636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31636700EBB0SA4501AT182025-12-31636700EBB0SA4501AT182024-12-31636700EBB0SA4501AT182023-12-31636700EBB0SA4501AT182023-12-31lastik:SijoitettuOmaPaeaeomaJaKertyneetVoittovaratMember636700EBB0SA4501AT182023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700EBB0SA4501AT182023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700EBB0SA4501AT182023-12-31lastik:SijoitetunVapaanPaeaeomanRahastoMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares636700EBB0SA4501AT182023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31lastik:SijoitettuOmaPaeaeomaJaKertyneetVoittovaratMember636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31lastik:SijoitetunVapaanPaeaeomanRahastoMember636700EBB0SA4501AT182024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700EBB0SA4501AT182024-12-31lastik:SijoitettuOmaPaeaeomaJaKertyneetVoittovaratMember636700EBB0SA4501AT182024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700EBB0SA4501AT182024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700EBB0SA4501AT182024-12-31lastik:SijoitetunVapaanPaeaeomanRahastoMember636700EBB0SA4501AT182024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31lastik:SijoitettuOmaPaeaeomaJaKertyneetVoittovaratMember636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31lastik:SijoitetunVapaanPaeaeomanRahastoMember636700EBB0SA4501AT182025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700EBB0SA4501AT182025-12-31lastik:SijoitettuOmaPaeaeomaJaKertyneetVoittovaratMember636700EBB0SA4501AT182025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700EBB0SA4501AT182025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700EBB0SA4501AT182025-12-31lastik:SijoitetunVapaanPaeaeomanRahastoMember636700EBB0SA4501AT182025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös 2025
Lassila & Tikanoja Oyj
Vapautamme
kiertotalouden
potentiaalin
Vuosikertomus 2025
1
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Tunnuslukujen määritelmät ja käyttötarkoitukset . . . . . . . . . 64
Tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
Yhdistelty tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Yhdistelty laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
Yhdistelty rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . 70
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä . . . . 111
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
1
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys ja hallinto ............................................................. 1
Osakkeet ja osakkeenomistajat ........................................................... 3
Riskit ja riskienhallinta ................................................................................ 5
Kestävyysraportti .......................................................................................... 8
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
1
Taloudellinen kehitys ja hallinto
Lassila & Tikanojan vuoden 2025 tilinpäätös
Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin Luotea Oyj:n (entinen Lassila & Tikanoja Oyj)
osittaisjakautumisessa, jonka täytäntöönpanopäivä oli 31.12.2025. Tämän tilin-
päätöksen taloudelliset luvut on esitetty toteutuneilla luvuilla 31.12.2025 taseen
osalta ja carve-out -perusteisesti muiden taloudellisten tietojen, kuten yhdistellyn
tuloslaskelman ja yhdistellyn rahavirtalaskelman, sekä vertailukausien osalta.
Carve-out -taloudelliset tiedot eivät välttämättä kuvaa sitä, millainen liiketoi-
mintojen yhdistelty tulos ja taloudellinen asema olisivat olleet, jos Lassila & Tika-
noja olisi ollut itsenäinen juridinen konserni ja olisi siten laatinut erilliset konsernin
taloudelliset tiedot esitetyiltä ajanjaksoilta. Carve-out -taloudelliset tiedot eivät
myöskään välttämättä osoita, millaiset Lassila & Tikanojan tulos, taloudellinen
asema tai rahavirrat olisivat tulevaisuudessa.
Tilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, ellei toisin mainita. Kaikki
esitetyt luvut on pyöristetty, mikä saattaa aiheuttaa yksittäisten lukujen summan
poikkeamisen esitetystä yhteissummasta. Suluissa olevat luvut viittaavat vastaa-
vaan jaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin mainita.
Taloudellinen kehitys
Vuoden 2025 liikevaihto oli 426,6 miljoonaa euroa (423,9), jossa kasvua vertai-
lukaudesta oli 0,7 %. Orgaanisesti liikevaihto laski 1,0 %. Jätehuolto ja kierrätys
-palvelualueen liikevaihto laski 1,8 prosenttia ja oli 278,1 miljoonaa euroa (283,1).
Haastava suhdannetilanne ja jätehuollon materiaalivolyymien lasku heijastuivat
liikevaihdon kehitykseen koko tilikauden ajan. Toisaalta liikevaihtoa tuki kuormala-
valiiketoiminnan kasvu kesäkuussa toteutetun liiketoimintakaupan myötä. Vaaral-
listen jätteiden ja ennallistamisen palvelualueen liikevaihto kasvoi 12,0 prosenttia
73,0 miljoonaan euroon (65,2). Ennallistamisessa liikevaihto kasvoi vahvan projek-
tikannan vetämänä ja vaarallisissa jätteissä kysyntä pysyi vakaana. Teollisten pal-
veluiden ja vesienkäsittelyn liikevaihto oli vertailukauden tasolla eli 81,3 miljoonaa
euroa (81,3).
Oikaistu EBITA oli 40,6 miljoonaa euroa (44,4), joka oli 9,5 % (10,5) liikevaihdosta.
Kiertotalousliiketoiminnan oikaistu EBITA oli 42,1 miljoonaa euroa (44,7), eli 9,9
% (10,5) liikevaihdosta. Suhteellinen kannattavuus pysyi hyvällä tasolla, vaikka
Suomen talouden taantuma vaikutti kannattavuuskehitykseen koko tilikauden
ajan. Haastava suhdannetilanne vaikutti erityisesti jätehuollon volyymikehityk-
seen. Vaikka jätehuollon liikevaihto kuntaurakoissa ja tuottajavastuuyhteisöissä
kasvoi edellisvuoteen verrattuna, laski liikevaihto muissa asiakassegmenteissä.
Toteutetut tehostamistoimenpiteet auttoivat sopeuttamaan yhtiön palvelutuo-
tannon kustannuksia laskeneisiin volyymeihin. Tilikauden kannattavuutta rasit-
tivat uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuneet n. 1 mil-
joonan euron lisäkustannukset sekä järjestelmäuudistusta koskevan investoinnin
poistojen aloitus, jolla oli n. 1,1 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus.
Liikevoitto oli 34,2 miljoonaa euroa (40,5), joka oli 8,0 % (9,5) liikevaihdosta. Lii-
kevoittoon sisältyi yhteensä 4,5 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
eriä. Liikevoittoa paransi Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) hankintaan
liittyvän siirtyvän vastikkeen yhteensä 0,9 miljoonan euron käyvän arvon muutos.
Liikevoittoa heikensivät yhteensä 5,4 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vai-
kuttavat kulut, jotka liittyivät pääasiassa osittaisjakautumisen valmisteluun sekä
liiketoimintojen hankintoihin. Osakekohtainen tulos oli 0,67 euroa (0,83).
Lassila & Tikanoja teki kolme yrityskauppaa vuonna 2025. Kesäkuussa L&T osti
Stena Recycling Oy:n kuormalavaliiketoiminnan. Liiketoiminnan vuositason liike-
vaihto on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistaa L&T:n palvelutarjoomaa
sekä tukee kiertotalousliiketoiminnan kasvua strategian mukaisesti. Lassila &
Tikanoja osti Viemärihuolto Reinikka Oy:n osakekannan 1.12.2025. Viemärihuolto
Reinikka Oy on viemärihuollon palveluita tuottava yritys, joka toimii Keski-Poh-
janmaalla. Yritys työllistää 10 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2024 oli noin
2 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistaa L&T:n paikallista palveluverkostoa sekä vie-
märihuollon palveluita teollisuudelle, pienille ja keskisuurille yrityksille ja henki-
löasiakkaille Kokkolan alueella. Ruotsissa Lassila & Tikanoja laajensi prosessipuh-
distusliiketoimintaansa ostamalla RecondConcept i Ånge AB:n 1.12.2025. Kauppa
vahvistaa L&T:n kemiallisen puhdistuksen ja prosessi- sekä energiateollisuuden
palveluita. Viime tilikaudella RecondConceptin liikevaihto oli noin 1,2 miljoonaa
euroa ja yhtiö työllisti 7 henkilöä.
Lassila & Tikanoja tiedotti joulukuussa, että yhtiö investoi muovinkierrätykseen
Merikarvialla. Kunnan kanssa solmittu kiinteistön vuokrasopimus mahdollistaa
L&T:n muovinkierrätysliiketoiminnan laajentumisen. L&T ostaa samalla muovinkä-
sittelyyn tarkoitetun kaluston tiloissa aiemmin toimineen yrityksen konkurssipe-
sältä. Vuokrasopimuksen ja laitteiston ostamisen lisäksi L&T investoi yli miljoona
euroa teollisuuskiinteistön modernisointiin ja linjastojen kehittämiseen. Uuden,
itsenäisen muovinkierrätyslaitoksen myötä L&T:n muovilaatujen kierrätyskapasi-
teetti Merikarvialla tulee kasvamaan noin 1,5-kertaiseksi.
Tilikauden nettorahoituskulut olivat -4,6 miljoonaa euroa (-4,7). Osuus yhtei-
syritys Laania Oy:n tuloksesta oli 1,9 miljoonaa euroa (3,2). Yhteisyritys Laanian
tulosta rasitti poikkeuksellisen lämmin kevät, joka heikensi energiapuun kysyntää.
Rahoitus ja investoinnit
Vuoden 2025 liiketoiminnan nettorahavirta oli 73,4 miljoonaa euroa (74,0). Tili-
kauden aikana käyttöpääomaa sitoutui 0,3 miljoonaa euroa (vapautui 1,5). Lii-
ketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli 41,4 miljoonaa euroa (34,3).
Tilikauden nettorahavirtaa investointien jälkeen paransivat vertailukautta alhai-
semmat operatiiviset investoinnit ja pienensivät yritysostot, joiden vaikutus oli 11,1
miljoonaa euroa (1,5).
Korollista vierasta pääomaa oli tilikauden lopussa 187,6 miljoonaa euroa. Korol-
liset nettovelat olivat 150,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko
ilman vuokrasopimusvelkoja oli 3,2 prosenttia.
Avainluvut
Miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu
2025
Carve-out
2024
Carve-out Muutos %
Liikevaihto 426,6 423,9 0,7
Liikevaihdon kasvu, % 0,7 0,4
Oikaistu EBITDA 84,3 86,0 -2,0
Oikaistu EBITDA -% 19,8 20,3
EBITDA 79,8 83,8 -4,8
EBITDA -% 18,7 19,8
Oikaistu EBITA 40,6 44,4 -8,6
Oikaistu EBITA, % 9,5 10,5
Liikevoitto 34,2 40,5 -15,4
Tilikauden tulos 25,7 31,5 -18,4
 0,67 0,83 -18,4
Liiketoiminnan nettorahavirta investointi-
en jälkeen
41,4 34,3 20,8
Osakekohtainen liiketoiminnan nettora-
havirta

1,08 0,90 20,8
Bruttoinvestoinnit 41,7 36,1 15,3

osalta.
Liikevaihto palvelualueittain
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out Muutos %
Jätehuolto ja kierrätys 278,1 283,1 -1,8
Vaaralliset jätteet ja ennallistaminen 73,0 65,2 12,0
Teolliset palvelut ja vesienkäsittely 81,3 81,3 0,0
Palvelualueiden välinen liikevaihto -5,9 -5,8
Liikevaihto yhteensä 426,6 423,9 0,7
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
2
Yhtiön ulkoisia lainoja ja niiden korkokuluja ei ole sisällytetty vertailukauden car-
ve-out -taloudellisiin tietoihin. Rahoitusjärjestelyistä 75 miljoonan euron joukko-
velkakirjalaina, 35 miljoonan euron ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot sekä
40 miljoonan euron rahoituslimiittisopimus siirtyivät jakautumisessa Lassila &
Tikanojalle. Tilikauden lopussa 40,0 miljoonan komittoitu rahoituslimiitti oli käyt-
tämättä. Lisätietoja rahoitusjärjestelyistä on annettu tilinpäätöksen liitetiedoissa
4.1 Rahoitusvarat ja -velat sekä 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Nettorahoituskulut olivat -4,6 miljoonaa euroa (-4,7). Nettorahoituskulut olivat
1,1 % (1,1) liikevaihdosta.
Omavaraisuusaste oli 35,0 % ja nettovelkaantumisaste 86,9 %. Korolliset netto-
velat/oikaistu EBITDA -tunnusluku oli 1,8x. Konsernin oma pääoma oli 172,8 mil-
joonaa euroa. Rahavarat olivat tilikauden lopussa 37,4 miljoonaa euroa.
Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 41,7 miljoonaa euroa (36,1). Operatiiviset
investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 29,2 miljoonaa euroa (34,3). Investoinnit
koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista tieto-
järjestelmiin. Yrityskauppojen osuus tilikauden bruttoinvestoinneista oli noin 12,5
miljoonaa euroa (1,8).
Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin
kuuluville
Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiri-
tapahtumat. Tytäryhtiölainat ja niiden ehdot on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 9.
Näkymät
Vuoden 2026 liikevaihdon arvioidaan olevan 420–450 miljoonaa euroa ja
oikaistun EBITA:n 38–44 miljoonaa euroa.
Vanhan Lassila & Tikanojan osittaisjakautuminen
Vanha Lassila & Tikanoja (Jakautuva Yhtiö, Luotea Oyj jakautumishetkestä alkaen)
tiedotti 13.12.2024, että yhtiön hallitus on päättänyt käynnistää suunnittelun
yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden, ja
kiinteistöpalvelu-liiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi.
Tarkoituksena oli eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi
entisen Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella.
Jakautuvan Yhtiön hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalve-
luliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla
molemmille liiketoiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa
tehokkaamman toteuttamisen.
Jakautuva Yhtiö ilmoitti 7.8.2025, että Jakautuvan Yhtiön hallitus on hyväksynyt
jakautumissuunnitelman, jonka mukaan Jakautuva Yhtiö jakautuu siten, että kaikki
kiertotalousliiketoimintaan liittyvät varat, velat ja vastuut siirtyvät jakautumisessa
perustettavalle Uudelle Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Jakautumisen suunniteltu täytän-
töönpanopäivä oli jakautumissuunnitelman mukaisesti 31.12.2025.
Jakautuvan Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti 4.12.2025 Jakautuvan Yhtiön
osittaisjakautumisesta Jakautuvan Yhtiön hallituksen hyväksymän ja 7.8.2025
allekirjoittaman jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osana jakautumispäätöstä
ylimääräinen yhtiökokous teki myös muita päätöksiä Lassila & Tikanojaan liittyen.
Lisätietoja näistä päätöksistä on esitetty kohdassa ”Yhtiökokouksen päätökset”.
Luotea Oyj:n osittaisjakautumisen täytäntöönpano rekisteröitiin kaupparekisteriin
31.12.2025. Kaupankäynti Lassila & Tikanojan osakkeilla alkoi 2.1.2026 Nasdaq Hel-
sinki Oy:n pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella LASTIK.
Yhtiökokouksen päätökset
Vanhan Lassila & Tikanoja Oyj:n (nykyisin Luotea Oyj) 4.12.2025
pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti vanhan Lassila & Tikanojan
osittaisjakautumisesta sekä osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena
jakautumisen täytäntöönpanolle uuden itsenäisen yhtiön perustamisesta,
jonka nimeksi tulee Lassila & Tikanoja Oyj (”Uusi Lassila & Tikanoja”), Uuden
Lassila & Tikanojan hallituksen kokoonpanosta, Uuden Lassila & Tikanojan
hallituksen valtuuttamisesta antamaan Uuden Lassila & Tikanojan osakkeita
ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia sekä päättämään Uuden Lassila &
Tikanojan omien osakkeiden hankkimisesta ja Uuden Lassila & Tikanojan omien
osakkeiden pantiksi ottamisesta. Yhtiökokous päätti ehdollisena jakautumisen
täytäntöönpanolle Uuden Lassila & Tikanojan hallituksen palkkioista,
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ja palkkioista
ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta sekä käsitteli Uuden
Lassila & Tikanojan palkitsemispolitiikan.
Osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena jakautumisen täytäntöönpanolle
yhtiökokous vahvisti Uuden Lassila & Tikanojan hallituksen jäsenten lukumääräksi
viisi (5). Uuden Lassila & Tikanojan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka
Leinonen ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassila ja hallituksen muiksi jäseniksi
Tuija Kalpala, Teemu Kangas-Kärki ja Anna-Maria Tuominen-Reini.
Ehdollisena jakautumisen täytäntöönpanolle Uuden Lassila & Tikanojan tilin-
tarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on
ilmoittanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Samuli
Perälän. Ehdollisena jakautumisen täytäntöönpanolle Uuden Lassila & Tikanojan
kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastusyhteisö Pricewa-
terhouseCoopers Oy, joka on ilmoittanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi
kestävyysraportointitarkastajaksi KRT Samuli Perälän.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin Luotea Oyj:n
pörssitiedotteella 4.12.2025.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Yhtiö tiedotti Lassila & Tikanoja Oyj:n nimitystoimikunnan kokoonpanon
29.1.2026. Lassila & Tikanojan kolme suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat
oikeutettuja nimeämään edustajan Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeenomista-
jien nimitystoimikuntaan, ovat osakkeenomistajien ryhmä I (Evald ja Hilda Nissin
Säätiö ja Bergholm Heikki), osakkeenomistajien ryhmä II (Chemec Oy, CH-Poly-
mers Oy, Maijala Eeva, Maijala Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Mai-
jala Miikka, Maijala Mikko, Maijala Roope ja Maijala Tuula) ja Nordea Funds Ltd
(hallinnoimiensa 11 rahaston kautta). Edustajikseen Lassila & Tikanojan nimitys-
toimikuntaan nämä osakkeenomistajat ovat valinneet Juhani Lassilan, Miikka
Maijalan ja Josefin Degerholmin. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen puheen-
johtaja Jukka Leinonen toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimi-
tystoimikunnan puheenjohtaja on Juhani Lassila.
Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 30.1.2026 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun
5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Protector Forsikring ASA:n
osakeomistus Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 29.1.2026.
Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 16.2.2026, että johtoryhmän jäsen Hilppa
Rautpalo (Johtaja, lakiasiat, henkilöstö ja EHSQ) on ilmoittanut jättävänsä
yhtiön siirtyäkseen työskentelemään talon ulkopuolelle viimeistään elokuussa
2026.
Lassila & Tikanoja tiedotti 26.2.2026 Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksessa olisi viisi
(5) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen
kaikki sen nykyiset jäsenet eli Tuija Kalpala, Teemu Kangas-Kärki, Sakari Las-
sila, Jukka Leinonen ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitystoimikunta
ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Leinonen ja varapu-
heenjohtajana Sakari Lassila.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita
seuraavasti:
• puheenjohtaja 70 000 euroa vuodessa (2025: 70 000 euroa);
• varapuheenjohtaja 47 000 euroa vuodessa (2025: 47 000 euroa);
• muut hallituksen jäsenet 35 000 euroa vuodessa (2025: 35 000 euroa);
Kuitenkin mikäli hallituksen jäsen, joka ei ole hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja, toimii tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunnan puheenjohtajana, hänen vuosipalkkionsa on 47 000 euroa.
Lassila & Tikanoja tiedotti 27.2.2026, että yhtiö käynnistää omien osakkeiden
hankinnan osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä ja hallituksen palkitsemisen
toteuttamista varten. Lassila & Tikanojan Oyj:n hallitus on päättänyt käyttää
4.12.2025 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia
yhtiön osakkeita. Osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 2.3.2026 ja pää-
tetään viimeistään 28.4.2026. Hankittava määrä on korkeintaan 150 000 osa-
ketta, joka vastaa noin 0,39 % Lassila & Tikanojan kaikista osakkeista.
Lassila & Tikanoja tiedotti 27.2.2026, että yhtiön hallitus on päättänyt
perustaa uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kon-
sernin avainhenkilöille. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa
yhtiön, osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kas-
vattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen
arvonnousuun perustuvan palkkiojärjestelmän.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2026–2030 on kolme (3) kolmen (3) vuoden
mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2026—2028, 2027—2029 ja 2028–
2030. Järjestelmässä osallistujalla on mahdollisuus ansaita Lassila & Tikanoja
Oyj:n osakkeita ansaintakriteerien saavuttamisen perusteella. Hallitus päättää
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
3
Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä
Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin Luotea Oyj:n (entinen Lassila & Tikanoja Oyj)
osittaisjakautumisessa, jonka täytäntöönpanopäivä oli 31.12.2025. Osittaisjakau-
tumisen yhteydessä Luotea Oyj:n osakkeenomistajat saivat jakautumisvastik-
keena yhden (1) Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen jokaista omistamaansa Luotea
Oyj:n osaketta kohti. Jakautumisvastiketta ei annettu Luotea Oyj:n hallussa
olleille omille osakkeille (587 150 osaketta 31.12.2025). Siten Lassila & Tikano-
jalla oli kaupankäynnin käynnistyessä 24 234 osakkeenomistajaa ja 38 211 724
osaketta. Kaupankäynti Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeilla alkoi 2.1.2026 Nasdaq
Helsinki Oy:n pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella LASTIK.
Lassila & Tikanoja Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 80 000 euroa. Osakkeita
on 38 211 724 kappaletta. Yhtiön hallussa ei tilikauden lopussa ollut omia osak-
keita. Kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osak-
keiden enimmäismäärää eikä enimmäispääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa
eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland
Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland ylläpitää yhtiön
virallista osakasluetteloa.
Osakkeenomistajat
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 24 234 osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröidyn
omistuksen osuus oli 13,2 % osakekannasta.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset
Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä heidän
määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2025 yhteensä 184 858 yhtiön
osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 0,5 prosenttia.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Lassila & Tikanojan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on sito-
uttaa osallistujia pitkän aikavälin tavoitteisiin ja omistaja-arvon kasvattamiseen
sekä tarjota kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Yhtiöllä
on seuraava osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka mukaisia osakepalkki-
oita on vielä maksamatta tilinpäätöspäivänä:
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027, jossa on käynnissä
kolmivuotiset ansaintajaksot 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Ansain-
tajaksojen aikana suoriutumista mitataan jakautuneen yhtiön (vanha Lassila &
Tikanoja Oyj, nykyisin Luotea Oyj) asettamien kriteerien perusteella. Ansaintajak-
sojen perusteella maksettavat palkkiot maksetaan viimeistään viiden kuukauden
kuluessa sen päättymisestä osake- ja rahaosuuden yhdistelmänä.
Jakautumissuunnitelman mukaan vanhan Lassila & Tikanojan hallitus on päät-
tänyt jakautumisen vaikutuksista suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
ansaintajaksoihin suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukai-
sesti. Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2023–2025
osalta toteuma lasketaan vanhan Lassila & Tikanojan osakkeiden kappalemää-
ränä ja vahvistetaan euroina. Ansaittu euromääräinen palkkio konvertoidaan suo-
riteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän osallistujan työnantajayhtiön osakkeiksi
maksuhetkellä.
Uusi Lassila & Tikanoja aikoo jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen jatkaa
vanhan Lassila & Tikanojan olemassa olevaa suoriteperusteista osakepalkkio-
järjestelmää olennaisilta osin nykyisiä ehtoja vastaavin ehdoin, mutta sillä muu-
toksella, että palkkiot maksetaan uuden Lassila & Tikanojan osakkeilla vanhan
Lassila & Tikanojan osakkeiden sijaan ja uuden Lassila & Tikanojan osakkeina
ilmaistujen palkkioiden määrää muutetaan vastaavasti. Nykyisen suoriteperus-
teisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksojen 2024–2026 ja 2025–2027
perusteella annettavat palkkiot muunnetaan uuden Lassila & Tikanojan osakkeiksi
uuden Lassila & Tikanojan osakkeen hinnanmuodostuksen perusteella listautu-
misen jälkeen.
Jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen uuden Lassila & Tikanojan osakepoh-
jaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdista päättää uuden Lassila & Tikanojan
hallitus.
Liputusilmoitukset
Yhtiö ei vastaanottanut Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisia
ilmoituksia tilikaudella.
Omat osakkeet
Yhtiöllä ei ollut tilikauden lopussa hallussa omia osakkeita.
Hallituksen valtuutukset
Vanhan Lassila & Tikanoja Oyj:n (nykyisin Luotea Oyj) 4.12.2025 pidetty ylimää-
räinen yhtiökokous päätti osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena jakautumisen
täytäntöönpanolle uuden Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen valtuuttamisesta
yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi
ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osa-
keannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko
osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa jakautu-
misen täytäntöönpanoa ensiksi seuraavan Lassila & Tikanojan varsinaisen yhtiö-
kokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti ole-
vien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyh-
tiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuk-
sien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa
järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoit-
teet ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kunkin
ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ansaintajaksolla 2026–2028 palkkioiden
ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin:
• Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (30 %) vuosina 2026—2028
• Liikevaihdon kasvu (30 %) vuosina 2026–2028
• Osakkeen kokonaistuotto (rTSR) (30 %) vuosina 2026—2028
• Hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) (10 %) vuosina 2026—2028
•
Ansaintajaksolta 2026—2028 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enin-
tään noin 218 677 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana
maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansain-
tajaksolla 2026—2028 noin 25 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitus-
johtaja ja johtoryhmä.
Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 19.3.2026, että Lassila & Tikanoja Oyj:n toimi-
tusjohtajana vuodesta 2019 toiminut Eero Hautaniemi on ilmoittanut toiveestaan
jäädä pois tehtävästään viimeistään 30.6.2027. Yhtiön hallitus on käynnistänyt
uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.
Keskipitkän aikavälin tavoitteet
Lassila & Tikanojan keskipitkän aikavälin tavoitteet on esitetty seuraavasssa tau-
lukossa. Lassila & Tikanoja ei pidä keskipitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita
markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.
Mittari Tavoite 2025 2024
Liikevaihdon vuotuinen kasvu, % 6 % 0,7 % 0,4 %
Oikaistu EBITA -marginaali, % 11 % 9,5 % 10,5 %
Nettovelka suhteessa oikaistuun
käyttökatteeseen 1,5x-2,5x 1,8x n/a
Osingonjakopolitiikka
Lassila & Tikanoja Oyj:n tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 50 % konsernin
nettotuloksesta.
Voitonjakoehdotus
Vuonna 2025 konsernin carve-out -perusteinen osakekohtainen tulos oli 0,67
euroa (0,83). Yhtiön hallitus esittää 28.4.2026 pidettävälle yhtiökokoukselle, että
osinkoa jaetaan 0,42 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan
kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,21 euroa osakkeelta, maksettaisiin touko-
kuussa 2026 ja toinen erä, 0,21 euroa osakkeelta lokakuussa 2026.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
4
yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Val-
tuutus on voimassa jakautumisen täytäntöönpanoa ensiksi seuraavan Lassila &
Tikanojan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025,
poislukien hallintarekisteröidyt
Osakkeenomistaja
Osakemäärä,
kpl
% osakkeista ja
äänimäärästä
1 Evald ja Hilda Nissin Säätiö 3 496 487 9,2
2 Sijoitusrahasto
Nordea Nordic Small Cap 2 009 300 5,3
3 Maijala Juhani 1 529 994 4,0
4 Bergholm Heikki 895 057 2,3
5 Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 790 000 2,1
6 Maijala Mikko 730 000 1,9
7 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma 729 791 1,9
8 Stiftelsen för Åbo Akademi Sr 645 282 1,7
9 Sijoitusrahasto Aktia Capital 580 218 1,5
10 Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo 574 180 1,5
11 Valtion Eläkerahasto 512 000 1,3
12 Turjanmaa Kristiina 469 000 1,2
13 Oy Chemec Ab 420 000 1,1
14 Sijoitusrahasto Seligson & Co Phoe-
bus 405 000 1,1
15 Maijala Eeva 370 000 1,0
16 Samfundet folkhälsan i
Svenska Finland rf 336 800 0,9
17 Security Trading Oy 330 000 0,9
18 Brotherus Ilkka 285 000 0,7
19 Maijala Investment Oy 210 000 0,5
20 Lassila Juha 184 785 0,5
20 suurinta yhteensä 15 502 894 40,6
Omistajien
lukumäärä
%-osuus Osakemäärä, kpl
% osakkeista ja
äänimäärästä
Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2025
Yritykset ja asuntoyhtiöt 911 3,8 3 799 596 9,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 47 0,2 8 413 697 22,0
Julkisyhteisöt 15 0,1 2 718 622 7,1
Kotitaloudet 23 007 94,9 16 531 229 43,3
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 185 0,8 5 731 862 15,0
Ulkomaiset osakkeenomistajat 69 0,3 976 190 2,6
Yhteistilillä 0 40 528 0,1
Yhteensä 24 234 100 38 211 724 100
Hallintarekisteröidyt 10 5 059 005 13,2
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2025
Osakkeita kpl
1–1 000 21 671 89,4 4 710 175 12,3
1 001–5 000 2 092 8,6 4 450 877 11,6
5001–10 000 254 1,0 1 811 223 4,7
10 001–100 000 181 0,7 4 923 984 12,9
100 001–500 000 23 0,1 4 995 375 13,1
yli 500 000 13 0,1 17 279 562 45,2
Yhteistilillä 0 40 528 0,1
Yhteensä 24 234 100,0 38 211 724 100,0
Hallintarekisteröidyt 10 5 059 005 13,2
L&T:lle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa analysoidaan talous- ja rahoi-
tusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit, kestävyysaiheisiin liittyvät vastuulli-
suusriskit sekä vahinkoriskit.
Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen,
niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta. Riskienhallinnan tehtävänä on
tukea johtamista ja päätöksentekoa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttami-
seksi. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin koko-
naisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.
Riskienhallintaa toteutetaan eri funktioiden toimesta ja määritellyn vastuu-
matriisin mukaisesti. Konsernitasolla toteutetut riskiarvioinnit vedetään yhteen ja
tunnistetaan priorisoidut kehittämistoimenpiteet.
Riskienhallintaprosessin mukaisesti vuosittain arvioidaan riskit seuraavissa
kategorioissa:
• Strategiset riskit
• Taloudelliset riskit
• Operatiiviset riskit
• Kestävyysriskit
• Toimitusketjun riskit sekä
• Tietohallinnan riskit
Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien mukanaan tuomia
mahdollisuuksia.
Vastuut
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta
ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhal-
linnan organisoinnista ja toteuttamisesta. L&T-konsernin riskienhallintaa ohjaa
L&T:n hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka sekä siihen
liittyen riskienhallinnan periaatteet, joita päivitetään säännöllisesti. Politiikassa
määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja
vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan L&T:n halli-
tuksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan peri-
aatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi
Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä liiketoimintatasolla että
tukitoiminnoissa ja kriittisiksi määritellyissä toiminnoissa. Kartoitus kattaa myös
kestävyystiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvät riskit, kuten tiedonkeruun
tai konsolidoinnin yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet. Riskien merkittä-
vyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla, ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan toi-
menpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan.
Riskien vaikuttavuutta analysoidaan muun muassa likevoittovaikutuksien kautta,
ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa on huomioitu toiminnan
laatu ja tehdyt riskejä mitigoivat toimenpiteet. Merkittävimmistä esille nousseista
riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle ja
hallitukselle.
Riskianalyysi
Seuraavien sivujen taulukoissa kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä
strategisia, operatiivisia ja vastuullisuusriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaa-
rantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä on
selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta. Kestä-
vyysriskejä on käsitelty tarkemmin kestävyysraportin kohdassa ESRS 2 SBM-3.
Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät
Yleinen taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa asiakkaiden taloudelliseen toime-
liaisuuteen, mikä voi pienentää kysyntää L&T:n palveluille.
Lassila & Tikanojan liiketoiminta on altis talouden suhdannevaihteluille, ja muut-
tuvat markkinaolosuhteet ja vaihtelut L&T:n asiakkaiden toimialoilla voivat vai-
kuttaa L&T:n palvelujen ja ratkaisujen kysyntään.
Lassila & Tikanojan toiminta-alueet ovat kilpailtuja, ja lisääntynyt kilpailu tai
epäonnistuminen kilpailutilanteeseen reagoinnissa voivat aiheuttaa L&T:lle mark-
kinaosuuden menetyksen.
Lassila & Tikanoja altistuu liiketoiminnassaan materiaalien, raaka-aineiden ja
tuotantohyödykkeiden hinnoittelun ja toimitusten vaihteluille.
Suomessa jätelakia muutettiin heinäkuussa 2021. Jätelain uudistuksella vah-
vistettiin kuntien roolia pakkausmateriaalien ja biojätteiden keräystoiminnan
järjestämisessä asuinkiinteistöiltä. Muutoksen myötä L&T:n suorat asiakassopi-
mukset asuinkiinteistöjen kanssa, jotka koskevat pakkausjätteiden ja biojätteiden
erilliskeräystä, siirtyivät kunnille kilpailutettavaksi portaittain 1.7.2022 – 1.7.2025.
Kunnallistamisen myötä Suomen jätehuoltomarkkinasta tulee siirtymään vuosina
2024–2028 vapaan kilpailun piiristä kuntayhtiöille L&T:n arvion mukaan noin 100
miljoonaa euroa. L&T osallistuu kuntaurakoiden kilpailutuksiin ja on merkittävä
toimija kuntaurakoissa. Yhtiö arvioi kuitenkin muutoksen kokonaisvaikutuksen
olevan yhtiölle negatiivinen.
Lassila & Tikanoja voi joutua ympäristövahingoista johtuvaan vastuuseen, mistä
voisi aiheutua merkittäviä kuluja ja mainehaittaa.
Yhtiössä on käynnissä useita toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottovai-
heita. Järjestelmien käyttöönottoon ja toimintamallin vakiinnuttamiseen liittyvät
väliaikaiset ylimääräiset kustannukset sekä sitoutunut käyttöpääoma voivat hei-
kentää yhtiön tulosta.
Riskit ja riskienhallinta
Lassila & Tikanojan yrityskauppa- ja yritysjärjestelytoiminta altistaa L&T:n erilai-
sille riskeille, joilla voi olla haitallinen vaikutus sen liiketoimintaan.
Lassila & Tikanoja toimii henkilöstövaltaisella alalla, ja epäonnistumiset osaavan
henkilöstön rekrytoinnissa, ylimpien johtohenkilöiden tai muiden avainhenkilöiden
menettäminen tai muut häiriöt henkilöstön saatavuudessa tai työkyvyssä voivat
vaikuttaa haitallisesti L&T:n liiketoimintaan, eikä se välttämättä onnistu rekrytoi-
maan ja/tai sitouttamaan henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.
Lassila & Tikanojan toiminta ja sen tarjoamat palvelut ovat laajasti riippuvaisia
tietoverkoista ja digitaalisista ratkaisuista, ja niiden häiriöt ja niihin kohdistuvat
loukkaukset tai hyökkäykset sekä mahdollinen epäonnistuminen tietojärjestel-
mien kehityshankkeissa sekä riittävien tietojenkäsittelysopimusten puute voivat
vaikuttaa haitallisesti L&T:n liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan sekä
aiheuttaa mainehaittaa.
Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy epävarmuutta käynnissä olevien konfliktien
ja erilaisten tullijärjestelmien kautta. Jännitteet heijastelevat myös EU-sääntelyyn
ja politiikan painopisteisiin. Välilliset vaikutukset energian ja raaka-aineiden hin-
toihin sekä kysyntään sekä yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen Suomessa ja
Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta heikentävästi.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
5
Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit
Strategiset riskit
Riski Riskin kuvaus
Riskin hallinta
Markkinat
• L&T:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, muutokset kilpailijakentässä ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus

