Luontovaikutusten arviointi on yritykselle kuin maraton, jonka pituutta saati maalin sijaintia ei matkalle lähtiessä tiedä. Kun karkea kokonaiskuva organisaation mahdollisista luontovaikutuksista on paljastunut, alkaa todellinen työ: vaikutusten merkityksellisyyden arviointi ja tavoitteiden asetanta. L&T:n vastuullisuuspäällikkö Lilli Linkola avaa tässä blogissa matkaa kohti tieteeseen perustuvia luontotavoitteita.
Olemme L&T:llä pitkään tehneet työtä päästövähennystemme eteen ja tavoitteenamme on laajentaa ilmastotiekarttamme ilmasto- ja luontotiekartaksi. Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet ovat SBTN (Science Based Targets Network) -verkoston kehittämä prosessi, jonka perusteella organisaatiot voivat asettaa kansainvälisesti tunnustettuja ja tieteellisesti yrityksen negatiivisia luontovaikutuksia vähentäviä tavoitteita.
Millaisia luontotavoitteita meillä L&T:llä tulisi olla ja millaisia uskottavat ja merkitykselliset luontotavoitteet ylipäätään ovat? Näiden kysymysten saattelemana päätimme osallistua UN Global Compact Finlandin jäsenyrityksilleen järjestämään Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -ohjelmaan. Ohjelmassa harjoittelimme SBTN-prosessin mukaista tavoitteiden asetantaa. Kevään 2026 kestänyt ohjelma päättyi kesäkuun alussa antoisaan loppuseminaariin, jossa jaoimme muiden osallistujayritysten kesken oman SBTN-prosessimme tuloksia. Vaikka harjoitusjakson perusteella totesimme, että L&T:lle tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettaminen soveltuu toistaiseksi rajallisesti, saimme ohjelmasta paljon eväitä maratonimme seuraaville etapeille.
SBTN-prosessissa ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yrityksen arvoketjun olennaiset luontopaineet, minkä jälkeen analysoidaan ne luontopaineet, joiden osalta yritys aiheuttaa todellisia negatiivisia luontovaikutuksia. Todellisten vaikutusten hillitsemiseksi yritys voi asettaa tieteeseen perustuvia luontotavoitteita ohjelman määrittämissä rajoissa. Maankäyttö ja maankäytönmuutokset, ilmastonmuutos ja ympäristöjen (mukaan lukien vesistöjen) pilaantuminen ovat merkittäviä luontokadon aiheuttajia, joiden hillitsemiseksi on mahdollista asettaa tieteeseen perustuvat tavoitteet.
Se, että tavoitteet ovat tieteeseen perustuvia, tarkoittaa sitä, että tavoitteen toteutuessa voidaan todeta, että organisaation aiheuttama luontopaine on absoluuttisesti vähentynyt ja toiminta tukee planetaarisissa rajoissa pysymistä. Vesistöpäästöjen ja veden oton osalta tarkastellaan, missä ovat vaikutuksen kohteena olevan vesistön kantokyvyn rajat, ja millainen on ekosysteemin kyky uudistua. Esimerkiksi pelkkä fosforipäästöjen vähentämistavoite ei siis riitä, vaan tavoitteiden pitää olla relevantteja suhteessa paikallisen vesistön ja valuma-alueen tilaan. Tieteeseen perustuvan luontotyön ja yritysten yleisen luontotyön välillä on tässä suhteessa iso ero. Luonnontilatiedon kerääminen ja arvioiminen voi osoittautua hyvinkin työlääksi yrityksille eikä tähän usein ole resursseja.
Päästövähennystavoitteiden osalta ajatusmalli alkaa kuitenkin olla jo valtavirtaa. Päästövähennystavoitteet eivät voi olla tieteeseen perustuvia, elleivät ne tue Pariisin ilmastosopimusta, ja yhä useampi yritys on ottanut tämän referenssikseen tavoitteenasetannassa. Myös L&T:llä on Pariisin ilmastosopimukseen perustuva 1,5 celciusasteen rajoissa pysymistä tukeva nettonollatavoite. Vaikka emme toistaiseksi ole asettamassa SBTN-validoituja luontotavoitteita, tiedeperusteisuuden kautta varmistamme aidon vaikuttavuuden ja tulemme soveltamaan mallia vapaamuotoisempien (vrt. SBTN) luontotavoitteiden asetannassa.
SBTN-prosessissa toteutetun karkean tason olennaisuusanalyysin tulokset alleviivasivat arvoketjussamme tapahtuvien päästövähennysten tärkeyttä luontokadon hillitsemiseksi. Kasvihuonekaasupäästöt nousivat sekä oman toiminnan että hankintaketjun osalta yleisimmäksi luontopaineeksi tarkastelussa. L&T on valmistelemassa nettonollapäästötavoitteensa tieteeseen perustuvaa validaatiota. SBTN-prosessi vahvisti tämän olennaisuuden liiketoiminnallemme, ja ilmastotavoite onkin myös yksi luontotavoitteistamme.
Kiertotalousyrityksenä toimintamme positiiviset ympäristövaikutukset ylittävät toimintamme negatiiviset ympäristövaikutukset. Ohjelman aikana tarkastelimme kuormalavaliiketoimintamme kuormalavojen korjaukseen tarvitseman lautatavaran aiheuttamaa painetta metsävarojen käytölle ja vesistöjen fosforipäästöille. Maankäyttö- ja päästövaikutukset olivat hyvin pieniä ja murto-osa siitä hyödystä, jonka päästösäästöinä ja metsävarojen käytön hillintänä kuormalavan elinkaaren pidentämisestä saavutamme.
Kansainväliset viitekehykset keskittyvät negatiivisten vaikutusten tunnistamiseen. Tämä on luonnollista, sillä olemmehan yhteiskuntana luontoa tuhoavalla polulla. Kiertotalousyrityksenä L&T:n rooli on kuitenkin uudistavien, regeneratiivisten ratkaisujen tarjoaja, ja kokonaiskuva jää vajaaksi, ellei arvoketjutarkasteluun oteta mukaan myös palveluiden positiivisia vaikutuksia.
Uudistavan, regeneratiivisen liiketoiminnan kuvaamiseen tarvitaan kuitenkin uudenlaisia mittareita, jotka kuvaavat myös ympäristössämme tapahtuvaa eheytymistä. Olemme jo pidempään seuranneet hiilikädenjälkeämme, joka on lähes kaksinkertainen verrattuna arvoketjumme hiilijalanjälkeen. Jatkossa tulemme entistä enemmän keskittymään kiertotaloutta ja sen vaikutuksia arvoketjussamme kuvaaviin mittareihin ja raportoimaan näiden kautta yhteiskunnassamme tapahtuvasta positiivisesta siirtymästä.