• Toimintaympäristön epävarmuus hidastaa investointeja ja kasvukonseptien kaupallistamista
• Perinteisen prosessiteollisuuden heikot näkymät ja murros Suomessa. Suomen kilpailukyky teollisissa inves-
toinneissa ollut vaihteleva ja jatkossakin epävarmuustekijä.
• Loppusijoitusvolyymin vähentyminen
• -
-
kuvaa strategiaprosessia.
• Aktiivinen oma kehitystoiminta, ratkaisujen rakentaminen ja teollinen integraatio
• 
• 
• -

• 
hyödyntämiseen
Regulaatio
• -

• -
puhelu viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa.
• Oman kilpailukyvyn ja tehokkaiden toimintamallien kehitys
Teknologia
• -

• Toiminnanohjausjärjestelmäuudistuksen odotetut hyödyt liiketoiminnalle eivät realisoidu.
• 

• Resursointi, tekemisen priorisointi ja mahdollisuuksien aktiivinen läpikäynti
Henkilöstö
• Työvoiman saatavuus ja avainhenkilöiden menetys
• 
motivoituneen henkilöstön työhön.
• Työnantajamielikuvan kehitys
• Laadukas johtaminen ja esihenkilötyö
• 
• Tehokkaat rekrytointiverkostot
Strategiset
kehitys-
hankkeet
• -
seen, mikä voi hidastaa L&T:n tulevaa kasvua.
• Epäonnistuminen epäorgaanisessa kasvussa
• Huolellinen resursointi ja hankkeiden tarkka priorisointi
• Kasvun resursointi/investointi
• 
• 
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
6
Operatiiviset riskit
Riski Riskin kuvaus
Riskin hallinta
ICT-
järjestelmät,
tietoturva ja
tietosuoja
• 

• 
• 
• 

välillä.
• 
• 
Vahinkoriskit
• Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Tulipaloriskin
-

• -
ratilanteiden varalta.
• 
omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.
Hankinta-
riskit
•  • 
Yritysostot
• -


• -
gence -tutkimukset ostokohteista.
• Tehokkaasti läpiviedyt yhdistymisohjelmat.
Rahoitus-
riskit
• Translaatioriski, L&T:llä on sijoituksia ulkomaanvaluutoissa (SEK) • -
linta.
Vastuullisuusriskit
Riski Riskin kuvaus
Riskin hallinta
Ympäristö-
riskit
• -

• 
• 
• 
• 
-
malla markkinamuutoksia sekä reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Lisäksi vaikutamme proaktiivisesti lain-

• Tarkempia tietoja ilmastoriskien hallinnasta kestävyysraportin kohdassa E1 SBM-3.
Sosiaaliset
riskit
• Turvallisuus on keskiössä L&T:llä työskentelyssä. Tapaturmat ovat mahdollisia perusteellisista työturvalli-

• -
vallisuuskartoitukset ja ennakoiva turvallisuustyö.
• 

Eettinen
liiketoiminta
• Korruptioon tai lahjontaan osallistuminen • Politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi ja muu ohjeistus
• 
• Tarkempia tietoja korruptioriskin hallinnasta kestävyysraportin kohdassa G1.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus
7
Kestävyysraportti
ESRS 2 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9
EU-taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
E1 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
S1 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
88
BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Lassila & Tikanoja Oyj (jatkossa L&T) on kiertotalouspalveluita tarjoava yritys, jolla
on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö on perustettu 31.12.2025 Luotea
Oyj:n (vanha Lassila & Tikanoja Oyj) osittaisjakautumisessa,. Osittaisjakautumi-
sessa konserniin kuuluneet kiertotalousliiketoiminnat eriytettiin itsenäiseksi pörs-
siyhtiöksi, joka jatkaa Lassila & Tikanoja Oyj -yritysnimellä.
Tämä jakautumisessa perustetun L&T:n juridisesti ensimmäinen konserni-
kestävyysraportti on laadittu komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772
(jatkossa kestävyysraportointistandardi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä kestävyysraportointistandardien mukai-
sesti (CSRD), jonka kestävyysraportointia koskevat säännökset on implementoitu
Suomen kirjanpitolain (1336/1997) 7 lukuun. Tämä kestävyysraportti kattaa kaikki
L&T:n konserniyritykset, jotka on esitetty tilikauden 31.12.2025 konsernitilinpää-
töksessä, s. 101, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu.
Kestävyysraportin tiedot raportoidaan yhdenmukaisesti konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa kuvatun laatimisperustan kanssa, s. 71. Tilikauden osalta kestä-
vyysraportin tiedot raportoidaan konsernitasolla 31.12.2025 toteutuneilla luvuilla
(jatkossa L&T tai yhtiö) sisältäen emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki
tytäryhtiöt tai carve-out-perusteisesti sisältäen raportoitavat tiedot, jotka ovat
suoraan kohdistettavissa tai allokoitavissa L&T:lle. Omaa työvoimaa koskevat
tiedot on jaettu myös maakohtaisiin tietoihin. L&T ei raportoi tietoja yhtiöittäin.
Arvoketjua koskevat tiedot L&T raportoi tiettyjä olosuhteita koskevien tietojen
mukaisesti. Liikesalaisuuksiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät tiedot eivät ole
vaikuttaneet L&T:n kannalta olennaisten tietojen raportointiin.
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Raportoidut kestävyysaiheet perustuvat L&T:n kiertotalousliiketoiminnoille teh-
tyyn kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin eli kaksoisolennaisuusanalyysiin,
joka tehtiin vuonna 2025 ennen vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin osittaisja-
kautumista. Kaksoisolennaisuusanalyysissä on sovellettu ESRS 1:n jaksossa 6.4
esitettyjä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmiä. Samoja aikahori-
sonttimääritelmiä noudatetaan tässä kestävyysraportissa.
Yhtiön tässä raportissa kuvaamat olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdol-
lisuuksiin liityvät toimintaperiaatteet ja politiikat on valmisteltu jakautumisvalio-
kunnassa ennen vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin osittaisjakautumista, ja
L&T:n hallitus on vahvistanut nämä järjestäytymiskokouksessaan 2.1.2026.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä näihin liittyvät yhtiön toi-
mintaperiaatteet ja tiedot koskevat pääsääntöisesti L&T:n omaa toimintaa lukuun
ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, jotka koskevat arvoketjua:
ESRS E1 Ilmastonmuutos
• Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n asiakkaille tuottamien palveluiden kautta synty-
neitä vältettyjä päästöjä.
• Hiilijalanjälki, joka sisältää myös L&T:n arvoketjussa syntyvät päästöt.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• L&T:n sisään- ja ulosvirtaukset koskevat asiakkailta kerättyjä materiaaleja.
Kutakin aihetta koskevat laskentaperiaatteet ja niissä käytetyt taustatiedot esi-
tetään kunkin aiheen yhteydessä. Eurooppalaisiin kestävyysstandardeihin liit-
tyvä tiedonantoindeksointi (ESRS = European Sustainability Reporting Standard)
raportoidaan kohdassa ESRS 2 IRO-2, s. 23–33. L&T ei ole kestävyysraportoinnin
varmennuksen lisäksi muuten sertifioinut tai hankkinut kestävyysraportissa esite-
tyille mittareille kolmannen osapuolen varmennusta.
L&T:n kestävyysraportissa ei esitetä vertailutietoja. Vertailutietojen osalta L&T
hyödyntää ESRS 1 kohdassa 7.1 esitettyä vertailuarvoja koskevaa siirtymäsään-
nöstä kestävyysraportin ensimmäisenä laatimisvuonna.
Siirtymäsäännöksissä on sovellettu 11.7.2025 annettua ESRS-standardia kos-
kevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’) ja ESRS 1 -standardin lisäyksessä C esi-
tettyä luetteloa, ja ne on lueteltu tiedonantoindeksoinnissa ESRS 2 IRO-2, s.
23–33. L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä myös ennakoitujen taloudellisten vaiku-
tusten laskennassa SBM-3 -tiedonantovaatimusten osalta. Lisäksi L&T hyödyntää
ESRS 1 kohdassa 10.2 esitettyä arvoketjua käsittelevää siirtymäsäännöstä seu-
raavissa kokonaisuuksissa:
• E1 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaikissa scope 3 -luokissa
• E1 Päästötiedot scope 3 -luokassa 2 (tuotantohyödykkeet)
L&T hyödyntää raportointikaudelta Euroopan komission delegoitua asetusta
”quick fix” seuraavien kokonaisuuksien osalta:
• S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työn-
tekijöiden ominaisuudet
• S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
• S1-11 Sosiaalinen suojelu
• S1-13 Koulutus ja osaamisen kehittäminen
• S1-14 Terveys ja turvallisuus: muut kuin työsuhteiset työntekijät
• S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittojen sekä vammojen,
onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetet-
tyjen päivien lukumäärää
• S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
• S2 Arvoketjun työntekijät -aihekohtaiset tiedonantovaatimukset
• E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut aihekohtaiset tiedo-
nantovaatimukset
Kestävyysaiheiden S2 Arvoketun työntekijät ja E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemipalvelut osalta tunnistetut olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet
ja niihin liittyvät tavoitteet, toimintaperiaatteet, toimet ja mittarit on kuvattu
lyhyesti kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 16–20.
Kestävyysraporttijulkaistaan vuosittain. Raportointikausi on sama kuin talou-
dellisessa raportoinnissa eli vuonna 2025 31.12.2025.
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallitus ja hallituksen valiokunnat
L&T:n hallitus on ylin kestävyydestä vastaava elin. Hallituksen tehtävänä on huo-
lehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava
merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla
säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä.
Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön strategian, suurten liiketoimintapäätösten
ja riskienhallintaprosessin valvonta sekä keskeisten liiketoiminnan harjoittamista
koskevien politiikkojen ja periaatteiden hyväksyntä. Hallitus hyväksyy muun
muassa yhtiön strategiset kestävyystavoitteet ja -mittarit, keskeiset yhtiön toi-
mintaa ohjaavat politiikat sekä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Stra-
tegisten tavoitteiden kehittyminen esitellään hallitukselle neljä kertaa vuodessa
osavuosikatsauksen yhteydessä. Lisäksi hallitus käsittelee vuosittain yhtiön riski-
enhallinnan tulokset, jotka käsittävät myös yhtiön ilmastoriskit.
Yhtiöllä ei ole käytössä erillistä kontrollimenettelyä kestävyyteen liittyvien vai-
kutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan, vaan se arvioi niitä osana stra-
tegisten riskien hallintaprosessia. Muun muassa yhtiön ilmastoriskit arvioidaan
L&T:n riskienhallintaprosessin mukaisesti.
Yhtiön hallituksella on kaksi valiokuntaa; tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunta. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu 3 ja henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokuntaan 3 hallituksen jäsentä. Valiokuntien jäsenillä on oltava
valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus vahvistaa
vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätös-
valtaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta.
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallituksen puolesta kaksois-
olennaisuusanalyysin, joka käsitellään tämän jälkeen tarkastusvaliokunnassa ja
hyväksytään hallituksessa. Kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja hyväksy-
tään hallituksessa vuosittain. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan
työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien
pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Yritysvastuun painopistealueet sekä vuosittaiset kehityskohteet käsitellään sään-
nöllisesti hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Valiokunnassa
valmistellaan L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajan esityksestä yhtiön
kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, jotka perustuvat yhtiön vaikutusten, ris-
kien ja mahdollisuuksien arviointiin. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa
ja arvioi myös L&T:n toimintaympäristön ja regulaation sekä sidosryhmätuen
kehittymistä. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta ei kokoontunut tilikauden
aikana.
ESRS 2 Yleiset tiedot
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
9
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan työjärjestykseen kuuluu seurata ja arvioida vastuullisuuden
kehittymistä yhtiössä, yhtiön ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia sekä avustaa
hallitusta kestävyysraportoinnin valmistelussa ja valvonnassa. Valiokunta seuraa
ja arvioi vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta ei kokoontunut
tilikauden aikana.
Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen
Molemmat sukupuolet ovat edustettuina yhtiön hallituksessa ja sen valiokun-
nissa. Toimintansa 31.12.2025 aloittanut hallitus koostuu 5 jäsenestä, joista 3/5
(60%) oli miehiä ja 2/5 (40%) naisia, iältään 45–70-vuotiaita. Hallituksen jäsenistä
kukaan (0 %) ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki (100 %)
hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.
Hallituksen jäsenet ovat perehtyneitä kiertotalousalaan. Heillä on laaja kokemus
eri liiketoiminta-alueista sekä ymmärrys eri markkina-alueista ja niiden erityispiir-
teistä aikaisemman kokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenten kokemus ja osaa-
minen tukevat palveluliiketoiminnan strategista kehittämistä. Hallitus on arvioinut
omaa toimintaansa ja osaamistaan yhtiön kannalta keskeisimmillä osa-alueilla.
Hallituksen jäsenet ovat arvioineet, miten hyvin heidän osaamisensa vastaa yri-
tyksen liiketoimintaa, toimialaa, palveluita, maantieteellistä laajuutta ja kestä-
vyyden kannalta olennaisia osa-alueita. Kestävyyden kannalta keskeiset halli-
tuksen osaamisalueet ovat
• ympäristövastuu (ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E4 Biologinen monimuotoi-
suus ja ekosysteemit, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous),
• henkilöstöjohtaminen (ESRS S1 Oma työvoima),
• hyvä hallintotapa (ESRS 2 Yleiset tiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoitta-
minen),
• toimitusketjun hallinta (ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, ESRS G1 Liiketoi-
minnan harjoittaminen),
• kansainvälinen markkinatuntemus (Suomen ja Ruotsin markkinat) ja
• toimialatuntemus (ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma
työvoima).
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä
Toimitusjohtaja vastaa L&T:n toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja mää-
räysten mukaisesti sekä yhtiön strategiaprosessista. Toimitusjohtaja raportoi
L&T:n hallitukselle. Toimitusjohtajaa avustavat konsernin johtoryhmän jäsenet,
jotka vastaavat kukin oman vastuualueensa osalta vastuullisuuden kehittämi-
sestä ja tunnistettujen kehitysteemojen johtamisesta ja toimeenpanosta. Näitä
ovat muun muassa yhtiön hallitukselle menevät politiikat, vastuullisuustavoitteet
ja niihin liittyvät kehitystoimet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. L&T:n
toimitusjohtaja valvoo vastuullisuustavoitteiden kehittymistä sekä raportoi halli-
tukselle ja sen valiokunnille kestävyysaiheisiin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Johtoryhmän jäsenet raportoivat L&T:n toimitusjohtajalle.
L&T:n vastuullisuustyötä ohjataan ja kehitetään yhtiön strategian ja olennaisten
kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kautta. Yhtiön vastuullisuuden
kehitykseen liittyvät tavoitteet ovat hallituksen hyväksymiä ja ne on johdettu
yhtiön olennaisista vaikutuksista. Yritysvastuun kehityksen painopisteet määri-
tetään L&T:n toiminnan olennaisten vaikutusten, keskeisten sidosryhmien odo-
tusten sekä strategisten painotusten pohjalta. Lisäksi ympäristö- ja palvelualan
yritykselle ominaiset liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet sekä YK:n
kestävän kehityksen periaatteet ja Global Compact -aloitteen tavoitteet huomioi-
daan vastuullisuustyössä.
Konsernin johtoryhmä johtaa ja seuraa vuosineljänneksittäin vastuullisuusta-
voitteiden kehitystä. Vastuullisuustyön kehityksestä ja käytännön koordinoinnista
vastaa yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toi-
miva vastuullisuusorganisaatio. Kestävyysraportoinnista vastaa talousjohtaja ja
hänen alaisuudessaan toimiva ulkoisen laskennan tiimi. Liiketoiminnat ja muut
funktiot vastaavat toimintansa vastuullisuudesta ja määräystenmukaisuudesta
yhtiön johtamisjärjestelmän mukaisesti. L&T:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu
ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. L&T:n konsernin joh-
toryhmässä 31.12.2025 oli 7 jäsentä, joista 1 (14%) nainen ja 6 (86%) miehiä.
Compliance-työryhmä
Politiikat ja periaatteet valmistellaan L&T:n henkilöstö- ja lakiasiainjohtajan alai-
suudessa toimivassa compliance-työryhmässä, joka kokoontuu vähintään neljä
kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät kaikki politiikat ja peri-
aatteet, jonka jälkeen osa niistä hyväksytään vielä hallituksessa.
Compliance-työryhmässä katselmoidaan myös kestävyysraportointiin liittyvää
vaatimuksenmukaisuutta, kehitetään yhtiön lainsäädäntöön liittyvää seurantaa
sekä seurataan yhtiön ilmoituskanaviin tulevia poikkeamia. Compliance-työryh-
mään kuuluivat vuonna 2025 vakituisina jäseninä henkilöstö- ja lakiasiainjoh-
taja sekä sekä henkilöstöpäällikkö, ympäristöpäällikkö, Head of Sustainability ja
yhteiskuntasuhdejohtaja. Compliance-työryhmä valmistelee johtoryhmään vähin-
tään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastusvaliokuntaan vähintään kerran vuodessa
erillisen compliance-katsauksen.
L&T:n compliance-työryhmä varmistaa, että yhtiön toimintaperiaatteet ovat
ajan tasalla. Suurin osa yhtiön kestävyyteen liittyvistä politiikoista on julkisia ja ne
löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Lisäksi L&T:llä on toimintaa ohjaavia sisäisiä suun-
nitelmia, kuten liiketoimintakohtaiset monimuotoisuussuunnitelmat ja politiikkoja
täydentäviä ohjeita, jotka löytyvät yhtiön sisäisistä viestintäkanavista.
Politiikat on valmisteltu ennen vanhan Lassila & Tikanoja konsernin osittais-
jakautumista ja ne on hyväksytty hallituksen kokouksessa 2.1.2026 ellei kestä-
vyysraportilla toisin mainita. Jatkossa politiikat päivitetään kahden vuoden välein
yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja niille on määritelty vastuutahot ja hyväksyjät.
Hallintotapaan liittyvät eettiset periaatteet henkilöstölle ja toimittajille, politiikka
korruption ja lahjonnan estämiseksi, tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka, han-
kinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje sekä niiden tavoitteet ja mittarit
on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS G1-1, s. 59–60. Työturvallisuuspolitiikka,
henkilöstöpolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa
ESRS S1-1, s. 52–53. Ympäristöpolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS
E1-2, s. 40.
L&T edellyttää työtehtäväkohtaisesti henkilöstöltä myös politiikkojen ja periaat-
teiden verkkokoulutusten suorittamista, ja niiden etenemistä seurataan complian-
ce-työtyhmässä ja johtoryhmässä. Osaamisen kehittämisestä vastaa henkilöstö-
ja lakiasiainjohtaja yhdessä HR-organisaation kanssa. HR-organisaatio laatii myös
yhtiökohtaiset henkilöstön kehittämissuunnitelmat. Kestävyysraportin kannalta
keskeiset yhtiön politiikat ja periaatteet on listattu taulukossa ”Keskeiset poli-
tiikat, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset” s. 12 . Kaikki listatut politiikat
ja periaatteet pois lukien tietoturvapolitiikka ja veropolitiikka ovat julkisesti saata-
villa L&T:n verkkosivuilla.
Luottamusmiesorganisaatio
L&T:llä henkilöstöä edustavat pääsääntöisesti henkilöstön keskuudesta valitut
luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut. Luottamusmiesten valinnasta ja teh-
tävistä on määrätty työehtosopimuksissa ja osittain myös työlainsäädännössä.
Luottamusvaltuutetun valinnasta ja tehtävistä on puolestaan säädetty työlain-
säädännössä.
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
L&T:n strategia perustuu ajatukseen kiertotalouden potentiaalin vapauttamisesta.
Yhtiön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raa-
ka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kestävyysseikat ovat keskeinen
osa yrityksen strategiaa ja suuria liiketoimintapäätöksiä. Vuosittain päivittyvä
olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien arviointi tuottaa
tietoa strategiatyöhön sekä on osa yhtiön riskienhallintaprosessia. Hallitus seuraa
osana riskienhallintaprosessia, että L&T:llä on riittävät valmiudet tunnistaa, arvi-
oida ja hallita riskejä tehokkaasti. Hallitus hyväksyy vuosittain L&T:n kaksoisolen-
naisuusanalyysin tulokset, joissa käsitellään L&T:n olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia. L&T:llä keskeisimmät vastuullisuustavoitteet raportoidaan hal-
litukselle ja markkinoille neljä kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä ja
ne ovat osa strategisia tavoitteita. Hallitus arvioi osavuosikatsausten yhteydessä
tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden ja mittareiden saavuttamiseksi. Kestävyys-
riskien hallintaprosessi on osa yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia. Yrityskaup-
poihin liittyvä due diligence -prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2
GOV-4, s. 13.
31.12.2025 aikana hallitus ja sen valiokunnat sekä johtoryhmä eivät kokoontu-
neet, eikä hallitukselle tai johtoryhmälle toimitettu eivätkä ne käsitelleet kestä-
vyysseikkoihin liittyviä tietoja.
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmään
L&T noudattaa palkitsemispolitiikkaa, jonka Lassila & Tikanoja Oyj:n henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus on hyväksynyt ja joka on esitelty
jakautumista edeltävälle ylimääräiselle yhtiökokoukselle 2025. Palkitsemispoli-
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
10
Nimi
Hallituksen
jäsen
vuodesta
Kestävyysosaaminen Riippumaton yhtiöstä Riippumaton omistajista Tarkastusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunta
Muut samanaikaiset
pörssiyhtiöjäsenyydet
Jukka
Leinonen
2025
• Ympäristövastuu (E1, E4, E5)
• Henkilöstöjohtaminen (S1)
Puheenjohtaja 2
Teemu
Kangas-Kärki
2025 • Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1) Puheenjohtaja 1
Tuija
Kalpala
2025
• Ympäristövastuu (E1, E4, E5)
• Toimialatuntemus (E5, S1)
jäsen
Sakari
Lassila
2025
• Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
• Toimitusketjun hallinta (S2, G1)
• Toimialatuntemus (E5, S1)
jäsen jäsen
Anna-Maria
Tuominen-Reini
2025
• Ympäristövastuu (E1, E4, E5)
• Hyvä hallintotapa (ESRS 2, G1)
• Toimialatuntemus (E5)
• Kansainvälinen markkinatuntemus (Ruotsi, Suomi)
jäsen
Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 31.12.2025 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.
Hallituksen monimuotoisuus ja kestävyysosaaminen
Ympäristövastuu
Henkilöstöjohtaminen
Hyvä hallintotapa
KV-markkinatuntemus
Toimialatuntemus
Toimitusketjun hallinta
0 1 2 3 4
Pääasiallinen kestävyysosaaminen itsearvioinnin pohjalta (henkilömäärä)Sukupuolijakauma
Miehiä, 3
Naisia, 2
40%
60%
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
11
Kokonaisuus Politiikka Vastuu Ylin hyväksymistaho Henkilöstölle suunnattu koulutus
Hallintotapa
Eettiset toimintaperiaat-
teet henkilöstölle (Tapa
toimia -ohje)
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus 2.1.2026 Verkkokoulutus
Hallintotapa
Politiikka korruption ja lah-
jonnan
estämiseksi
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus 2.1.2026 Verkkokoulutus
Hallintotapa Tietoturvapolitiikka Tietohallintojohtaja Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
hyväksy-
tään 2026
Verkkokoulutus
Hallintotapa Tietosuojapolitiikka
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus 2.1.2026
Osa tietoturvapolitiikan
verkkokoulutusta
Hallintotapa Veropolitiikka Talousjohtaja Hallitus
hyväksy-
tään 2026
Osa erikseen tunnistettujen
asiantuntijoiden perehdytystä
Hallintotapa
Hankinnan lahjoja ja vie-
raan-
varaisuutta koskeva ohje
Yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuusjohtaja
Hallitus (jatkossa
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä)
2.1.2026
Osa erikseen tunnistettujen
asiantuntijoiden perehdytystä
Yhteiskunta Henkilöstöpolitiikka
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus 2.1.2026 Osa perehdytystä
Yhteiskunta Työturvallisuuspolitiikka
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus (jatkossa
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä)
2.1.2026 Verkkokoulutus
Yhteiskunta Ihmisoikeuspolitiikka
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus 2.1.2026
Osa eettisten periaatteiden
verkkokoulutusta
Yhteiskunta
Eettiset toimintaperiaat-
teet toimittajille (Tapa
toimia toimittajille -ohje)
Hankintajohtaja
Hallitus (jatkossa
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä)
2.1.2026 Osa sopimusvaatimuksia
Yhteiskunta Pakotevalvontapolitiikka
Henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja
Hallitus (jatkossa
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä)
2.1.2026
Osa erikseen tunnistettujen
asiantuntijoiden perehdytystä
Ympäristö Ympäristöpolitiikka
Yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuusjohtaja
Hallitus 2.1.2026
Ei erityistä koulutusta, jalkautus
tavoitteiden, mittareiden ja
seurannan kautta
tiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli hallituksen ja toimitusjohtajan palkitse-
misperiaatteet. L&T on tilikaudella 2025 noudattanut yhtiökokoukselle esiteltyä
palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu eikä palkkioita ole
peritty takaisin. Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen ja toimitusjohtajan
palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on myötävaikuttaa omistaja-arvon suotui-
saan kehitykseen, edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista
menestystä sekä yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutu-
mista.
Jakautumista edeltävä ylimääräinen yhtiökokous 4.12.2025 päätti osakkeen-
omistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti L&T:n hallituksen jäsenten
palkkiot ja niiden perusteet vuodelle 2025. Hallituksen jäsenten palkitseminen ei
sisältänyt kestävyysseikkoihin liittyviä palkkion osuuksia.
Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta
luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin
kannustinpalkkiosta. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja
niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Hal-
litus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista. Ennen
hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henki-
löstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.
Koska yhtiö on rekisteröity 31.12.2025 osittaisjakautumisen johdosta, kerrotaan
tässä toimitusjohtajan kannustinjärjestelmä jakautumista edeltävältä vuodelta
2025, jonka mukainen palkkio tulee yhtiön maksettavaksi 2026. Toimitusjohtajan
tilikauden 2025 ansaintajakson kannustinpalkkio perustui konsernin tulokseen
ja hallituksen määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin seuraavasti: konsernin lii-
kevoitto 70 prosentin painotuksella, käyttöpääoman parantaminen 20 prosentin
painotuksella ja henkilöstön suositteluindeksi (eNPS) 10 prosentin painotuksella.
Tilikauden 2025 ansaintajaksolla ansaintakriteerit toteutuivat siten, että kannus-
tinpalkkio toteutui 37,97- prosenttisesti enimmäismäärästä ja kriteereittäin kon-
sernin liikevoitto 33,97 %, nettokäyttöpääoman parantaminen 0 % ja henkilöstön
suositteluindeksi 4 %. Tilikauden 2025 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle makse-
taan 2026 tilikaudella 103 658 euroa.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu osakepohjainen kannustinoh-
jelma, joka kattaa tilikaudet 2023–2027. L&T:n päästövähennystavoitteet (scope 1
ja 2) ovat osa yhtiön strategisia tavoitteita, ja ne on huomioitu johdon pitkän aika-
välin kannustinjärjestelmässä. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti kolme
kalenterivuotta. L&T:n hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit henki-
löstö- ja vastuullisuusvaliokunnan esityksestä. Hallitus seuraa ja arvioi suoriutu-
mista vuosittain.
Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat kolme
kolmen vuoden ansaintajaksoa tilikaudet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–
2027:
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023–
2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuoton (ROCE)
keskiarvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja
Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin
yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20
prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu
Kestävyysvaikutusten ja -riskien hallinnan kannalta keskeiset politiikat, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
12
kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2026.
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024–
2026. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuoton (ROCE)
keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja
Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin
yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20
prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu
kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.
• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–
2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
keskiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja
Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin
yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen 20 pro-
sentin painoarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025– 2027 20 prosentin
painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu
tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2028.
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista
L&T noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan. Kestävyysteemoihin
liittyvät tiedot on huomioitu osana yhtiön yrityskauppoja, hankintoja ja ihmisoi-
keusriskiarviota koskevissa prosesseissa.
Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä
Yrityskauppojen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan muun muassa ostettavan
yrityksen henkilöstöön liittyvät käytänteet, kuten työsopimukset, työturvalli-
suusjohtaminen sekä työterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Riippuen toiminnan
laadusta prosessin aikana selvitetään myös ympäristölupiin liittyvät vaatimuk-
senmukaisuus sekä tuotannon nykytila, jolla voisi olla vaikutuksia esimerkiksi
L&T:n ilmastotavoitteiden kanssa. Selvitykseen kuuluu aina taloudellinen ja
oikeudellinen läpikäynti. L&T:n yrityskauppoja koskeva huolellisuusvelvoite teh-
dään liiketoimintajohdossa yhteistyössä yhtiön lakiosaston kanssa. Tarvittaessa
hyödynnetään ulkopuolisia yritysjärjestelyjen ammattilaisia avustamaan kohteen
läpikäynnissä. Tehdyt selvitykset ovat toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallituksen
käytettävissä investointipäätöstä tehtäessä.
Due diligence -prosessi hankinnoissa

-
tisissä periaatteissa, jotka ovat osa L&T:n hankintasopimuksen liitteitä. Vaatimus-
tenmukaisuus todennetaan yhteistyön aikana itsearviointikyselyillä, auditoinneilla
ja tilaajavastuulain mukaisella seurannalla. Lisäksi sopimusneuvotteluiden yhtey-
dessä tarkistetaan toimittajan taloudelliset ja oikeudelliset tiedot. L&T käyttää
monia pitkäaikaisia toimittajia, mikä edistää ketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa
erilaisten toimintamallien pitkäjänteisen kehittämisen. Toimittajayhteistyöstä ja
sen kehittämisestä vastaa konsernin hankintajohtaja.
Due diligence -prosessi ihmisoikeusriskiarviossa
L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia
sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia,
kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita.
Yhtiön sitoutuu tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoi-
keusperiaatteita. Ihmisoikeudet huomioidaan myös L&T:n julkisissa politiikoissa
ja suunnitelmissa, kuten henkilöstöä ja toimittajia koskevissa eettisissä periaat-
teissa, ihmisoikeuspolitiikassa, työturvallisuuspolitiikassa ja sisäisessä monimuo-
toisuussuunnitelmassa, jotka on valmisteltu ennen vanhan Lassila & Tikanoja
konsernin osittaisjakautumista. L&T:n ihmisoikeuspolitiikka ja henkilöstöä kos-
kevat eettiset periaatteeti viedään hallituksen hyväksyttäväksi vuonna 2026.
L&T:n hallitus päättää kestävyystyön painopisteistä ja tavoitteista, joihin kuu-
luvat ihmisoikeustyö ja ihmisoikeuksia koskevat tavoitteet. Tavoitteiden ja politiik-
kojen toimenpano ja jalkautus on linjaorganisaation vastuulla. L&T:n vastuullisuu-
sorganisaatio vastaa ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista tiiviissä yhteistyössä
yhtiön henkilöstöhallinnon ja hankinnan kanssa. Ihmisoikeuskysymykset on huo-
mioitu myös henkilöstön koulutuksissa, kuten eettisiä periaatteita koskevassa
verkkokoulutuksessa ja työturvallisuuskoulutuksissa.
L&T:llä on käytössä anonyymi ilmoituskanava, johon kaikki arvoketjun työnte-
kijät ja toimijat voivat jättää ilmoituksia epäillyistä työolosuhteisiin tai ihmisoi-
keusloukkauksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanava on kuvattu L&T:n
julkisilla verkkosivuilla, intranetissä ja henkilöstön ja toimittajien eettisissä peri-
aatteissa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavakäytänteistä ja ilmoituksista on esi-
tetty kohdassa G1-1 s. 59–60.
Due diligence -prosessi kansainvälisten pakotteiden noudattamisessa
Kansainvälisten pakotteiden tunnistamiseksi ja noudattamiseksi L&T on solminut
sopimuksen palveluntarjoajan kanssa jatkuvasta pakotevalvonasta. Vuonna 2025
L&T:lle on valmisteltu koko konsernia koskevan pakotevalvontaa koskeva poli-
tiikka, joka viedään johtoryhmän hyväksyttäväksi vuonna 2026.
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportin osalta
Kestävyysraportointia koskevassa riskienhallinnassa huomioidaan kestävyysra-
portointiin liittyvät prosessit, käytetty data ja sen laatu sekä tarvittavat sisäiset ja
ulkoiset järjestelmät ja resurssit. Riskienhallintamallin tavoitteena on varmistaa
keskeisten kestävyysraporttiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta.
Riskejä seurataan kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa, jotta niiden
tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat ennakoivasti ja mahdollisiin puutteisiin pys-
tytään reagoimaan ajoissa.
Riskienarvioinnista vastaa L&T:n vastuullisuusorganisaatio yhdessä L&T:n
talousjohtajan kanssa. Sen keskeiset tulokset raportoidaan vuosittain toimitus-
johtajalle ja johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle. Tällä varmistetaan, että
riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisesti toteutettuja ja että
ne tukevat yrityksen kestävyyteen liittyviä tavoitteita.
Käytössä oleva riskienarviointimalli sisältää riskien priorisointimenetelmät,
joissa riskejä arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Lopulli-
sissa tuloksissa huomioidaan myös yhtiön olemassa olevat toimintaperiaatteet ja
käytänteet. Merkittävimmät riskit liittyvät kokonaisuuksiin, jotka ovat joko vaiku-
tusten tai todennäköisyyden kannalta huomattavia.
Vuoden 2025 kestävyysraportointiin liittyvät riskit arvioitiin ennen vanhan
Lassila & Tikanoja konsernin osittaisjakautumista. Riskienarvioinnissa merkit-
tävin kestävyysraportointiin liittyvä riski koskee vuonna 2025 valmisteltua ja
31.12.2025 toteutettua L&T:n eriyttämistä itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Osittaisja-
kautuminen vaikuttaa vuosiraportoinnin aikatauluun ja se on otettu huomioon
kestävyysraportoinnin suunnittelussa.
L&T toteuttaa sisäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että riskienhallinta- ja
valvontajärjestelmät toimivat odotetusti ja että niitä noudatetaan. Sisäisten tar-
kastusten yhteydessä voidaan huomioida myös kestävyysraportointiin liittyvää
riskienhallintaprosessia. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan sekä toimi-
tusjohtajalle ja johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle.
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoimintamalli ja arvoketju
L&T:n liiketoiminta rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua kiertotalouteen ja sen
tuomiin mahdollisuuksiin luoda lisäarvoa asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryh-
mille. Yhtiöllä oli vuonna 2025 kolme palvelualuetta:
• Jätehuollossa ja kierrätyksessä L&T tarjoaa kokonaisvaltaisia jätehuolto- ja
kierrätysratkaisuja muun muassa kaupan, teollisuuden ja rakentamisen alan
sekä julkisen sektorin asiakkaille. Tarjooma sisältää jätteen keräämisen, kerä-
ysvälineet, jätteiden lajittelun, esikäsittelyn ja käsittelyn vahvalla pyrkimyk-
sellä materiaalien kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön
• Teolliset palvelut ja vesienkäsittely käsittää niin teollisuuden ja voimalaitosten
tuotantolaitteistojen puhdistamisen kuin viemärien huoltopalvelut sekä kartoi-
tuspalvelut teollisille, kunnallisille, yksityisille ja kaupallisille toimijoille. Lisäksi
se tarjoaa ratkaisuja vesien puhdistamiseen ja pilaantumien poistoon.
• Vaaralliset jätteet ja ennallistaminen kattaa vaarallisten jätteiden keräämisen,
käsittelyn sekä ohjaamisen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ennallista-
misliiketoiminnassa puhdistetaan ja ennallistetaan pilaantuneita maa-alueita,
käsitellään teollisuuden jätteitä ja sivuvirtoja sekä huolehditaan niiden kier-
rätyksestä tai turvallisesta loppusijoituksesta. Ennallistamisliiketoiminnassa
rakennetaan, suljetaan ja operoidaan lisäksi loppusijoitusalueita.
Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön työhyvinvointi
ja työkyky ovat keskeisiä menestystekijöitä liiketoiminnalle. L&T:llä työskentelee
2236 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. Henkilöstön jakautuminen maittain on esi-
tetty kohdassa S1-6, s. 55.
L&T toimii kiertotalousliiketoiminnoissa asiakkaidensa jäte- ja sivuvirtojen eri-
laisissa arvoketjuissa. Asiakaskohteet vaihtelevat kotitalouksista laajoihin teolli-
suuslaitoksiin.
Arvoketjun alkupäässä autamme asiakkaitamme korvaamaan neitseellisiä ja
fossiilia raaka-aineita kierrätysraaka-aineilla sekä tarjoamme erilaisia ratkaisuja
materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttöön.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
13
Jätteen syntypaikalla tarjoamme asiakkaillemme opastusta jätteiden lajitteluun
ja tarjoamme lajitteluun optimaaliset keräysvälineet. Syntypaikkalajittelun jälkeen
materiaalit kerätään tehokkaasti talteen ja ohjataan joko suoraan tai kierrätyslai-
tosten kautta ensisijaisesti uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
L&T huolehtii eri materiaalivirtojen prosessoinnista pääasiassa omissa kierrä-
tyslaitoksissaan, mutta hyödyntää myös yhteistyökumppaneiden laitoksia. Kier-
rätyslaitoksista materiaalit ohjataan ensisijaisesti teollisuuden raaka-aineiksi.
Kierrätyskelvoton materiaali pyritään hyödyntämään energiana ja jos se ei ole
mahdollista, se loppusijoitetaan turvallisesti. L&T:llä ei ole omia energialaitoksia,
mutta loppusijoitus tapahtuu pääsääntöisesti omilla kaatopaikoilla.
Sama toimintalogiikka kattaa tavanomaiset jätteet, vaaralliset jätteet sekä teol-
lisuuden sivuvirrat.
Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistamme pilaantuneita maa-
alueita, joita mahdollisuuksien mukaan hyödynnämme erilaisissa infrarakennus-
kohteissa. Ympäristörakentamisessa paitsi ennallistetaan pilaantuneita alueita,
myös parannetaan elinympäristön tilaa erilaisilla luontoratkaisuilla.
Strategia
L&T:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa kiertotalousratkaisuja ilmastonmuu-
toksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Palveluidemme avulla varmistamme yhteis-
kunnan kriittisen infran toiminnan, ja korvaamalla neitseellisiä ja fossiilisia luon-
nonvaroja kierrätysraaka-aineilla edistämme kriittisten raaka-aineiden riittävyyttä.
L&T haluaa liiketoimintaratkaisujensa avulla vapauttaa kiertotalouden koko
potentiaalin ja auttaa asiakkaitaan heidän kestävyystyössään.
L&T tähtää strategiassaan (2026- 2028) kannattavaan kasvuun. Kasvua hae-
taan kolmella pääalueella:
1. Investoinnit uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin materiaalin jalostusarvon
kasvattamiseksi
2. Laajentuminen Ruotsissa
3. Markkina-aseman vahvistaminen Suomen ydinliiketoiminnassa.
Lassila & Tikanojan liiketoiminnan vankan perustan muodostavat asiakaslähtöi-
syys, kasvavat markkinat ja koko arvoketjun kattava liiketoimintamalli.
L&T mittaa strategiansa onnistumista taloudellisilla tavoitteilla sekä vastuulli-
suus- ja sidosryhmätavoitteilla. Strategia on valmisteltu L&T:n ollessa osa vanhaa
Lassila & Tikanoja -konsernia ja se viimeistellään ja viedään toimitusjohtajan ja
johtoryhmän sekä hallituksen hyväksyttäväksi vuonna 2026. Strategian vahvista-
misen yhteydessä päätetään myös yhtiön strategisista vastuullisuustavoitteista.
Toimintaympäristö
Liiketoimintaympäristö säilyi haastavana myös vuonna 2025. Rakentamisen odo-
tettua suhdannekäännettä ei tapahtunut, teollisuuden näkymät säilyivät epä-
varmoina koko vuoden eikä kuluttajien ostovoiman kehitys näkynyt vielä kaupan
volyymeissa. Suhdanne heijastui suoraan materiaalivirtojen määrään.
Sama epävarmuus leimasi myös kierrätysraaka-ainemarkkinoita. Erilliskerättävien
materiaalien talteenotto kehittyi positiivisesti lajitteluvelvoitteiden kiristymisen
myötä, mutta kierrätysraaka-aineet eivät ole ilman ohjauskeinoja kilpailukykyisiä
neitseellisille raaka-aineille. Markkinapuute hidastaa uusien teknologioiden käyt-
töönottoa useassa materiaalissa. Kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetuksen
(ESPR) avulla pyritään vahvistamaan erilaisten käyttövelvoitteiden kautta kierrä-
tysraaka-ainemarkkinaa, mutta niiltä puuttuu toistaiseksi vielä teollinen vaikutta-
vuus.
EU-komission työohjelmassa painotetaan kilpailukyvyn, turvallisuuden ja
resilienssien vahvistamista. Kiertotalous on vahvasti linkitetty osaksi Puhtaan
teollisuuden ohjelmaa (Clean Industrial Deal), jolla pyritään vauhdittamaan teolli-
suuden puhdasta siirtymää fossiilisista raaka-aineista kierrätettyihin ja biopohjai-
siin raaka-aineisiin. Uudella kiertotalousasetuksella painopiste laajenee jätteistä
ja sivuvirroista luonnonvaroihin ja raaka-aineisiin. Esitys asetuksesta on määrä
saada vuoden 2026 lopulla.
Eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä pyritään parantamaan myös sääntelyä
kehittämällä. EU:n tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa, sel-
keyttää vastuullisuussääntelyä ja kohdentaa sitä vaikutuksiltaan olennaisiin suur-
yrityksiin. Sääntelyn kehittämistä toimeenpannaan Omnibus-aloitteilla.
L&T:n toiminnan kannalta keskeisimmät Omnibus-aloitteet liittyvät ympäristö-
ja yritysvastuusääntelyyn.
EU:n komission valitsema linja Euroopan talouden kilpailukyvyn varmista-
misesta on elintärkeä. L&T tukee voimakkaasti Puhtaan teollisuuden ohjelman
visiota eurooppalaisen teollisuuden modernisoinnista. Siinä kiertotaloudella on
tunnistettu keskeinen rooli paitsi ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä
myös vahvistamassa teollisuuden raaka-aineomavaraisuutta.
Myös EU:n tavoitteet sääntelyn sujuvoittamisesta erityisesti kestävyysrapor-
tointidirektiivin osalta vähentävät odotettavasti raportointiin liittyvää työtä yri-
tyksissä ja mahdollistavat vastuullisuustyön keskittymisen enenevässä määrin
yritysten strategiseen työhön liiketoiminnan uudistamiseksi vastaamaan kestävää
kehitystä ja puhdasta siirtymää. EU:n kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ovat
edelleen voimassa. Toimintaympäristön ennakoitavuuden ja markkinoiden kehit-
tymisen näkökulmasta on tärkeää, että pitkän aikavälin tavoitteet säilyvät.
Suomessa L&T:n toiminnan kannalta keskeisin valmistelussa oleva sääntely
liittyi jätelain uudistamiseen. Siinä pyrittiin tunnistamaan keinoja, jolla Suomi
saavuttaisi EU:n keskeiset yhdyskunta- ja pakkausjätteitä koskevat kierrätysta-
voitteet. Suomi on ajautunut EU:n sanktio- ja varhaisvaroitusmenettelyyn jätepo-
litiikan osalta. Vuoden 2025 kierrätystavoitteita ei tulla saavuttamaan Suomessa.
Suomen materiaalien kierrätysaste (CMUR) on tasolla 3,3 % EU:n keskiarvon
ollessa 11,7 %.
Suomen hallitusohjelma sisältää merkittäviä kiertotalousmarkkinoiden edis-
tämistä koskevia uudistuksia, joita toimeenpannaan jätesääntelyä kehittämällä
vaiheittain. Vuonna 2025 valmisteltiin keinoja, joilla pyritään lisäämään syntypaik-
kalajittelua ja materiaalien erilliskeräystä sekä vähentämään poltettavan jätteen
määrää. Lisäksi hallitusohjelmatavoitteen mukaisesti uudistuksilla on tarkoitus
korjata kuntien toissijaisessa jätehuoltovastuussa ilmenneitä kilpailuepäkohtia
sekä kiristää sidosyksiköiden ulosmyyntirajoja.
Suomen hallitus on toteuttamassa koko palvelusektorille tärkeää hankintalain
uudistusta, jolla pyritään edistämään julkisten hankintojen markkinoita sekä avaa-
maan julkisesti tuotettuja palveluita kilpailulle. Hankintalailla on tarkoitus asettaa
kuntien sidosyksikön omistukselle 10 % vähimmäisomistusraja, mutta yhtiön käsi-
tyksen mukaan jäteala oltaisiin rajaamassa tämän vähimmäisomistusrajan ulko-
puolelle. Tällöin jätealan kilpailuolosuhteita on tarkoitus edistää Jätelain kautta.
Kiertotaloutta edistävänä yhtiönä L&T tukee vahvasti aloitteita, joilla vahviste-
taan kiertotalouden roolia ja asemaa puhtaassa siirtymässä. Kiertotaloussääntely
tulee integroida osaksi talous- ja teollisuuspolitiikkaa teollisen vaikuttavuude
saavuttamiseksi. L&T pitää tärkeänä, että tehokkaiden ohjauskeinojen avulla luo-
daan myös taloudelliset kannusteet kierrätysraaka-aineiden käyttöön.
Vastuullisuustyö on osa L&T:n strategiaa
Strategiakaudelle asetetaan vastuullisuustavoitteet, jotka hallitus vahvistaa.
Tavoitteiden asetannassa huomioidaan toimintaympäristön kehittyminen keski-
pitkällä aikavälillä. Tavoitteet koskevat L&T:n ilmastotavoitteita, kierrätysastetta,
henkilöstön työturvallisuustaajuutta, terveyttä ja työtyytyväisyyttä sekä eettisten
periaatteiden koulutuskattavuutta. Toimitusketjun vaatimuksenmukaisuutta mita-
taan toimittajien eettisten periaatteiden kattavuuden ja siihen liittyvän itsearvi-
oinnin kautta.
L&T:n strategiakauden tavoitteiden lisäksi L&T on sitoutunut ilmastonmuu-
toksen hillinnän osalta nettonolla 2045 -tavoitteeseen, joka on asetettu ennen
vanhan Lassila & Tikanoja konsernin osittaisjakautumista ja tullaan vahvista-
maan vuonna 2026. Tavoitteet edistävät L&T:n missiota vapauttaa kiertotalouden
potentiaali koko arvoketjussa.
• L&T etenee yhdessä asiakkaiden kanssa kohti täyttä kiertotaloutta. Palve-
luiden kautta L&T luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemi-
seksi ja edistää materiaalien kiertoa sekä ehkäisee pilaantumista.
• L&T arvostaa työpaikan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä
panostaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.
• L&T toimii oikein ja läpinäkyvästi koko arvoketjussa. Hyvä hallinto on L&T:n
kestävyystyön kulmakivi
Sitoutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin
L&T on sitoutunut tukemaan seuraavia keskeisiä julistuksia ja sopimuksia:
• YK:n kestävän kehityksen periaatteet vuodesta 2018
• Global Compact -periaatteet
• ILO:n perussopimus työelämän perusoikeuksista
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset.
Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet
L&T on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
(Sustainable Development Goals). L&T:lle on tunnistettu seuraavat tavoitteet kes-
keisiksi sen toiminnan kannalta:
• Tavoite 7: edullista ja puhdasta energiaa
• Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
• Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen
• Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt
• Tavoite 12: vastuullista kuluttamista
• Tavoite 13: ilmastotekoja
• Tavoite 15: maanpäällinen elämä.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
14
Arvonluonti
Panostamalla kestäviin kiertotalouden ratkaisuihin L&T tavoittelee kasvavaa arvoa
kaikille keskeisille sidosryhmilleen.
Resurssit
• L&T:llä on vankka ammattitaito kiertotalous- ja ennallistamispalveluissa sekä
kestävien tuotteiden kehittämisessä. Yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluita
kiertotalouden eri osa-alueilla, jotta materiaalit ohjautuvat entistä paremmin
kiertoon.
• L&T kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja teollisuuden sivuvirtojen, luontopalve-
luiden ja kiertotalouden edistämiseksi. Ratkaisut parantavat asiakkaiden toi-
minnan tehokkuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia.
• L&T huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja investoi työ-
kykyyn ja hyvinvointiin. Koulutusmahdollisuudet ja sertifikaatit, kuten ISO
9001, ISO 14001 ja ISO 45001, tukevat laadukasta ja kestävää toimintaa.
Tulokset
• Uudelleenkäyttö ja kierrätys hillitsevät luonnonvarojen kulutusta ja vähentävät
jätteen määrää.
• Pilaantuneiden maiden ennallistaminen ja luonnon monimuotoisuuden eheyt-
täminen ympäristörakentamisessa vahvistavat ekosysteemipalveluita.
• Työturvallisuus on parantunut vuosittain, ja L&T vie hyviä käytänteitä myös
alihankkijoille ja kumppaneille.
• L&T on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Analyysi L&T:lle keskeisistä sidosryhmistä ja niiden eduista ja näkemyksistä on
tehty ennen L&T:n eriytymistä omaksi pörssiyhtiökseen vanhasta Lassila & Tika-
noja -konsernista. Sidosryhmätyön painopiste on niissä sidosryhmissä, joihin
L&T:n toiminnan vaikutukset kohdistuvat eniten ja jotka pystyvät toiminnallaan
vaikuttamaan eniten L&T:n liiketoiminta- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen.
Sidosryhmien odotukset huomioidaan L&T:n strategiatyössä ja liiketoimintavalin-
noissa. Sidosryhmien näkemykset olivat myös keskeinen osa L&T:n kaksoisolen-
naisuusanalyysiä.
Keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työnte-
kijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ja vaikuttajat, kansalaisjär-
jestöt, media sekä toimittajat ja alihankkijat.
L&T käy aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö
mittaa säännöllisesti sidosryhmätukea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyse-
lyillä sekä kolmannen osapuolen tekemän mainetutkimuksen kautta. L&T osal-
listuu myös Ecovadis-yritysvastuuarviointiin, joka mittaa L&T:n vastuullisuustyön
laatua ja jonka kautta L&T saa yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä ja kehityseh-
dotuksia asiakkailtaan. Vuoropuhelun ja mittausten avulla L&T tunnistaa sidos-
ryhmien odotukset sekä määrittelee tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Rapor-
tointikauden aikana L&T ei ole käynyt vuorovaikutusta keskeisten sidosryhmien
kanssa.
Sidosryhmä Keskeiset mielenkiinnon kohteet 2025 Vuorovaikutus
Asiakkaat Asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu,
kiertotalous, kierrätys ja ennallistaminen, kestävyys.
Yritysasiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava asiakasky-
sely (NPS) sekä useita asiakaskohtaisia kyselyitä. Asiakaspal-
velu (puhelin, digitaaliset asiointikanavat) sekä vuoropuhelu
asiakasvastaavien ja myynnin kanssa. Markkinointiviestintä ja
tapahtumat.
Oma henkilöstö Henkilöstön fyysinen ja henkinen hyvinvointi, työssäjak-
saminen, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä lisäksi
työtyytyväisyys ja
henkilöstökokemus.
Palaute- ja kehityskeskustelut, Fiilinki-henkilöstökyselyt,
yhteistoiminta, kehitystyöpajat, henkilöstötilaisuudet ja
sisäisen viestinnän kanavat, kuten intranet ja Teams.
Potentiaaliset
työntekijät
Työnantajamielikuva ja työntekijäkokemus. Yhteistyö oppilaitosten kanssa, rekrytointi- ja uratapahtumat,
työnantajamielikuvan kehittäminen ja tiedon jakaminen
sosiaalisen median kanavien välityksellä.
Sijoittajat ja
omistajat
Taloudellinen suoritus-
kyky ja strategia ja sen eteneminen, liiketoiminnan vastuul-
lisuus ja ESG-luokitukset, asiakas- ja henkilöstötyytyväi-
syys.
Pörssitiedotteet, talouskatsaukset, vuosiraportointi, konsernin
verkkosivut, webcast-lähetykset, säännölliset sijoittajatapaa-
miset ja vuosittainen yhtiökokous.
Päättäjät ja vaikuttajat (ml. valtakun-
nalliset ja alueelliset päättäjät) sekä
elinkeino- ja työnantajajärjestöt
Kiertotalous ja ilmastonmuutoksen hillintä, työllistäminen
sekä markkinoiden toimivuus ja kilpailuneutraliteetti.
Toiminta järjestöissä, vuoropuhelu viranomaisten ja päättäjien
kanssa, yhteistyöhankkeet, projektit, kyselyihin vastaaminen,
verkkosivut ja vuosiraportointi.
Media ja
kansalaisjärjestöt
Kiertotalouden käytännön edistysaskeleet, luonnon moni-
muotoisuutta edistävät käytännön teot ja ihmisoikeudet.
Lehdistötiedotteet, haastattelut, julkaisut, mediatilaisuudet,
yhtiön verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Vuoropuhelu
ja kyselyihin
vastaaminen.
Toimittajat ja
alihankkijat
Kiertotalous, laatu,
vastuullinen hankinta.
Vuoropuhelu, kyselyihin vastaaminen, auditoinnit ja itsearvi-
oinnit.
Keskeisimmät sidosryhmät ja niiden mielenkiinnon kohteet, odotukset ja vuorovaikutus
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
15
valintojen ja ratkaisujen avulla välttämään päästöjä ja ilmastokuormitusta, joita se
aikaisemmilla toimintatavoillaan tuotti. L&T:n tavoitteena on kasvattaa toiminnan
positiivista ilmastovaikutusta liikevaihdon kasvua nopeammin. Hiilikädenjälki on
L&T yhteisökohtainen positiivinen vaikutus ja mittari.
Mahdolliset riskit liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävään sääntelyyn,
sääntelyä tukeviin taloudellisiin ajureihin ja markkinoiden kehittymiseen. L&T:n
ilmastotavoitteiden toteutuminen on riippuvaista vähäpäästöisen kalustoteknolo-
gian kehittymisestä ja kierrätysraaka-ainemarkkinoiden kehityksestä.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet
L&T on tunnistanut ennallistamiseen ja pilaantuneiden maiden puhdistukseen
liittyvät palvelut liiketoiminnan kasvualueina. L&T:llä on käynnissä hanke, jossa
tutkitaan L&T:n tuottamien palveluiden luontovaikutuksia ja luontoarvoa. Hanke
kestää vuoden 2026 loppuun. L&T ei ole toistaiseksi määritellyt mittareita tai
tavoitteita L&T:n palveluiden kautta syntyvien positiivisten luontovaikutusten
osalta. L&T on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut edistämään EU:n biodiversiteet-
tistrategian mukaisia tavoitteita. Toimintaperiaatteet luonnon monimuotoisuuden
vaalimiseksi on kirjattu L&T:n ympäristöpolitiikkaan. L&T tarkentaa vuoden 2026
aikana toimenpiteitään ennallistamispalveluiden keittämiseksi osana kasvustrate-
giansa toimenpanoa.
Omaan ja arvoketjun henkilöstöön ja liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Palvelualan toimijana oma henkilöstö on keskeinen voimavara yhtiön strategian
ja palveluiden toteuttamisessa. L&T:n toiminta on riippuvainen myös toimitus-
ketjusta sekä sen tuottamista palveluista ja tuotteista. Toimintatavoilla yhtiö vai-
kuttaa oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuu-
teen, työterveyteen, monimuotoisuuteen ja työkäytänteisiin.
L&T:n toimet voivat epäsuorasti vaikuttaa toimitusketjun suorien toimittajien
työntekijöihin. L&T:n toiminta on riippuvainen muun muassa alihankinnasta, kuten
esimerkiksi kuljetusalihankinnasta, jota käytetään täydentämään L&T:n omaa
logistiikkaa. Tyypillisesti alihankinnan työntekijät työskentelevät L&T:n tai asiak-
kaiden tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä
prosessipuhdistuksen tuotannollisissa tehtävissä, joissa voi esiintyä tosiasialli-
sesti esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski.
Arvoketjun osalta syrjintää ja työntekijöiden hyväksikäyttöä voi esiintyä paljon
ulkomaalaisia työntekijöitä työllistävillä palvelualoilla. Näitä ovat L&T:ssä mm.
siivouksen ja kiinteistöhuollon alihankinta. Lisäksi mahdolliset vaikutukset voivat
liittyä puutteellisiin työoloihin, kuten epäselviin työaikakirjauksiin. L&T on arvi-
oinut, että olennaisten vaikutusten osalta erityisesti haavoittuvat ryhmät arvo-
ketjun työntekijöissä ovat nuoret ja ulkomaiset työntekijät
Mahdollisia vaikutuksia pyritään minimoimaan hankintasopimuksin, joissa on
huomioitu L&T:n toimittajia koskevat eettiset periaatteet. Lisäksi L&T käy sään-
nöllisesti läpi omissa tai asiakkaiden tiloissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja
yhdessä toimittajien ja niiden työntekijöiden kanssa sekä tekee tarvittaessa kor-
jaavat toimenpiteet.
L&T:llä on erillinen, julkinen anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta myös arvo-
ketjun työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. L&T käsittelee mahdolliset
ihmisoikeusrikkomukset selkeiden toimintaohjeiden mukaisesti ja toteuttaa
tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Arvoketjun työntekijöihin liittyviä vaiku-
tuksia on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 16.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallien kanssa
L&T:n olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet perustuvat kaksoisolen-
naisuusanalyysin päivitykseen, joka toteutettiin vuonna 2025 ennen L&T:n
eriytymistä erilliseksi pörssiyhtiöksi vanhasta Lassila & Tikanoja -konsernista.
Päivityksessä tarkasteltiin olennaisuutta sekä vanhan Lassila & Tikanoja -kon-
sernin toimialojen kiinteistöpalvelut ja kiertotalousliiketoiminta osalta että
yhtiötä kokonaisuutena. Päivitystyössä arvioitiin vanhan Lassila & Tikanoja
-konsernin liiketoiminnoissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia
ja muutosten merkitystä aiempaan vuonna 2024 tehtyyn olennaisuuden
arvioon. Kiertotalousliiketoiminnan eli nykyisen L&T:n osalta tunnistetut olen-
naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja mihin ne keskittyvät arvoketjussa
on esitetty kootusti taulukossa, s. 17–19.
L&T:n olennaiset yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
(vaikutusten olennaisuus) sekä kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
(taloudellinen olennaisuus) liittyvät ympäristön osalta ilmastonmuutokseen
(E1), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (E4), resurssien käyt-
töön ja kiertotalouteen (E5) sekä yhteiskunnan osalta omaan työvoimaan (S1) ja
arvoketjun työntekijöihin (S2). Lisäksi liiketoiminnan harjoittamiseen (G1) liittyvä
kokonaisuus on olennainen L&T:lle. Nämä kaikki kokonaisuudet sisältyvät myös
L&T:n nykyiseen vastuullisuustyöhön ja niillä on yhteys yhtiön strategiaan.
Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
L&T:n ympäristöön liittyvät vaikutukset syntyvät yhtiön strategian ja liiketoimin-
tamallien kautta. L&T:n liiketoimintamalli edistää kiertotaloutta yhteiskunnassa.
Asiakkaille tuotetut palvelut vähentävät päästöjä ja arvoketjun riippuvuutta neit-
seellisistä raaka-aineista. Tämä näkyy asiakkaille tehokkaana jätehuoltona, jossa
materiaalien kierrätys on ensisijaista riippumatta jätelajista. Samalla edistetään
luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hillitään ekosysteemeihin kohdistuvia pai-
neita.
Vastaavasti yhtiön tuottamat luontopalvelut, kuten ympäristörakentamisen
pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, niitytyshankkeet ja vieraslajien pois-
taminen vaikuttavat positiivisesti biologiseen monimuotoisuuteen. Nämä toimet
tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja parantavat ympäristön tilaa ja
lukeutuvat kasvumahdollisuuksiin.
L&T:n liiketoimintayksiköt ovat riippuvaisia energiasta esimerkiksi logistiikan,
urakoinnin ja laitosten osalta. Tästä syntyy myös huomattava määrä hiilidioksi-
dipäästöjä. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin toimitusketjussa. Toimet ilmas-
tonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskeisiä näiden vaikutuksien lieventämiseksi.
Hiilikädenjälki kertoo, paljonko yhtiö on pystynyt arvoketjussaan tietoisten
Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä koskevat kyselyn ja mainetutkimuksen
tulokset sekä niihin liittyvät mahdolliset kehityskohteet raportoidaan vähintään
kerran vuodessa toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä hallituksen henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnalle. L&T:n nykyinen strategia ja vastuullisuustavoitteet
ovat linjassa sidosryhmäodotuksien kanssa. Vastuullisuustavoitteita päivitetään
säännöllisesti huomioiden myös mahdolliset muutokset toimintaympäristössä ja
sidosryhmäodotuksissa. Keskeiset tulevat kehityskohteet kuvataan kunkin koko-
naisuuden yhteydessä osana yhtiön kestävyysraportointia.
L&T on tiivistänyt sidosryhmien odotukset seuraaviin kolmeen näkökulmaan:
• Alan johtavana yhtiönä L&T:n odotetaan kehittävän koko alaa yhteiskunnan
kannalta oikeaan suuntaan ja toimivan ympäristöasioissa oikein ja kestävästi.
• Henkilöstövaltaisen palvelualan yrityksenä L&T:n edellytetään olevan vastuul-
linen työnantaja, joka pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kohtelee
henkilöstöään hyvin ja tasapuolisesti sekä noudattaa erityistä huolellisuutta
työturvallisuusasioissa.
• L&T:n odotetaan olevan asiakkaidensa hyödyllinen kumppani, joka kehittää
uusia kasvihuonekaasupäästöjä ja luontokatoa hillitseviä palveluita ja tukee
asiakkaita heidän omien tavoitteidensa saavuttamisessa sekä pitää kiinni
lupauksistaan.
L&T ottaa oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strategias-
saan ja liiketoimintamallissaan monin tavoin. L&T on tunnistanut ja arvioinut
omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja keskeisiksi
teemoiksi ovat nousseet työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymisva-
paus, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työmarkki-
naosapuolten vuoropuhelu, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvalli-
suus sekä sukupuolten tasa-arvo. L&T:n strategisena painopistealueena on alan
parhaiden osaajien saaminen, ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestys-
tekijä liiketoiminnalle. L&T käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilöstönsä
kanssa, ja henkilöstön näkemykset huomioidaan liiketoimintastrategiaa laadit-
tassa. Lisäksi L&T:n eettiset periaatteet henkilöstölle, henkilöstöpolitiikka, ihmis-
oikeuspolitiikka ja työturvallisuuspolitiikka ohjaavat toimintaa ja varmistavat työn-
tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen. Tarkemmin omaa työvoimaa on kuvattu
kohdassa S1, s. 52–58.
L&T huomioi myös arvoketjun työntekijöiden intressit, näkemykset ja oikeudet
sekä heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittamisen toiminnassaan. L&T:n eettisissä
periaatteissa toimittajille määritetään vähimmäisvaatimukset, joita toimittajien
on kunnioittava ja noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan.
Eettiset periaatteet sisältävät muun muassa työntekijöiden oikeuksien kunnioit-
tamisen, työturvallisuuden sekä lapsi- ja pakkotyön käytön kiellon. L&T edellyttää
toimittajiaan sitoutumaan näihin periaatteisiin, ja ne on myös sisällytetty osaksi
L&T:n hankintasopimuksia. Lisäksi L&T seuraa ja arvioi toimittajien eettisten peri-
aatteiden vaatimuksenmukaisuutta erillisellä itsearviointimallilla. Yhtiö on myös
tunnistanut ja arvioinut yhteistyössä hankinnan kanssa toimitusketjun mahdol-
liset ihmisoikeusriskit. Arviointi on osa yhtiön ihmisoikeusperiaatteita ja se on
tehty ennen L&T:n eriytymistä erilliseksi pörssiyhtiöksi vanhasta Lassila & Tika-
noja -konsernista.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
16
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
17
Olennaiset kestävyysaiheet
ja osa-aiheet
Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt,
Keskipitkä, Pitkä)
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä Todellinen negatiivinen
vaikutus
läpi arvoketjun Oman toiminnan ja arvoketjun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt
(scope 1-3)
LKP
Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollinen positiivinen
vaikutus
läpi arvoketjun Materiaalikierrätyspalveluiden avulla voidaan välttää päästöjä arvo-
ketjun ja asiakkaiden toiminnassa. Vältetyt päästöt muodostavat yhtiön
hiilikädenjäljen.
LKP
Ilmastonmuutoksen hillintä Riski oma toiminta, arvoketjun alkupää Vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyvä sääntelyyn, rahoitukseen,
polttoainemarkkinoihin ja vähäpäästöisen teknologian kehitykseen
liittyvät siirtymäriskit. Sääntely voi aiheuttaa muutoksia energian ja
päästöjen hinnoitteluun. Markkinat voivat kehittyä toivottua hitaammin
vähäpäästöisen raskaan kaluston osalta. Epäonnistuminen ilmastota-
voitteissa vaikuttaa lainaehtojen täyttämiseen.
LKP
E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vaikutukset ekosysteemi-
palveluihin ja riippuvuudet
niistä
Itse luokiteltu osa-aihe:
Yhtiön tarjoamat luonto-
palvelut ja kiertotalous
Mahdollinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta, arvoketjun loppupää Palvelutarjoomaan sisältyy pilaantuneiden maiden kunnostusta, nii-
tyttämistä ja vieraslajien poistoa, joilla vaikutetaan myönteisesti eko-
systeemiin yleisesti. Myös kierrätys edistää luonnonvarojen kestävää
käyttöä ja näin ollen vähentää riippuvuutta luonnosta.
LKP
Vaikutukset ekosysteemi-
palveluihin ja riippuvuudet
niistä
Itse luokiteltu osa-aihe:
Yhtiön tarjoamat luonto-
palvelut ja kiertotalous
Mahdollisuus oma toiminta Siirtymään ja regulaatioon kohdentuvat liiketoimintamahdollisuudet
liittyen ympäristörakentamiseen ja asiakkaille toteutettaviin ennallista-
mishankkeisiin.
LKP
E5 Kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset Todellinen positiivinen
vaikutus
arvoketjun alkupää Asiakkaita ohjataan jätteiden erilliskeräyksessä, jotta materiaalit saa-
daan käsiteltyä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mikä vähentää
koko arvoketjun riippuvuutta fossiilisista ja primaarisista raaka-aineista.
LKP
Resurssien sisäänvirtaukset Mahdollisuus oma toiminta Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-ainetavoitteet luovat
mahdollisuuksia asiakkuuksien kehittämiselle ja asiantuntijapalveluille.
LKP
Resurssien ulosvirtaukset Todellinen positiivinen arvoketjun loppupää Materiaalien kierrätys LKP
Resurssien ulosvirtaukset Mahdollisuus oma toiminta Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-ainetavoitteet luovat
mahdollisuuksia materiaalien käsittelylle ja kierrätyksen kehittämiselle.
LKP
Jätteet Todellinen negatiivinen
vaikutus
läpi arvoketjun Energia- ja sekajätteen ja loppusijoitukseen menevän jätteen määrä. LKP
E
Ympäristö
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
18
Olennaiset kestävyysaiheet
ja osa-aiheet
Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt,
Keskipitkä, Pitkä)
S1 Oma Henkilöstö
Työolot Työllisyysturva Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Vakituisten työntekijöiden suhteellinen osuus korkea LKP
Työolot Työaika Todellinen negatiivinen
vaikutus
oma toiminta Osa-aikatyö, nollatuntisopimukset määrä LKP
Työolot Riittävä palkkaus Todellinen negatiivinen
vaikutus
oma toiminta Osa toimialoista matalapalkkasektoreilla LKP
Työolot Yhdistymisvapaus, yri-
tysneuvostojen olemas-
saolo sekä työntekijöiden
tiedonsaanti-, kuulemis-
ja osallistumisoikeudet
Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Yhdistymisenvapaus, luottamusmiesjärjestelmät LKP
Työolot Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Vuoropuhelukokousjärjestelmät LKP
Työolot Työehtosopimusneuvot-
telu
Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Lähes koko henkilöstö kuuluu työehtosopimusten piiriin LKP
Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollinen negatiivinen
vaikutus
oma toiminta Puutteet työterveyden ja turvallisuuden käytänteissä voisivat vaikuttaa
työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen työkykyyn.
LKP
Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollisuus oma toiminta Työturvallisuuteen panostaminen on olennaista asiakkaille LKP
Työolot Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Käytäntönä joustavat työaikajärjestelyt ja työvuorosuunnittelu LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä-
läiset mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka
Todellinen positiivinen vai-
kutus
oma toiminta Tasa-arvo palkkauksessa kansallista keskiarvoa korkeampi LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä-
läiset mahdollisuudet
kaikille
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Todellinen positiivinen
vaikutus
oma toiminta Osaava työvoima ja monipuolinen koulutustarjonta LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä-
läiset mahdollisuudet
kaikille
Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Mahdollinen negatiivinen
vaikutus
oma toiminta Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän esiintyminen toimi-
aloilla, joissa työskentelee työntekijöitä useista maista ja erilaisista
kulttuureista.
LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä-
läiset mahdollisuudet
kaikille
Moninaisuus Todellinen positiivinen vai-
kutus
oma toiminta Työyhteisö monikansallinen ja ikäjakaumaltaan tasainen LKP
S
Yhteiskunta
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
19
Olennaiset kestävyysaiheet
ja osa-aiheet
Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt,
Keskipitkä, Pitkä)
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot Terveys ja turvallisuus Mahdollinen negatiivinen vai-
kutus
arvoketjun alku ja loppupää Arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus aliurakoinnissa ja vuok-
ratyössä
LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtä-
läiset mahdollisuudet kaikille
Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Mahdollinen negatiivinen vai-
kutus
arvoketjun alku ja loppupää Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän esiintyminen aliura-
koinnissa ja vuokratyössä toimialoilla, joissa työskentelee työntekijöitä
useista maista ja erilaisista kulttuureista.
LKP
G
Hallintotapa
Olennaiset kestävyysaiheet
ja osa-aiheet
Osa-osa-aiheet Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti arvoketjussa Kuvaus Aikahorisontti (Lyhyt,
Keskipitkä, Pitkä)
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri Todellinen positiivinen vai-
kutus
läpi arvoketjun Hyvä ja läpinäkyvä hallinto ja yritysetiikka LKP
Lahjonta ja korruptio Ehkäiseminen ja havait-
seminen, ml. koulutus.
Riski oma toiminta, arvoketjun alkupää Lahjontaan tai korruptioon osallistuminen LKP
minnan tarkastelun omina kokonaisuuksinaan. Tässä kestävyysraportissa on esi-
tetty analyysin tulokset ainoastaan kiertotalousliiketoimintojen (nyk. L&T) osalta.
Päivitystyöhön osallistui yhtiön yritysvastuun, liiketoiminnan, EHSQ:n, hankinnan,
lakiasiain ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita kummaltakin toimialalta.
Päivitystyössä arvioitiin vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin aiemmassa arvi-
ossa tunnistamien yhtiön toiminnasta syntyvien ja yhtiöön kohdistuvista vaiku-
tuksien, riskien ja mahdollisuuksien kattavuutta ja ajantasaisuutta, sekä arvioi-
tiin, onko toimintaympäristössä tai liiketoiminnassa tapahtunut muutoksia, jotka
muuttaisivat aiempaa arviota. Päivitystyö toteutettiin työpajatyöskentelynä.
Työpajassa asiantuntijaryhmät uudelleenarvioivat viimeisimmän kaksoisolennai-
suusanalyysin pisteytyksen sekä täydensivät olemassa olevaa listaa tunniste-
tuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. ESRS-standardien mukaisten
teemojen olennaisuutta L&T:lle analysoitiin kahdensuuntaisesti. Tarkastelu ulotet-
tiin L&T:n arvoketjuun ja sen kestävyysvaikutuksiin.
Arvoketjutarkastelu käsitti oman toiminnan lisäksi sopimussuhteiset toimittajat
ja jätteenkäsittelykumppanit sekä asiakkaat. Arvoketjussa tai sidosryhmissä ei
todettu olennaisia muutoksia vuoden 2025 osalta, joten sidosryhmäanalyysiä tai
arvoketjukuvausta ei päivitetty kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystyön yhtey-
dessä.
Arvioinnissa huomiotiin vanhassa Lassila & Tikanoja konsernissa vuonna 2024
laaditun ihmisoikeusriskiarvioinnin tulokset. Kaksoisolennaisuuden tuloksien
osalta on tarkastettu, että ne eivät ole ristiriidassa ihmisoikeusarvion kanssa.
Keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kerättiin kohdennettujen haastattelujen
avulla. Haastetteluissa sidosryhmille esitettiin päivitetty lista yhtiölle olennai-
sista vaikutukista, riskeistä ja mahdollisuuksista, ja kysyttiin sidosryhmien arviota
listan kattavuudesta. Syventävät sidosryhmähaastattelut suoritettiin keskeisille
toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja niissä pyrittiin myös laajemmin
kartoittamaan sidosryhmien kestävyysodotuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita.
Sidosryhmien näkemykset huomioitiin pisteytyksessä. Sidosryhmien näkemys
L&T:lle olennaisista kestävyysaiheista sekä vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-
suuksista oli yhdenmukainen yhtiön oman sisäisen arvion kanssa.
Päivitetty lista yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
esiteltiin Luotean eurooppalaiselle yritysneuvostolle (European Works Council),
käsiteltiin vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin johtoryhmässä ja henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnassa ja lopuksi hallitus vahvisti L&T:n kaksoisolen-
naisuuden. Päivitysprosessista vastasi konsernin Vastuullisuuspäällikkö, joka
raportoi prosessissa käytetyistä menetelmistä, prosessin etenemisestä ja tuo-
toksista kaksoisolenaisuusanalyysille asetetulle johtoryhmälle kolme kertaa pro-
sessin aikana.
Vaikutusten olennaisuus
L&T:n vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin vaikutusten mittakaava,
laaja-alaisuus sekä niiden korjaamaton luonne viisiportaisella asteikolla, jossa
kussakin kokonaisuudessa arvosana viisi oli merkittävä. Arvioinnissa huomioitiin
mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5
vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaiku-
tusten ilmenemisen todennäköisyyttä. Arvioinnissa huomioitiin mahdolliset kiel-
miskyky markkinoiden muutoksiin ja tiivis toimintaympäristöseuranta. L&T hakee
kasvua kiertotalousliiketoiminnoista panostamalla materiaalien kiertotalouteen
liittyviin liiketoimintaratkaisuihin. Kasvua haetaan ydinpalveluita kehittämällä ja
liiketoiminnan laajentamisella Ruotsissa sekä mahdollisesti täydentävillä yritysos-
toilla.
Ympäristön kannalta olennaiset kestävyysseikat (E1, E4 ja E5) ovat linjassa
L&T:n strategian kanssa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luon-
tokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. Kiertotalous on avain-
asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. L&T:n strategia on riippuvainen
myös yhteiskunnasta ja ihmisistä, mikä heijastuu vaikutuksiin, riskeihin ja mah-
dollisuuksiin niin oman työvoiman (S1) kuin arvoketjun työntekijöiden (S2) osalta.
L&T:n tavoitteena on tarjota työntekijöille tasapainoinen arki, jossa jokainen voi
työskennellä omana itsenään, sekä edistää ihmisoikeuksia toimitusketjussaan.
Liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat toimintaperiaatteet sekä yrityskult-
tuuri luovat pohjan kestävälle liiketoiminnalle. L&T:n tavoitteena on hyvä ja reilu
hallinto.
Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja enna-
koidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksen-
tekoon ovat jatkuvan seurannan alla. Tarvittaessa L&T reagoi näihin vaikutuksiin
tekemällä muutoksia strategiaansa ja liiketoimintamalliinsa. L&T on asettanut
kattavat kestävyystavoitteet, jotka koskevat koko arvoketjua, erityisesti ilmaston
osalta. Lisäksi toimitusketjun kestävyyttä edistetään hankintasopimuksessa esi-
tettyjen vaatimuksien ja niiden seurannan avulla.
L&T on kuvannut ilmastonmuutokseen ja omaan työvoimaan liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden vuorovaikutusta strategian ja
liiketoimintamallin kanssa myös osana seuraavia aihekohtaisia ESRS-standar-
deja:
• Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset ja riskit on kuvattu myös kohdassa
E1 Ilmastonmuutos vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa, s. 39.
• Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet on kuvattu myös
kohdassa S1 Oma työvoima vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoiminta-
mallin kanssa, s.52.
IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia koskeva
prosessi
L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysissä on arvioitu L&T:n vaikutuksia yhteiskun-
taan, ympäristöön ja hallintotapaan sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Analyysi pohjautuu eurooppalaisessa kestävyysstandardissa
esitettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-aiheisiin ja osa-osa-aiheisiin.
Vuonna 2025 L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysi päivitettiin sisäisenä asian-
tuntijatyönä ennen L&T:n eriytymistä erilliseksi pörssiyhtiöksi vanhasta Lassila
& Tikanoja -konsernista. Päivitystyö toteutettiin silloiselle konsernille kokonai-
suutena sisältäen konsernin kummankin kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoi-
L&T tunnistaa, että potentiaalisia vaikutuksia voi myös esiintyä syvemmällä arvo-
ketjussa, erityisesti maissa, joissa työelämän käytännöt tai lainsäädäntö ovat
puutteellisia. Näissä maissa työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä rikko-
muksia esiintyy todennäköisemmin kuin ei-riskimaissa. Esimerkkeinä tällaisista
toimitusketjuista ovat L&T:n työvaatteiden valmistus sekä kaluston ja ICT-lait-
teiden raaka-aineiden hankinta.
Hyvän hallinnon käytännöt luovat pohjan L&T:n yritystoiminnalle. Liiketoiminnan
harjoittamisen keskeiset positiiviset vaikutukset liittyvät L&T:n hyvän yrityskult-
tuurin, kuten yhtiön eettisiin periaatteiden, korruption ja lahjonnan torjumisen
käytänteisiin sekä väärinkäytösten ilmoittamisen prosesseihin. Yhtiön omat poli-
tiikat, periaatteet ja ohjeet ohjaavat käytänteitä niin omassa toiminnassa kuin
arvoketjussa ja toimet niissä vahvistavat yhtiön luotettavuutta asiakkaiden ja
sidosryhmien silmissä.
Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit voivat aiheuttaa maine- ja taloudellisia
vahinkoja yhtiölle. L&T hyödyntää säännöllistä koulutusta, tarkastuksia ja tiukkoja
sääntöjä osapuolten sitouttamiseksi. Eettisten periaatteiden noudattaminen tar-
joaa L&T:lle merkittäviä mahdollisuuksia. Se vahvistaa yhtiön mainetta vastuulli-
sena toimijana ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa.
Arvoketjun henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet, toimet ja
tavoitteet
L&T ei ole toistaiseksi määritellyt mittareita tai tavoitteita L&T:n arvoketjun henki-
löstöön liittyvien mahdollisten negatiivisten vaikutusten osalta. L&T on kuvannut
eettiset toimintaperiaatteet toimitusketjun työntekijöiden terveyteen, turvallisuu-
teen sekä asialliseen ja syrjimättömään kohteluun liittyen toimittajien Tapa Toimia
-ohjeisiin, joihin L&T edellyttää toimitusketjun ylä- ja alavirran toimittajien sitou-
tumista. L&T:llä ei ole toteuttanut, eikä sillä ole suunnitteilla toimia arvoketjun
työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden tai asiallisen ja syrjimättömä kohtelun
varmistamiseksi.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset
vaikutukset sekä vaikutus strategiaan ja liiketoimintaan
Yhtiö arvioi vuosittain mahdollisuudet ja riskit sekä niiden taloudelliset vaiku-
tukset ja riskeihin liittyvät hallintakeinot.
L&T on hallinnut raportointikautena olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdol-
lisuuksia taloudelliseen asemaan, taloudellisiin tuloksiin ja kassavirtoihin yhtiön
olemassa olevilla riskinhallintakeinoilla ja toimintaperiaatteilla. Raportointikauden
aikana olennaisista kestävyysriskeistä ei ole syntynyt merkittäviä taloudellisia
vaikutuksia. Näihin ei odoteta kirjanpitoarvoihin liittyviä oikaisuja seuraavan tili-
kauden aikana. Olennaiset kiertotalouteen ja luonnonmonimuotoisuuteen liittyvät
mahdollisuudet liittyvä L&T:n olemassa olevaan palveluliiketoimintaan ja niistä on
kertynyt L&T:lle taloudellista hyötyä tilikauden aikana. Taloudellisen hyödyn suu-
ruutta ei ole tarkemmin arvioitu. Työturvallisuuteen liittyviä todellisia taloudelliset
hyötyjä ei ole tilikauden ajalta arvioitu.
L&T:n strategian ja liiketoimintamallien resilienssi käsitellä yhtiön olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan olevan hyvä tulevalla strategia-
kaudella 2026–2028. Yhtiöllä on vakiintuneet riskienhallintakäytännöt, sopeutu-
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
20
teiset ihmisoikeusvaikutukset, joiden vakavuus on ensisijainen sen todennäköi-
syyteen nähden. Olennaisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan
(maksimipistearvo 15), jolloin vaikutusten katsottiin olevan merkityksellisiä yhtiön
kannalta. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin sidosryhmäkyselyistä ja -haastatteluista
saadut tulokset.
Taloudellinen olennaisuus
L&T:n taloudellisten vaikutusten arviointi perustui L&T:n riskien arviointiproses-
siin. Riskien vaikuttavuutta analysoitiin muun muassa vaikutuksien kautta ja
niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa huomioitiin toiminnan laatu
ja tehdyt riskejä lieventävät toimenpiteet. L&T:n riskien arviointiprosessin sovelta-
misen kautta pyrittiin varmistamaan, että kestävyyteen liittyvät riskit tunnistetaan
vastaavalla tavalla kuin yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit. Muutokset kierrä-
tysraaka-aineiden markkinoissa, regulaation kehittyminen esimerkiksi jätehuollon
osalta (E5 Kiertotalous) sekä työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet (S1
Oma työvoima) on huomioitu myös L&T:n strategisissa riskeissä.
Arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointi-
kausi), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkastel-
tiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys. Olennaisuuden kyn-
nysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin riskien
ja mahdollisuuksien katsottiin yhtiön kannalta olevan merkityksellisiä.
Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin aikana L&T on tarkastellut vaikutuksiaan
ja riippuvuuksiaan sekä niiden yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin analysoi-
malla kunkin kestävyysaiheen vaikutusta yhtiön liiketoimintamalliin, nykyisiin
riskienhallintakeinoihin, prosesseihin ja henkilöstöön. Lisäksi L&T on arvioinut lain-
säädäntömuutosten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa huomioi-
tiin myös riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteiskunnallisista
resursseista.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä taloudellisia riskejä hallitaan yhtiön ilmas-
toon liittyvällä siirtymäsuunnitelmalla, joka sisältää päästövähennystavoitteet
ja niihin tarvittavat investoinnit. Panostukset työpaikan turvallisuuteen ja hyvin-
vointiin voivat puolestaan parantaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä
vähentää näistä tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikutuksia.
Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T:n olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet on arvioitu osana vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin kaksoisolennai-
suuden päivitystyötä 2025, jolloin ei päivitetty aikaisemmin laadittuja skenaa-
rioanalyysejä.
Ilmastoon liittyvien vaikutusten arviointi
Yhtiön ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien olennaisten vaikutusten arvointi
perustuu yhtiön energiankulutukseen ja hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan.
L&T:n johto ja vastuullisuusorganisaatio seuraa omasta toiminnasta syntyviä
suoria päästöjä sekä yhteisökohtaista vaikutusta, hiilikädenjälkeä, kvartaalita-
soilla. Yhtiön arvoketjussa syntyviä päästöjä arvioidaan vuositasolla.
Ilmastoriskien arviointi ja mahdollisuuksien arviointi
Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on sovellettu TCFD
(Task Force for Climate-related Financial Disclosures) -suosituksia. Taustalla on
hyödynnetty L&T:n ilmastoskenaarioiden tuloksia ympäristön, markkinoiden ja
sääntelyn muutosten vaikutusten tarkastelussa. Ilmastoriskejä on arvioitu L&T:n
riskimallin mukaisesti lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5 v.) ja pitkällä
aikavälillä (yli 5 v.), ja ne on viimeksi päivitetty 2024 ennen L&T:n eriytymistä eril-
liseksi pörssiyhtiöksi vanhasta Lassila & Tikanoja konsernista. Riskien vaikutta-
vuutta analysoidaan EBIT-vaikutusten ja todennäköisyyden kautta huomioiden
riskin luonne ja olemassa olevat lieventämistoimenpiteet. Lyhyet ja keskipitkät
aikajänteet vastaavat yhtiön strategisissa riskeissä käytettyjä aikajänteitä. Toimet
kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3, s. 40.
Arvioinnissa huomioitiin fysikaaliset riskit ja siirtymäriskit sekä niiden vaikutus
L&T:n omaan henkilöstöön ja liiketoimintaan. Arvoketjuvaikutukset perustuvat
pääosin liiketoimintojen palvelutarjonnan muutoksiin. Fysikaaliset riskit voivat
syntyä luonnonilmiöiden vaikutuksesta, kuten lämpötilan vaihtelut (krooninen
riski) tai mahdolliset tulvat (akuuttiriski). Näiden arvioidaan voimistuvan ilmas-
tonmuutoksen myötä. Siirtymäriskit käsittävät mahdolliset regulaatio- ja mark-
kinamuutoksien vaikutukset L&T:n keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, sekä uusien
teknologioiden vaikutukset etenkin L&T:n vähäpäästöisen kaluston kehittymi-
seen. L&T arvioi säännöllisesti ilmastoriskejä osana riskiarviointiaan ja mukauttaa
strategiaansa muutosten mukaisesti. Ilmastoskenaariot ja niihin liittyvät oletukset
eivät ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätöksen lukuihin tai
keskeisiin taloudellisiin tietoihin.
Fysikaaliset riskit
L&T:n ilmastonmuutokseen liittyviä fyysikaalisia riskejä on arvioitu vanhan Lassila
& Tikanoja -konsernin resilienssianalyysissä. Kroonisista ilmastoriskeistä, kuten
lämpötilan noususta ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, on tunnistettu mah-
dollisia vaikutuksia yhtiön logistiikkaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Ana-
lyysi perustuu IPCC:n RCP-skenaarioihin (1,5 °C, <2 °C ja 4 °C) sekä IEA:n APS-,
NZE2050- ja STEPS-skenaarioihin, joita on peilattu Suomen ja Ruotsin säävaihte-
luihin. Tarkastelu kattaa lyhyen (5 vuotta) ja pitkän aikavälin (vuoteen 2035) vai-
kutukset.
Akuuttien ilmastoriskien, kuten tulvien, vaikutukset L&T kiinteistöihin on arvioitu
vähäisiksi, sillä toimipisteet eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Maantieteellinen
tarkastelu kattoi Suomen ja Ruotsin toiminnot. Analyysin perusteella ei havaittu
merkittäviä riskejä, jotka estäisivät yhtiön ilmastotavoitteiden saavuttamista.
L&T:n arvion mukaan yhtiön varat ja liiketoiminnot eivät ole merkittävästi
herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaratekijöille. L&T:n toiminta on jakautunut
tasaisesti ympäri Suomen ja Ruotsin, joten toimintaa voidaan tarpeen tullen
siirtää tilapäisesti toisaalle häiriötilanteessa pois lukien kierrätyslaitokset. Lisäksi
L&T:n kiinteistöt ja irtaimisto on vakuutettu.
Siirtymäriskit
Olennaiset siirtymäriskit kohdentuvat regulaation muutoksiin, jotka vaikuttavat
erityisesti liikenteen hiilineutraaliustavoitteisiin ja kiertotalouden edistämiseen,
sekä mahdollisiin markkinamuutoksiin, jotka voivat vaikuttaa uusiutuvien polt-
tonesteiden saatavuuteen tai vähäpäästöisten teknologioiden kehittymiseen.
L&T:n riskiarvioinnissa on huomioitu regulaatioriskien taustalla muun muassa
päästöoikeuksien hintakehitys, biotalouden ja vähähiilisen talouden skenaariot,
EU:n kiertotalouspaketti, mahdolliset muutokset kansalliseen jätelainsäädäntöön,
kansalliset kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet. Tarkastelun viitekehikkona on
käytetty ilmastoskenaariota, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5
celsiusasteeseen.
L&T on arvioinut liiketoimintansa altistumista ja herkkyyttä tunnistetuille siirty-
mätapahtumille. Arviointi huomioi siirtymäriskien todennäköisyyden, laajuuden ja
keston. Erityisesti L&T:n materiaalitoiminnalle nämä siirtymäriskit ovat huomat-
tavia. L&T:n toiminnot ja liiketoimintamallit ovat alttiita lainsäädännön muutoksille,
sillä jäteala on vahvan lainsäädännöllisen ohjauksen piirissä. Energia-alan toimi-
joiden investoinnit erityisesti uusiutuviin polttoaineisiin tai uusien teknologioiden
yleistyminen, esimerkiksi raskaan kaluston käytössä, vaikuttavat puolestaan
L&T:n omien päästötavoitteiden ja yhtiön ilmastoa koskevan siirtymäsuunni-
telman toteutumiseen. Nämä vaikuttavat myös välillisesti yhtiön ilmastotavoittei-
siin sidottujen lainaehtojen saavuttamiseen.
Nykyiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet lisäävät L&T:n resilienssiä
muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiöllä on vahva markkina-asema kaikilla lii-
ketoiminta-alueillaan. Lisäksi ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma mahdollistaa
muutosten tehokkaan toteuttamisen. Keskeisiä painopisteitä ovat myös jatkossa
uusiutuvien energialähteiden ja fossiilisesta hiilestä luopuminen erityisesti liiken-
teen osalta. Riskien hallintaa vahvistetaan arvioimalla regulaatio- ja markkina-
muutoksia ja reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Yhtiö osallistuu lainsäädäntöp-
rosesseihin liittyvään vaikuttamistyöhön alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen
kautta.
Kuvaus pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luonnonvaroihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Osana vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin kaksoisolennaisuusanalyysiä arvioi-
tiin myös L&T:n vaikutukset E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnon-
varat osa- ja osa-osa-aiheisiin. Pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luon-
nonvarojen arvioinnissa huomioitiin toimipaikkojen sijainti ja omistukset. Sijainnin,
toimipaikkojen toimintoihin liittyvien ympäristönäkökohtien arvoinnin sekä toimi-
paikoilla tehtyjen ympäristöhavaintojen perusteella arvioitiin L&T:n tosiasiallisia ja
potentiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoketjun osalta tarkastelu
rajautui L&T:n suoriin toimittajiin ja näiden toimialoihin mahdollisesti liittyviin vai-
kutuksiin kesätyyvsaiheen osalta. Merkittävimpien hankitojen osalta ei olennaisia
vaikutuksia tunnistettu. Arvioinnin yhteydessä ei järjestetty erillistä sidosryhmä-
kuulemista näihin osa-alueisiin liittyen.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
21
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
22
Yleiskuva tuloksista
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erikseen jokaisen kestä-
vyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-aiheen vaikutuksia, riskejä ja mah-
dollisuuksia L&T:n liiketoimintaan. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen kestä-
vyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-aiheeseen liittyviä L&T:n liiketoiminnan
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskun-
taan asteikon ollessa 0–15.
Olennaisiksi kokonaisuuksiksi katsotaan kaikki ne osa- ja osa-osa-ai-
heet, joiden lopputulos ylitti joko vaikutusten olennaisuuden tai taloudel-
lisellisen olennaisuuden raja-arvon, joka oli kummankin osalta kahdeksan.
Olennaisuuden raja-arvo on kuvaajassa merkitty sinisellä taustavärillä.
Kuvaajassa X- ja Y-akselilla huomioidaan kullekin ESRS-kokonaisuudelle
annetut maksimipistearvot, vaikka ne muodostuisivat eri osa-aiheista.
ESRS-kokonaisuuksien vaikutusten arvioinnin keskiarvopisteytystä
kuvaajassa ilmaistaan pisteen koolla. Tällöin voidaan tunnistaa, kuinka
suuri osa kokonaisuuden osa- tai osa-osa-aiheista on kaksoisolennai-
suusanalyysissä tunnistettu olennaisiksi. Esimerkiksi E4 Biologinen moni-
muotoisuus ja ekosysteemit on olennaiseksi tunnistettu kokonaisuus,
mutta kokonaisuuden pisteytyksen keskiarvo on kohtuullisen pieni, eli vain
muutama osaosa-aihe on tarkastelussa noussut olennaiseksi.
Värien selitykset
Olennaiset osa-aiheet
Epäolennaiset osa-aiheet
Ympäristö (E)
Yhteiskunta (S)
Hallintotapa (G)
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
S3
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN
Vähäinen
merkitys
Epäolennainen
Suuri
merkitys
0 8 15
15
8
Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
S1
Oma työvoima
E4
Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit
E5
Resurssien käyttö
ja kiertotalous
E1
Ilmaston-
muutos
E2
Pilaantuminen
S2
Arvoketjun
työntekijät
E3
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T:n oman toiminnan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet päivitettiin kaksoisolennai-
suusanalyysin yhteydessä ennen vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin osittais-
jakautumista. Ympäristövaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty yhtiön
ympäristönäkökohtien arviointeja, ympäristölupaprosessista saatua tietoa,
asiakaspalautteita erityisesti tuotannollisten toimipaikkojen osalta sekä paikka-
tietoa toimipaikkojen sijanneista suhteessa arvokkaisiin luontokohteisiin. L&T on
kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä toimipaikkoihin liittyvien mahdol-
listen negatiivisten ympäristövaikusten osalta ympäristölupahakemusten aikana.
Todellisia vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ei ole tunnistettu kuulemisissa. Kaikki
voimassaolevat ympäristölupapäätökset on saatu ennen osittaisjakautumista.
Kaksoisolennaisuusarvion yhteydessä ei järjestetty erillistä sidosryhmäkuule-
mista kestävyysaiheeseen liittyen.
Vuonna 2025 L&T:n toimialoihin, ja sen arvoketjuun liittyviä vaikutuksia ja riip-
puvuuksia on tarkasteltu TNFD leap -viitekehystä ja ENCORE -analyysityökalua
hyödyntäen. Analyyssä tarkennettiin ymmärrystä toimialan luontovaikutuksista
oman toiminnan osalta ja pyrittiin hahmottamaan merkittävät luontovaikutukset
arvoketjun osalta. Tarkastelu tehtiin ennen L&T:n eriytymistä erilliseksi pörssiyh-
tiöksi vanhasta Lassila & Tikanoja -konsernista, mutta se rajautui vain kiertota-
lousliiketoimintoihin.
L&T on tunnistanut paikkatietoanalyysin perusteella toimipaikat, jotka sijait-
sevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkien alueiden läheisyydessä.
Biologisesti herkkien alueiden läheisyydessä olevien toimipaikkojen toiminnan
osalta arvioitiin sisäisenä asiantuntijatyönä ympäristöluvan kirjauksien, omien
sisäisten kontrollimenettelyjen ja saadun sidosryhmäpalautteen perusteella kiel-
teisten vaikutusten olennaisuutta luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen hei-
kentymiseen. Tarkastelun perusteella L&T:n toimipisteiden vaikutukset biologisesti
herkkien alueiden ympäristölle eivät ole olennaisia. L&T:n toimipisteille ei ole viran-
omaisen taholta erikseen määritetty biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lie-
ventäviä toimenpiteitä.
L&T ei ole arvioinut yhtiön biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäris-
kejä, mutta niitä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä. Ilmastonmuutos
on merkittävä luontokadon ja ekosysteemipalveluiden heikentymisen ajuri, johon
L&T:llä on suora vaikutus omien ja arvoketjun päästöjensä kautta. Ilmastoriskitar-
kastelussa arvioidaan sään ääri-ilmiöiden taloudellisia vaikutuksia yhtiön omaan
toimintaan. Myös ekosysteemipalveluiden heikentyminen voi johtaa sään ääri-il-
miöiden ja niiden vaikutusten, kuten tulvien tai kuivuuden, lisääntymiseen tai
niiden vahvistumiseen.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
L&T tunnisti ja arvioi resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätteisiin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksoisolennaisuusana-
lyysiä. L&T analysoi toimintaansa tunnistaakseen ja arvioidakseen tosiasialliset
ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä
arvoketjunsa toiminnassa. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olen-
naiset vaikutukset ja mahdollisuudet ja on listattu taulukossa kohdassa ESRS 2
SBM-3, s. 26.
L&T on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset
ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä
arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonnassa hyödynnettiin yhtiön toimintaa
koskevia ympäristölupia, tietoa asiakkailta vastaanotettujen jätteiden sisään- ja
ulosvirtauksista, yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä raportteja ja selvityksiä sekä
sidosryhmien kuulemisia erilaisissa foorumeissa.
L&T ei kuullut erikseen kierrätyslaitosten tai käsittelykeskusten paikallisyhtei-
söjä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Yhtiö käy toimipaikkojen ympäristölu-
paprosessin ja alueellisen yhteistyön puitteissa säännöllistä vuoropuhelua paikal-
listen asukkaiden kanssa toimipisteidensä ympäristövaikutuksista.
Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T on tunnistanut ja arvioinut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-
suuksia kaksoisolennaisuusanalyysissä. L&T on saanut käsityksen työntekijöihin
kohdistuvista vaikutuksista ja riskeistä muun muassa säännöllisen vuoropuhelun,
erityisryhmien tunnistamisen, työturvallisuusriskien ja -havaintojen arvioinnin
sekä vanhassa Lassila & Tikanoja -konsernissa 2024 tehdyn ihmisoikeusriskitar-
kastelun perusteella.
Seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaiku-
tuksia ja mahdollisuuksia: työllisyysturva, työterveys- ja turvallisuus, työaika,
riittävä palkkaus ja tasa-arvo palkkauksessa, työ- ja yksityiselämän tasapaino,
yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo, työntekijöiden tiedonsaanti-,
kuulemis- ja osallistumisoikeudet, osaamisen kehittäminen, monimuotoisuuden
tukeminen sekä häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisy. Nämä aiheet ovat
keskeisessä roolissa L&T:n strategiassa ja liiketoimintamallissa, ja ne vaikuttavat
suoraan yhtiön toimintaan ja sen mukauttamiseen. Omaa työvoimaa koskevat
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin kohdassa
S1 SBM-3, s. 16.
Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
L&T on tunnistanut ja arvioinut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
liittyen arvoketjun työntekijöihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Arviointi
perustui vanhassa Lassila & Tikanoja -konsernissa 2024 tehdyn ihmisoikeusris-
kitarkastelun tuloksiin, arvioon L&T:n alihankkinnan työn luonteesta ja työturvalli-
suuteen liittyvistä riskeistä, hankintayhteistyöhön ja L&T:n omaan toimittajariski-
arviointiin. Seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia
vaikutuksia: arvoketjun työntekijöiden työturvallisuus ja työhyvinvointi, sekä arvo-
ketjun työntekijöihin kohdistuva syrjintä. Arvoketjun työntekijöitä koskevat olen-
naiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2 SBM-3, s. 74.
L&T on tunnistanut, että tietyt arvoketjun työntekijät, joilla on tiettyjä ominai-
suuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä
toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Alihankinnan työn-
tekijöistä erityisesti ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä voi olla puutteellinen
kielitaito, joka voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi
heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret
työntekijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rik-
komuksille. Lisäksi työntekijät, jotka työskentelevät L&T:n tai asiakkaiden tiloissa
erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä prosessipuh-
distuksen tuotannollisissa tehtävissä, joissa tosiallisesti voi esiintyä kohonnut
työturvallisuusriski, voivat olla vahingon vaarassa. Mahdolliset vaikutukset voivat
liittyä myös puutteellisiin työkäytänteiden toteuttamiseen, kuten epäselviin työ-
aikakirjauksiin.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset ja riskit liit-
tyivät seuraaviin osa-aiheisiin ja osa-osa-aiheisiin: yrityskulttuuriin, korruption ja
lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä korruptiotapauksiin. Näihin liit-
tyvien olennaisten vaikutusten arvioinnin taustalla on huomioitu L&T:n toimintojen
maantieteellinen sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoiminnan rakenne.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten olennaisuuden perusteella olen-
naiseksi nousi yrityskulttuuri. Taloudellisen olennaisuuden osalta olennaiseksi
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyväksi riskiksi nousi korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys
Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi integroidaan osaksi L&T:n nykyistä riskien-
hallintaprosessia ja se toteutetaan yhteistyössä liiketoimintojen asiantuntijoiden,
riskienhallinnan ja talouden organisaatioiden kanssa. Prosessin aikana arvioidaan
kestävyysseikkojen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioiden mahdolliset
muutokset toimintaympäristössä. Analyysin tulokset päivitetään vuosittain, ja
ne käsitellään ja hyväksytään L&T:n johtoryhmässä ja hallituksessa. Seuraavan
kerran kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään 2026.
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet
Seuraavissa taulukoissa on esitetty luettelo kestävyysraportointistandardin
(ESRS) tiedonantovaatimuksista, joita L&T on noudattanut laatiessaan tätä kes-
tävyysraporttia kaksoisolennaisuuden perusteella sekä tiedot niistä tiedonan-
tovaatimuksista, jotka L&T on arvioinut epäolennaisiksi kaksoisolennaisuuden
perusteella. Taulukko sisältää myös L&T:n yhteisökohtaiset tiedonantovelvoitteet.
Taulukoita voidaan käyttää navigoinnissa kestävyysraportin tiedonantovaati-
musta koskeviin tietoihin.
Jos L&T:n ei kaksoisolennaisuuden perusteella ole tarvinnut raportoida tietoja
liittyen tiettyyn tiedonantovaatimukseen, se on merkitty viivalla. Olennaisten tie-
donantovaatimusten osalta tiedon puuttumista on tarkennettu selitteellä.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
23
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 9 Olennainen
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 9 Olennainen
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 9 Olennainen
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10
Olennainen
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10 Olennainen
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 13 Olennainen
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 13 Olennainen
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 13
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15 Olennainen
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16
Olennainen
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 23
Olennainen
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1 ESRS 2 GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 10 Olennainen
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 39 Olennainen
E1 ESRS 2
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate-
gian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 39
Olennainen
E1 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 40 Olennainen
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 40 Olennainen
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 40 Olennainen
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 41 Olennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
24
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 42 Olennainen
E1-7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasu-
päästöjen hillintähankkeet
L&T:llä ei ole suunnitelmaa liittyen ilmastoyksiköiden ostamiseen vapaaehtoisilta
markkinoilta, eikä L&T omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan edistä kasvihuone-
kaasupäästöjen poistoa tai varastointihankkeita. Epäolennainen
E1-8
Sisäinen hiilen hinnoittelu L&T:llä ei ole käytössä sisäistä hiilen hinnoittelumekanismia Epäolennainen
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta, eikä raportoi vuodelta
2025
Olennainen
ESRS E2 Pilaantuminen
E2 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet - Epäolennainen
E2-4
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen - Epäolennainen
E2-5
Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet - Epäolennainen
E2-6
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittarit
-
Epäolennainen
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit - Epäolennainen
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet - Epäolennainen
E3-4
Vedenkulutus - Epäolennainen
E3-5
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Epäolennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
25
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025 Olennainen
E4 ESRS 2 SBM-
3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16
Olennainen
E4 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025 Olennainen
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimet ja resurssit
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025 Olennainen
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025, s. 58
Olennainen
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittarit
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
E4-6
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta, eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5 ESRS 2 IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseist
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20
Olennainen
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 48 Olennainen
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 48 Olennainen
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 49 Olennainen
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 49 Olennainen
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 49 Olennainen
E5-6
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta, eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
26
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S1 Oma työvoima
S1. ESRS 2 SBM-
2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15
Olennainen
S1. ESRS 2 SBM-
3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 52
Olennainen
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 52 Olennainen
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 53
Olennainen
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 53
Olennainen
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suh-
teen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 54
Olennainen
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 55
Olennainen
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 55 Olennainen
S1-7
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta
Olennainen
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 57 Olennainen
S1-10
Riittävä palkka Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 57 Olennainen
S1-11
Sosiaalinen suojelu L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen
S1-12
Vammaiset henkilöt - Epäolennainen
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 57. L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä 88 d ja e
tietojen osalta
Olennainen
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta Olennainen
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 57 Olennainen
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 58 Olennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
27
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2 ESRS 2 SBM-
2
Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15 Olennainen
S2 ESRS 2 SBM-
3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate-
gian ja liiketoimintamallin kanssa
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot s. 16 Olennainen
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtymi-
nen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toi-
mien tehokkuus
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämi-
seen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
L&T hyödyntää 11.7.2025 annettua ESRS -standardia koskevaa delegoitua asetusta (‘quick-fix’),
eikä raportoi vuodelta 2025
Olennainen
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate-
gian ja liiketoimintamallin kanssa
- Epäolennainen
S3-1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
S3-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
- Epäolennainen
S3-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena
oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
- Epäolennainen
S3-4
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin koh-
distuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyö-
dyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
- Epäolennainen
S3-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämi-
seen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
- Epäolennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
28
Tiedonantovaatimus Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero Olennainen /Epäolennainen
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset - Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strate-
gian ja liiketoimintamallin kanssa
-
Epäolennainen
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet - Epäolennainen
S4-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa - Epäolennainen
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyt-
täjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
-
Epäolennainen
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhty-
minen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten ris-
kien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseis-
ten toimien tehokkuus
-
Epäolennainen
S4-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämi-
seen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
-
Epäolennainen
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1 ESRS GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 9 Olennainen
G1 ESRS IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20 Olennainen
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yritys-
kulttuuri
Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 59 Olennainen
G1-2
Suhteet toimittajiin - Epäolennainen
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 60 Olennainen
G1-4
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 60 Olennainen
G1-5
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - Epäolennainen
G1-6
Maksukäytännöt - Epäolennainen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
29
Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n liitteessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä raportistamme datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin
perusteella. Jos L&T:llä ei vielä ole tietoja liittyen tiettyyn tietopisteeseen, se on merkitty viivalla (-).
Muuhun lainsäädäntöön perustuva tietojen antaminen
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 9 x x
ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 9 x
ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista,
s. 13 x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) i
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan Epäolennainen x x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x x
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toi-
mintaan Epäolennainen x
ESRS E1-1 14
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, s. 39 x
ESRS E1-1 16 (g)
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset Ei soveltuva x x
ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet, s. 40 x x x
ESRS E1-5 38
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 41 x
ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 41 x
ESRS E1-5 40–43
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmasto-
vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 41 x
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
30
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS E1-6 44
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopääs-
töt ja kokonaispäästöt, s. 42 x x x
ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopääs-
töt ja kokonaispäästöt, s. 42 x x x
ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x
ESRS E1-9 66
Vertailuportfolion alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 66 (a); 66 (c)
Rahamäärien erittely akuuttien ja kroonisten fyysisien
riskien mukaan; Merkittävien omaisuuserien sijainti
merkittävien fyysisien riskien alueilla L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 67 (c)
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä ener-
giatehokkuusluokittain L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E1-9 69
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen
portfoliossa L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E2-4 28
Ilmaan, veteen ja maaperään päästettyjen
E-PRTR-asetuksen liitteessä II lueteltujen saasteiden määrä Epäolennainen x
ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x
ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x
ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x
ESRS E3-4 29
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
nettoliikevaihtoon suhteutettuna Epäolennainen x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (a)
Luettelo oman toiminnan kannalta olennaisista toimipaikois-
ta L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (b)
Vaikutuksen kohteena olevat biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkät alueet L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
31
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS E4-2 24 (b)
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt
tai toimintaperiaatteet L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 49 x
ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 49 x
ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski
S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoi-
mintamallin kannalta, s. 52 x
ESRS 2 SBM-3 – S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski
S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian
ja liiketoimintamallin kannalta, s. 63 x
ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 52 x
ESRS S1-1 21
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-
sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista, s. 13 x
ESRS S1-1 22
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 52 x
ESRS S1-1 23
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s.52 x
ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelymekanismit
S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja
oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen, s. 53 x
ESRS S1-14 88 (b) & (c)
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 57 x x
ESRS S1-14 88 (e)
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 57 x
ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot), s. 57 x x
ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkkiosuhde
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot), s. 57 x
ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset, s. 58 x
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
32
Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Sijainti ja sivu SFDR Pilari 3 Vertailuarvoasetus EU:n ilmastolaki
ESRS S1-17 104 (a)
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen Epäolennainen x x
ESRS 2 SBM-3 – S2 11 (b)
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS S2-1 19
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen Epäolennainen x x
ESRS S2-1 19
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleis-
sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista, s. 13 x
ESRS S2-4 36
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeus-
ongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset L&T hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta x
ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x
ESRS S3-1 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen Epäolennainen x x
ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S4-1 17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen Epäolennainen x x
ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS G1-1 10 (b)
Korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset
korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat periaatteet Epäolennainen x
ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat periaatteet Epäolennainen x
ESRS G1-4 24 (a)
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot G1-4 – Korruptio ja lahjonta, s. 60 x x
ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, s. 60 x
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
33
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
34
L&T julkaisee tässä osiossa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän
(EU-taksonomia) mukaiset tiedot ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toi-
minnoille. Tiedot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU)
2020/852 (taksonomia-asetus). Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden on
raportoitava ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta.
EU-taksonomiassa määritellään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joiden
perusteella yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat ilmas-
tonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat ja merten
luonnonvarat, kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, sekä biologinen monimuo-
toisuus ja ekosysteemit. Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin 31.12.2025. L&T on
raportoinut taksonomian mukaisista (taxonomy alignment), taksonomiakelpoisista
(taxonomy eligiblity) ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista osuuksista liiketoimin-
noista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot)
carve-out-perusteisesti. Carve-out-perusteista raportointia on käsitelty tar-
kemmin kohdassa ESRS 2 BP-1, s. 9. Yhtiön taksonomiaraportoinnissa ei hyödyn-
netä Euroopan komission Omnibus-paketin tuomia helpotuksia.
Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin yhtiön kyseinen liiketoi-
minta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi,
jos se edistää merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheutta-
matta merkittävää haittaa (does not significantly harm, DNSH) muille. Lisäksi toi-
minnan tulee täyttää vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit (minimum
safeguards).
L&T:n tarkastelu
Taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit L&T on
tehnyt EU:n taksonomia-asetuksen, delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän
ilmastosäädöksen ja delegoidun ympäristösäädöksen sekä tällä hetkellä saata-
villa olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perus-
teella.
Taksonomiakelpoisuutta on arvioitu Euroopan komission delegoitujen ase-
tusten mukaisten taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen
NACE-koodien perusteella. Taksonomiaan liittyvä arviointi tehdään liiketoimin-
nasta syntyneen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osalta, liittyen
EU-taksonomian kuuteen ympäristötavoitteeseen. L&T:llä ei ole toimintaa, joka
liittyisi ydinenergiaan tai fossiilisiin maakaasuihin.
Taksonomiaa koskevat taloudelliset tunnusluvut perustuvat talous- ja toi-
minnanohjausjärjestelmistä saatuihin lukuihin. Taksonomian mukaisten ja tak-
sonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihto-osuutta laskettaessa
(tilinpäätöksen liitetieto 1.2), L&T huomioi tuotot palveluista ja tuotteista, joilla on
selkeä yhteys tunnistettuihin taloudellisiin toimintoihin. Pääomamenojen ja toi-
mintamenojen osalta tarkastellaan raportointivuoden kirjauksia ja verrataan arvi-
ointikriteerien vastaavuutta kirjattuihin tietoihin.
L&T:n pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkei-
siin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshan-
kintojen yhteydessä tulleet lisäykset. (tilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.3 ja 3.4). Toi-
mintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat
välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan
toiminnan varmistamiseksi. Näihin kuluihin sisältyvät kaluston ja rakennusten
huolto-, korjaus- ja ylläpitokustannukset, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut
sekä muut omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kustannukset. Taksonomia-
kelpoisuutta ja -mukaisuutta koskevissa arvioinneissa on huomioitu ainoastaan
ne toiminta- ja pääomamenot, jotka täyttävät toimintaa koskevat tekniset vaa-
timukset. Yhtiöllä ei ole erillisiä taksonomiaa koskevia pääoma- tai toiminta-
menosuunnitelmia.
Taksonomiasta L&T raportoi konsernitasolla. Kunkin toimialan asiantuntijat ja
liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa määritellyt
taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi perustuu tak-
sonomia-asetuksessa kuvattuihin toimintakohtaisiin teknisiin arviointikriteereihin
sekä DNSH-periaatteisiin. L&T:n ilmastoriskit on kuvattu kohdassa E1 SBM-3, s.
16.
L&T:n liiketoiminta on reguloitua ja edellyttää erillisiä ympäristölupia, joissa
määritetään ympäristövaatimukset veden, maaperän pilaantumisen ja luonnon
osalta. Ympäristöluvat koskevat L&T:n käsittely-ja varastointialueita sekä jätteen-
käsittelylaitoksia. L&T pyrkii noudattamaan kaikkia toimintaansa koskevia ympä-
ristövaatimuksia.
L&T:llä on käytössä johtamisjärjestelmä, joka kattaa kaikki L&T:n palvelut sertifi-
kaattien ISO 9001, ISO 14001, ja ISO 45001 osalta. EHSQ-johtamismalli varmistaa,
että L&T:n toiminnot noudattavat lupaehtoja, joita seurataan ja raportoidaan sään-
nöllisesti. Lisäksi L&T pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäris-
tövaikutuksia koulutusten ja teknisten ratkaisujen avulla. Teknisiä arviointikritee-
rejä on tarkasteltu rinnakkain, jotta raportointi olisi mahdollisimman yhtenäistä ja
kaksoislaskenta vältettäisiin.
Vähimmäistason suojavaatimukset
Taksonomia-asetuksessa säädetään teknisten kriteerien lisäksi vähimmäistason
suojatoimista, jotka käsittelevät työelämä- ja ihmisoikeuksia, korruption ja lah-
jonnan ehkäisyä, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. L&T:llä vähimmäistason
suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.
L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia,
kansainvälisen työjärjestön (ILO) työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopi-
muksia sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.
Lisäksi L&T noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toimin-
taohjeiden kuutta vaihetta. L&T:n ihmisoikeusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 13.
EU-taksonomia
Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä L&T noudattaa kansallisia lakeja ja sopi-
muksia. Nämä periaatteet on kirjattu myös erilliseen korruption ja lahjonnan
vastaiseen politiikkaan, joka kieltää lahjonnan, lahjojen vastaanottamisen ja
antamisen, sekä muut epäeettiset toimet. L&T:n ohjeistus lahjojen ja vieraanvarai-
suuden vastaanottamisesta on julkinen ja saatavilla yrityksen verkkosivuilla sekä
intranetissä. Korruption ja lahjonnan ehkäisyä on käsitelty tarkemmin kohdassa
G1-3, s. 60.
Verotusta koskevat pääperiaatteet on kuvattu L&T:n hallituksen hyväksymässä
veropolitiikassa. Veropolitiikka kattaa L&T:n kaikki toimialat kaikissa toiminta-
maissa ja koskee koko henkilöstöä. L&T noudattaa paikallista lainsäädäntöä
verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä ja raportoinnissa. Keskeinen
periaate on veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten viranomaisraporttien laa-
dukas ja oikea-aikainen raportointi.
L&T maksaa ja tilittää verot toimintamaihin, joissa sen liiketoiminta luo arvoa,
eikä siirrä arvoa matalan verotuksen maihin. Konsernin sisäisten transaktioiden
hinnoittelussa noudatetaan voimassa olevaa siirtohinnoittelulainsäädäntöä sekä
OECD:n ohjeita ja verohallinnon suosituksia. Kaikki investointi- ja sijoittautumis-
päätökset perustuvat liiketoiminnan tarpeisiin. Verovaikutukset selvitetään ja
huomioidaan osana päätöksentekoa, ja liiketoimintoja sekä konsernirakenteita
tarkastellaan niiden taloudellisen sisällön perusteella. L&T ei osallistu järjeste-
lyihin, jotka tehdään pelkästään verotuksellisista syistä ilman liiketaloudellista
substanssia.
L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, kannattaa reilua kilpailua ja noudattaa kai-
kessa liiketoiminnassaan hyvää liiketoimintatapaa ja kilpailuoikeudellisia sään-
töjä. Kaikki liiketoimet, joissa L&T on osallisena, ovat läpinäkyviä ja taloudellisesti
perusteltuja. Yrityskauppaprosesseissa L&T noudattaa kilpailulainsäädäntöä,
suorittaa kohteista due diligence -tarkastuksen ja tekee lainsäädännön mukaiset
ilmoitukset kilpailuviranomaisille.
L&T:n eettiset periaatteet sisältävät perussäännöt kilpailuoikeuden ja lainsää-
dännön noudattamisesta. Lisäksi L&T:llä on kilpailuoikeuskoulutus henkilöstölle,
joiden työnkuvan osalta on tunnistettu tarve täsmentävälle koulutukselle. Kou-
lutuksen tarkoitus on auttaa henkilöstöä tunnistamaan sellaiset tilanteet, jotka
voivat olla kyseenalaisia tai kiellettyjä kilpailuoikeudellisten sääntöjen näkökul-
masta sekä antaa tarkemmat ohjeet, miten menetellä eri tilanteissa.
L&T:llä on käytössään asianmukaiset huolellisuusprosessit, jotka koskevat vero-
tusta, korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilun kilpailun periaatteita.
Ihmisoikeuksiin, työelämäoikeuksiin ja korruption torjuntaan liittyvät vaatimukset
on määritelty omissa periaatteissaan, jotka on sisällytetty L&T:n eettisiin ohjeisiin
ja koulutuksiin. Lisäksi nämä periaatteet on huomioitu yhtiön hankintaproses-
seissa ja -ohjeissa. Konsernitason politiikat koskevat kaikkia L&T:n liiketoimintoja
Suomessa ja Ruotsissa.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
35
Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
L&T:n Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liiketoimintaan kuuluvat
taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa jätteiden
keräys ja kuljetus, materiaalien talteenotto tavanomaisesta jätteestä, vaarallisen
jätteen käsittely, jäteveden keruu ja käsittely, käytettyjen tavaroiden myynti, sekä
ympäristörakentamisen palvelut koskien pilaantuneiden paikkojen ja alueiden
kunnostamista. Nämä kiertotalousliiketoiminnat käsittävät ilmastonmuutoksen
hillintään liittyvät toiminnot 5.5 (Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus
syntypaikalla lajitelluissa jakeissa) ja 5.9 (Materiaalin talteenotto tavanomaisesta
jätteestä). Siirtymän kiertotalouteen, jätteen ehkäisyyn ja kierrätykseen liittyvät
toiminnot 2.3 (Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.7
(Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto) ja 5.4 (Käytettyjen
tavaroiden myynti). Saasteiden ehkäisyyn ja kontrollointiin liittyvät toiminnot 2.1
(Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.2 (Vaarallisen jätteen käsittely) ja 2.4
(Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen).
Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)
Siirtymätoiminto tarkoittaa taloudellista toimintoa, joka tukee siirtymistä kohti
ilmastoneutraalia taloutta, mutta jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti
toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. L&T:llä ei ole täydentävässä dele-
goidussa ilmastosäädöksessä kuvattuja ydinvoimaan tai maakaasuihin liittyviä
luokitusjärjestelmäkelpoisia eikä luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudel-
lisia toimintoja. Tästä johtuen Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liit-
tyvät toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on esitetty oikealla,
ja lomakkeet 2–5 on jätetty esittämättä.
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta
käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä
tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
36
Liikevaihto
Tilikausi N
2025 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi Liikevaihto
Osuus
liikevaih-
dosta,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoi-
suus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) osuus
liikevaihdosta,
vuosi N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla
lajitelluissa jakeissa
CCM 5.5 12,2 2,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2,7 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 1,8 0,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,6 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 22,4 5,2 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 4,9 %
Vaarallisen jätteen käsittely
PPC 2.2 4,7 1,1 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 1,1 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 3,4 0,8 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0,8 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 25,9 6,1 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 7,8 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 10,7 2,5 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 2,7 %
Käytettyjen tavaroiden myynti
CE 5.4 16,0 3,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 2,1 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
96,9 22,7 % 3,3 % 0,0 % 0,0 % 7,1 % 12,3 % 0,0 % K K K K K K K 22,8 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % M
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % 0,0 % K K K K K K K
0 %
T

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,4 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
0,1 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 1,7 0,4 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
0,4 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 9,0 2,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
2,4 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto
CE 2.7 8,2 1,9 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
1,8 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön
kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän
mukaisista)

19,2 4,5 % 0,1 % 0,0 % 0,00 % 0,4 % 4,0 % 0,0 %
4,7 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1+A.2)
116,2 27,2 % 3,4 % 0,0 % 0,00 % 7,5 % 16,3 % 0,0 %
27,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista

310,5 72,8 %
YHTEENSÄ (A+B)
426,6 
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
37
Pääomamenot
Tilikausi N
2025 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääoma-
menot
Osuus
pääoma-
menoista,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoi-
suus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) osuus
pääomame-
noista, vuosi
N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla laji-
telluissa jakeissa
CCM 5.5
0,2 0,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K
3,5 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,7 1,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 1,7 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 2,0 3,5 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
4,4 %
Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,2 0,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K
0,9 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 2,2 3,9 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
7,3 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,9 1,6 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
2,6 %
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4
1,3 2,4 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K
2,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
7,5 13,3 % 1,6 % 0,0 % 0,0 % 3,9 % 7,9 % 0,0 % K K K K K K K
22,3 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K
0,0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
0,0 0,0 % 0,0 % K K K K K K K
0,0 %
T

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9
0,2 0,3 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
0,4 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1
0,1 0,3 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,3 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 0,8 1,3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 2,2 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7
0,7 1,2 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,7 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kan-
nalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
1,8 3,1 % 0,3 % 0,0 % 0,00 % 0,3 % 2,6 % 0,0 % 4,6 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toiminta-
menot (A.1+A.2)
9,3 16,5 % 1,9 % 0,0 % 0,00 % 4,2 % 10,4 % 0,0 % 26,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääoma-
menot
47,2 83,5 %
YHTEENSÄ
56,5 
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
38
Toimintamenot
Tilikausi N
2025 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toiminta-
menot
Osuus
toiminta-
menoista,
vuosi N
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi
Ympäristön
pilaantumi-
nen Kiertotalous
Biologinen
monimuotoi-
suus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärjes-
telmän mu-
kaisten (A.1) tai
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) osuus
toimintame-
noista, vuosi
N-1
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
(MEUR) (%) K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E K; E K; E K; E K; E; K; E K; E (%) M T
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla laji-
telluissa jakeissa
CCM 5.5 0,8 2,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,7 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,02 0,1 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0,0 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,7 2,6 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0,6 %
Vaarallisen jätteen käsittely PPC 2.2 0,2 0,5 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0,1 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 0,03 0,1 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K 0,0 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 1,9 6,7 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 2,1 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,8 2,8 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 0,8 %
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 1,2 4,1 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K K 0,6 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
5,6 19,7 % 2,9 % 0,0 % 0,0 % 3,3 % 13,5 % 0,0 % K K K K K K K 5,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0,0 % M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0% 0,0% K K K K K K K 0,0 % T

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä CCM 5.9 0,005 0,02 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus PPC 2.1 0,1 0,2 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus CE 2.3 0,7 2,3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,7 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto CE 2.7 0,6 2,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän
mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
1,3 4,6 % 0,0 % 0,0 % 0,00 % 0,2 % 4,4 % 0,0 % 1,2 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toiminta-
menot (A.1+A.2)
6,9 24,3 % 2,9 % 0,0 % 0,00 % 3,5 % 17,9 % 0,0 % 6,2 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toiminta-
menot
21,5 75,7 %
YHTEENSÄ 28,4 
Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous.
A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
L&T:n pyrkimyksenä on saavuttaa nettonolla oman toiminnan ja koko toimitus-
ketjun osalta vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on kirjattu L&T:n ympäristöpoli-
tiikkaan, jonka on hyväksynyt L&T:n hallitus. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymä on osa L&T:n strategiaa ja siihen liittyy myös irtaantuminen fossiilisista
polttoaineista pitkällä aikavälillä. L&T:n suunnitellut ilmastotavoitteet kuvataan
tarkemmin kohdassa E1-4, s. 40. Nettonollatavoite on linjassa Pariisin ilmastoso-
pimuksen kanssa. L&T:tä ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen vertailuarvojen
ulkopuolelle.
Nettonolla-päästötason saavuttamiseksi L&T on laatinut erillisen ilmastoa kos-
kevan siirtymäsuunnitelman, jossa on arvioitu keskeiset toimenpiteet oman toi-
minnan ja toimitusketjun osalta vuoteen 2030. Siirtymäsuunnitelma on laadittu
ennen L&T:n eriytymistä itsenäiseksi pörssiyhtiöksi vanhasta L&T-konsernista ja
se tullaan päivittämään ja vahvistamaan hallituksessa vuonna 2026.
Siirtymäsuunnitelman keskiössä ovat yhtiön toimenpiteet liikenteen irtautu-
miseksi fossiilisesta hiilestä sekä käytetyn polttonesteen että kaluston osalta
siten, että vuonna 2030 lähes puolet yhtiön kaluston käyttämästä energiasta olisi
uusiutuvaa tai päästötöntä, minkä lisäksi sähkökäyttöisen kaluston määrää kas-
vatetaan vuosittain.
Oman toimintansa lisäksi L&T pyrkii edistämään arvoketjua koskevia päästövä-
hennystavoitteitaan tiivistämällä yhteistyötään arvoketjun kumppaneiden kanssa
erityisesti kuljetus- ja maarakentamisen alihankinnassa. L&T tulee jatkamaan tätä
työtä vuonna 2026.
Mahdollisten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisen ei arvioida aiheuttavan
merkittävää siirtymäriskiä tai estävän päästövähennystavoitteiden saavuttamista
oman toiminnan osalta, sillä käytössä olevan kaluston käyttövoimaa voidaan
säätää käytön aikana, esimerkiksi korvaamalla fossiilinen energia uusiutuvalla
energialla. Uusiutuvan energian saatavuuden odotetaan lisäksi säilyvän hyvänä
tulevaisuudessa.
Siirtymäsuunnitelmassa on tarkasteltu keskeisten omaan toimintaan kohden-
tuvien toimien tehokkuutta suhteessa päästötavoitteisiin sekä niiden mahdollisia
taloudellisia vaikutuksia. Suunnitelmassa on huomioitu ennakoidut pääoma- ja
toimintamenot oman toiminnan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoden
2030 loppuun mennessä. Pitkän aikavälin, vuoteen 2045 ulottuvat toimenpi-
teet eivät ole vielä riittävän yksityiskohtaisella tasolla vaikean ennustettavuuden
vuoksi. Toimenpiteiden riittävyyttä ja niitä koskevaa rahoitussuunnitelmaa tullaan
tarkastelemaan vuosittain osana L&T:n investointipäätöksiä.
L&T:n suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävimmät pää-
omamenot liittyvät vähäpäästöisen kaluston suhteellisen osuuden kasvatta-
miseen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitellut toimet tulevat nostamaan L&T:n
vuotuisia pääomamenoja, mikä puolestaan tulee lisäämään L&T:n tuloslaskelman
E1 Ilmastonmuutos
poistoja. Kasvavien poistojen vastapainoksi L&T arvioi sähkökaluston pienentävän
tuloslaskelman vuosittaisia kaluston käyttökuluja. Tällä tilikaudella siirtymäsuun-
nitelman mukaisilla investoinneilla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia tilinpäätök-
seen. Uusiutuvien polttonesteiden käytön lisäämisellä on vaikutus toimintame-
noihin johtuen uusiutuvien polttonesteiden korkeammasta hinnasta fossiilisiin
polttoaineisiin verrattuna. Tämän toimenpiteen ennakoidaan kasvattavan L&T:n
tuloslaskelman vuosittaisia polttoainekuluja vuoteen 2030 mennessä enintään
5 %. Ilmastonmuutoksen tulos- ja tasevaikutukset huomioidaan lyhyen- ja keski-
pitkän aikavälin tavoitteiden asetannassa.
Yrityksen taloudellisen toiminnan mukauttaminen komission delegoidun ase-
tuksen (EU) 2021/2139 säännöksiin keskittyy lähinnä kaluston uudistamiseen,
jonka odotetaan vähentävän yrityksen yleistä ympäristövaikutusta. Vaikka kalus-
touudistus ei suoraan liity taksonomiassa määriteltyihin toimintoihin merkittä-
vässä määrin, se tukee yrityksen pyrkimyksiä kohti kestävämpää toimintaa.
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallien kanssa
Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät L&T:lle
olennaiset vaikutukset ja riskit liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään ja energia-
tehokkuuden parantamiseen. L&T:n yhteisökohtaiset tiedonantovelvoitteet kos-
kevat hiilikädenjälkeä sekä hiili-intensiteettiä (gCO2/km), joka on myös yksi L&T:n
vuonna 2022 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan vastuullisuustavoitteista.
Joukkovelkakirjalaina siirtyi osittaisjakautumisessa L&T:lle.
Yhtiön positiiviset vaikutukset syntyvät liiketoimintojen tarjoamista palveluista,
jotka tukevat vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymistä, edistämällä materiaalien
ja raaka-aineiden kierrätystä ja vähentämällä loppusijoitetun ja poltetun jätteen
määrää.
L&T:n toiminnan negatiiviset vaikutukset syntyvät kuljetusten päästöistä ja
päästöistä arvoketjussa. 2025 L&T:n oman toiminnan (scope 1 ja 2) osuus koko-
naispäästöistä oli 9 %, joista noin 98 % syntyi kuljetuksista (scope 1 -päästöt).
Scope 2 -päästöjen osuus oli 2 % L&T:n oman toiminnan päästöistä. Scope 2
-päästöihin sisältyvät kaikki L&T:n kiinteistöjen sähkönkäytöstä sekä lämmitys- ja
jäähdytysenergiasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Valtaosa, 91 %, L&T:n
kokonaispäästöistä syntyy arvoketjussa (scope 3). L&T:n päästöt vuoden 2025
osalta raportoidaan tällä kestävyysraportilla carve-out-perusteisesti. Tarkemmin
carve-out-perusteisesta raportoinnista kerrotaan kohdassa ESRS 2 BP-1, s. 9.
Siirtymä vähäpäästöiseen kalustoon sekä uusiutuvan energian käytön merkit-
tävä lisääminen ovat keskeisiä toimenpiteitä L&T:n päästöjen vähentämisessä.
Näihin liittyvät myös L&T:n olennaiset siirtymäriskit, jotka ovat viivästykset vähä-
päästöisen ja sähkökäyttöisen raskaan kaluston teknologisessa kehityksessä ja
uusiutuvien polttoaineiden saatavuus ja hinta pitkällä aikavälillä.
Palveluiden positiivista ilmastovaikutusta mitataan hiilikädenjäljen avulla. Hiilikä-
denjälki kuvaa yritysten tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla vältettyjä pääs-
töjä suhteessa aikaisempiin toimintatapoihin. L&T:n hiilikädenjälki syntyy asiak-
kaille tuotettujen palvelujen, kuten materiaalikierrätyksen ja kierrätyspolttoaineen
käytön kautta.
Liiketoimintoihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen seurausten arviointi on
integroitu L&T:n strategiaprosessiin. Yhtiö on tarkastellut ilmastonmuutoksen
vaikutuksia sekä lyhyellä viiden vuoden strategiakaudella että pitkällä aikavä-
lillä vuoteen 2035 saakka. Resilienssianalyysi perustuu liiketoimintaympäristön
epävarmuustekijöiden kvalitatiiviseen arviointiin, jossa on huomioitu markkina- ja
toimintaympäristömuutokset ja niiden merkittävät taloudelliset vaikutukset. Vii-
meisin skenaariotarkastelu on tehty 2023 ennen L&T:n eriytymistä itsenäiseksi
vanhasta Lassila & Tikanoja -konsernista.
Resilienssianalyysi kohdentui L&T:n omaan toimintaan ja se huomioi siirtymä-
riskien osalta muutokset markkinoissa ja sääntelyssä sekä fysikaalisten riskien
osalta mahdolliset säänvaihtelut Suomessa ja Ruotsissa. Analyysin taustalla on
huomioitu L&T:n sen hetkiset ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet,
kuten L&T:n logistiikan päästövähennystoimet sekä kalustoinvestoinnit ja materi-
aalien kierrätystä edistävät toimet.
Yhtiön resilienssianalyysissä on hyödynnetty kansainvälisen ilmastopaneelin
skenaarioita, joissa ilmasto lämpenee 1,5 astetta, alle kaksi astetta ja neljä astetta
vuosisadan loppuun mennessä (RCP 2,6 ja RCP 6,0), joita on peilattu uusimman
ilmastotutkimuksen tietoihin säänvaihteluista Suomessa. Tarkastelussa on myös
hyödynnetty IEA:n (International Energy Agency) skenaariotarkasteluissa käy-
tettyä taustadataa ja olettamuksia (APS, NZE2050 ja STEPS).
Arvioitavat skenaariot käsittivät toimintaympäristön, jossa lainsäädäntö ja toi-
menpiteet tukevat ja ohjaavat yrityksiä kohti nettonollan mukaisia tavoitteita.
Toisessa ääripäässä oli toimintaympäristö, jossa muutos taantuu ja tarvittavia
toimenpiteitä toteutetaan hitaasti. Eri skenaarioissa ilmastonmuutoksen liiketoi-
mintavaikutuksia tarkasteltiin sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja teknologiseen
kehitykseen liittyvien toimialan muutostekijöiden kautta.
Resilienssianalyysin epävarmuustekijät liittyvät sääntely- ja markkinamuutok-
siin. Nämä tekijät on otettu huomioon L&T:n ilmastoa koskevan siirtymäsuun-
nitelman taustalla osana vähäpäästöisen kaluston investointien vaikutuksia
arvioitaessa. Liiketoimintamallin muutosjoustavuus eri ilmastoskenaarioiden
mukaisissa toimintaympäristöissä on vakaalla pohjalla. Viiteskenaariona toimi
liiketoimintaympäristö, jossa vallitseva tila tukee 1,5 asteen ilmastopolkua lyhyellä
ja pitkällä aikavälillä. Resilienssianalyysi tullaan päivittämään vuonna 2026 siirty-
mäsuunnitelman päivityksen yhteydessä.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
39
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
L&T:n pitkän aikavälin nettonollatavoitetta on kirjattu yhtiön ympäristöpolitiikkaan,
joka oman toiminnan lisäksi kuvaa periaatteita arvoketjun osalta. Julkisesti L&T:n
verkkosivuilla esitetyn ympäristöpolitiikan on hyväksynyt L&T:n hallitus.
L&T:n ympäristöpolitiikassa kuvataan ilmastonmuutoksen hillinnän, uusiu-
tuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden edistämisen kannalta yhtiön
olennaiset päämäärät ja periaatteet. L&T on sitoutunut nettonollatavoitteeseen
vuoteen 2045 mennessä ja kannustaa myös kumppaneitaan asettamaan omat
ilmastotavoitteensa sekä vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Lisäksi omassa toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä vähennetään edis-
tämällä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.
Ympäristöpolitiikassa on huomioitu asiakasratkaisut, joilla L&T edistää asiak-
kaidensa ilmastotavoitteita. Arvoketjun positiivinen ilmastovaikutus syntyy, kun
yhtiön palveluiden avulla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätys- ja uusiu-
tuvilla raaka-aineilla. Samalla L&T:n oma hiilikädenjälki kasvaa.
Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Vastuu
politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yhteiskuntasuhde- ja vastuulli-
suusjohtajalla, joka valmistelee yhdessä L&T:n asiantuntijoiden kanssa politiikan
keskeiset periaatteet. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole osallistettu. L&T:n
toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoin-
nista omassa toiminnassaan. Toimitusketjua koskevat ilmastotavoitteet on huo-
mioitu L&T:n uusissa hankintasopimuksissa.
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit
L&T:n ympäristöpolitiikan periaatteita ja nettonollatavoitetta toteuttavat L&T:n
siirtymäsuunnitelma ja asiakkaille tuotetut kiertotalouspalvelut. Siirtymäsuunni-
telman edistymistä käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä ja hallituksessa ja
päästövähennysten edistymisestä vastaavat yhteiskunta- ja vastuullisuusjohtaja,
hankintajohtaja ja talousjohtaja. Ilmastotavoitteet ja niiden seuranta ovat myös
yksi L&T:n viestinnän avainteemoista, ja tavoitteiden edistymistä seurataan vuosi-
neljänneksittäin ja tulokset esitellään koko henkilöstölle henkilöstöinfoissa.
Toimenpiteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi
Tiedot yhtiön toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi raportoidaan car-
ve-out-perusteisesti kohdan ESRS 2 BP-2, s. 9, mukaisesti. Keskeiset oman toi-
minnan ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian käyttöönottoon
liittyvät toimet kohdentuvat vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoon sekä kalus-
tossa käytetyn uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Energiatehokkuutta tukevat
myös kuljettajien lakisääteiset ajotapa- ja kaluston käyttökoulutukset. Toimen-
piteet tukevat L&T:n pyrkimystä irtaantua fossiilisesta hiilestä pitkällä aikavälillä
(vuoteen 2045 mennessä).
L&T:n oman toiminnan päästöt olivat vuonna 2025 19,9 tnCO
2
e. Kalustouudis-
tukset ja uusiutuvan polttoaineen merkittävä käytön kasvu vaikuttivat huomatta-
vasti oman toiminnan scope 1 -päästöihin.
Vuonna 2025 tehtiin muun muassa seuraavia toimia oman toiminnan tavoitteiden
edistämiseksi:
• Ajotavanseurantalaitteisto oli asennettu kaikkiin 1 345 ajoneuvoon vuoden
2025 lopussa.
• L&T:llä on käytössä 91 vähäpäästöistä raskaan kaluston ajoneuvoa ja työko-
netta, jotka toimivat joko biokaasulla tai sähköllä.
• L&T otti käyttöön edelläkävijänä pohjoismaissa sähköistä raskasta kalustoa,
muun muassa sähkökäyttöisen imupaineauton.
• L&T:n liikenteessä käyttämästä dieselöljystä 28 % korvattiin uusiutuvista raa-
ka-aineista valmistetulla HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil).
• L&T tekee jatkuvaa reittisuunnittelua. Suunnittelun avulla yhtiö sai tehos-
tettua toimintaa sekä vähennettyä päästöjä, ajokilometrejä ja työtunteja.
L&T:n kiinteistöissä siirrytään uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2030 men-
nessä. Tällä hetkellä Suomessa käytetty sähkö on tuotettu ydinenergialla ja
varmistettu alkuperätakuilla. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on tehostettu
esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia, LED-valaistusuudistuksilla,
ilmanvaihtokoneiden ja rakennusautomaation saneerauksilla sekä lämmitystapa-
muutoksilla. Vuoden 2025 aikana energiatehokkuustoimenpiteitä tehtiin 13 koh-
teeseen. Toimenpiteiden myötä on vähennetty 121 tnCO
2
e -päästöjä, mikä vastaa
noin 26,6 % scope 2 -päästöistä.
L&T:n toiminnan hiilikädenjälki
L&T:n hiilikädenjälki syntyy palveluista, jotka edistävät arvoketjun kiertotaloutta
ja korvaavat fossiilisia tai neitseellisiä materiaaleja kierrätysmateriaaleilla. L&T
tarjoaa myös räjäytyspuhdistusmenetelmää teollisten voimalaitosten kattiloiden
puhdistamiseen, mikä vähentää päästöjä ja parantaa hyötysuhdetta.
Vuonna 2025 L&T:n toiminnasta syntynyt hiilikädenjälki oli 377,5 MtCO
2
e. Hii-
likädenjäljen pienentymiseen vaikuttivat erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjät-
teiden volyymien lasku, sekä kierrätyspolttoaineiden kysynnän heikentyminen.
Toimitusketjussa tehtävä ilmastotyö
Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjun päästöistä, kuten ostet-
tujen tuotteiden ja palveluiden hankinnan, jätteiden käsittelyn sekä kuljetusura-
koinnin päästöistä. L&T on analysoinut merkittävimmät toimitusketjun scope 3
-päästölähteet ja tehnyt vuoteen 2030 ulottuvan toimenpidesuunnitelman osana
ilmastosiirtymäsuunnitelmaa. Toimenpiteillä vaikutetaan ilmastonmuutoksen
hillintään, edistetään uusiutuvien energioiden käyttöönottoa sekä vähennetään
arvoketjun riippuvuutta fossiilisesta hiilestä.
Noin 58 % L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy jätteiden poltossa, kuten seka- ja
energiajätteen sisältämästä muovista, ja vaarallisen jätteen loppukäsittelystä.
Yhtiön tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua yhdessä asiakkaiden kanssa
ohjaamalla seka- ja energiajätteessä olevat raaka-aineet kiertoon, jolloin myös
jätteiden ilmastovaikutukset pienenevät. Tämän lisäksi L&T kehittää ratkaisuja
vaarallisten jätteiden kierrätyksen parantamiseksi. Keskeistä on myös toimitus-
ketjun datan laadun parantaminen siten, että päästölaskenta pohjautuu entistä
enemmän toimittajilta saatuun primaaridataan.
Merkittävä osa L&T:n scope 3 -päästöistä syntyy kuljetusalihankinnan aikana.
Vuonna 2025 kuljetusalihankinnan päästöt laskivat 5 % edellisen vuoden pääs-
töistä, ja olivat 11,6 % pienemmät kuin vertailuvuoden 2020 päästöt.
Jatkossa L&T lisää yhteistyötä toimittajiensa kanssa vauhdittaakseen kuljetus-
alihankinnan päästövähenemää.
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset
L&T:n omaan toimintaan liittyvät päästövähennystoimenpiteet edellyttävät talou-
dellisia pääoma- ja toimintamenoja, joita L&T:n taksonomiaraportointi ei huomioi
täysimääräisesti, sillä osa toimenpiteistä ei ole luokitusjärjestelmäkelpoisia tak-
sonomia-asetuksessa sisällytetyn toimialaluokituksen vuoksi. Merkittävimmät
pääomamenot kohdentuvat erityisesti siirtymäsuunnitelman mukaisiin vähäpääs-
töisten kalustojen investointeihin, kun taas keskeiset toimintamenot käsittävät
muun muassa uusiutuvan polttoaineen käytöstä aiheutuneet kustannukset. L&T:n
toimenpiteiden merkittävät pääoma- ja toimintamenot on kuvattu osana siirtymä-
suunnitelman taloudellista selvitystä kohdassa E1-1, s. 39. Taksonomia-asetuksen
mukaiset tiedot on raportoitu osana taksonomiaa, s. 34–38.
L&T:n toimenpiteet ovat osin riippuvaisia myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten
markkinoiden kehityksestä, teknologisista innovaatioista sekä lainsäädännön
muutoksista, jotka voivat joko edistää tai hidastaa ilmastotavoitteiden saavutta-
mista. Yhtiö seuraa tiiviisti toimintaympäristön kehittymistä ja sopeuttaa strategi-
aansa sen mukaisesti.
Tulevat kehityskohteet
Olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi L&T tulee jatkossa panostamaan erityi-
sesti toimitusketjun ilmastotavoitteiden seurannan kehittämiseen ja päästövä-
hennystoimenpiteiden jalkauttamiseen.
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
L&T:n toimintaa ohjaa nettonollatavoite koko arvoketjussa (scope 1, 2 ja 3) siten,
että koko ketjun absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään
90 %:lla vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on osa L&T:n ympäristöpolitiikkaa, joka
on L&T hallituksen hyväksymä. Tavoite edellyttää päästövähennysten jälkeen jäl-
jellä olevien päästöjen kompensointia hiilinielujen, ilmastopositiivisten hankkeiden
tai hiilensidonnan kautta. Tavoitteen vertailuvuodet tullaan asettamaan vuonna
2026 siirtymäsuunnitelman päivityksen yhteydessä. L&T tulee asettamaan lyhyen
ja keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteet yhtiön strategian vahvistamisen yhtey-
dessä vuonna 2026. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei ole tehty erillistä
sidosryhmäkuulemista.
L&T:n vanha konserniyhtiö laski liikkeeseen yrityksen vastuullisuustavoitteisiin
sidotun 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan toukokuussa 2022. Joukkovel-
kakirjalainan taloudelliset ominaisuudet ovat sidoksissa korkokehityksen kautta
seuraaviin tavoitteisiin:
• L&T:n ajokilometriperusteisen kasvihuonekaasuintensiteetti (gCO2 e/km) pie-
nenee 37,5% 2018 tasosta vuoteen 2027 mennessä (2018: 1590 gCO2 e/km).
• 21 % vähemmän kuljetusalihankinnasta syntyneitä päästöjä vuoteen 2027
mennessä vuoden 2020 tasosta (2020: 16 881 tCO
2
e).
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
40
Vuonna 2025 joukkovelkakirjalainan ehtoja muutettiin osittaisjakautumiseen
liittyen ja uusia ehtoja sovelletaan 31.12.2025 alkaen. Jakautumisen seurauk-
sena joukkovelkakirjojen vastuullisuustavoitteisiin tehtiin lähtötasojen tarkistus,
jossa lähtötason arvot rajattiin vastaamaan päästömääriä jakautumisessa perus-
tetulle L&T:lle, jolle joukkovelkakirjoihin liittyvät velvoitteet ja vastuut siirtyivät
31.12.2025.
Nettonolla 2045 -ilmastotavoite on linjassa ilmaston lämpenemistä 1,5 celsiu-
sasteeseen rajoittavan Pariisin sopimuksen ja Euroopan Unionin ilmastotavoit-
teiden kanssa.
Päästötavoitteiden keskeiset hiilestä irtautumisen keinot on kuvattu tarkemmin
kohdassa E1-1, s. 39. Nettonolla 2045 -ilmastotavoitteissa on huomioitu kasvihuo-
nekaasujen poistot tai kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet mahdollisina
toimenpiteinä. Vuonna 2025 L&T:llä ei ole ollut tällaisia hankkeita omien pääs-
töjen kompensoimiseksi. Yhtiö ei sovella tavoitteisiinsa liittyvissä toimissa sisäisiä
hiilen hinnoittelujärjestelmiä. Tavoitteiden taustalla on huomioitu aikaisemmin
esitetyn skenaariotarkastelun tulokset sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset,
joita on kartoitettu muun muassa L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin
yhteydessä.
Pitkän aikavälin ilmastotavoite ja siirtymäsuunnitelma on asetettu ennen L&T:n
eriytymistä itsenäiseksi pörssiyhtiöksi vanhasta Lassila & Tikanoja -konsernista, ja
ne tullaan päivittämään ravoitteiden ja vertailuvuosien osalta vuoden 2026 aikana
tarvittavin osin. Päästöjen laskentaperiaatteet on esitetty kohdassa E1-6, s. 42.
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 31 %. L&T:n toimin-
nassa polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta on 83 %, ja itse tuo-
tetun uusiutuvan energian määrä oli 119 MWh.
Vuonna 2025 L&T:n Suomen kiinteistöjen energiankulutus oli 30 600 MWh,
josta 78 prosenttia oli päästötöntä. L&T:n käyttämän ostosähkön alkuperä on var-
mennettu alkuperätakuin Suomessa. L&T:n oma energiankulutus on eritelty ohei-
sessa taulukossa.
Laskentaperusteet
Energiankulutuksen laskenta on tehty carve-out-perusteisesti ajalta 1.1.2025-
31.12.2025 ja sisältää kaiken L&T:n konsernin tytäryhtiöiden ostaman ja tuot-
taman energian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäytössä lasketaan
yhteen L&T:n raportointivuonna ostama polttoaine, itse tuotettu uusiutuva sähkö
sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Tieto saadaan L&T:n omista järjestelmistä
ja energiatoimittajien raportointijärjestelmistä. Laskennassa on jätetty ulkopuo-
lelle vuokratilojen energiankäyttö, joissa sähkö- tai lämpöenergian käyttö sisältyy
vuokrakuluihin, eikä L&T:llä ole sopimusta energiatoimittajan kanssa. Nämä ovat
kuitenkin huomioitu Scope 3 kategoria 3 laskennassa.
Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia ker-
toimia. L&T:n ostosähkön alkuperä on varmistettu alkuperätakuin Suomessa.
Ruotsissa L&T käyttää useampaa toimittajaa sähkölle, ja ostosähkön alkuperä
riippuu sopimuksesta. Ostettu sähkö on taulukoitu fossiiliseksi, kun sähkön tuo-
tantotapa on sekoitus ydinenergiaa ja uusiutuvaa, tai sisältää fossiilista tuotantoa.
L&T:n ostamasta energiasta 78 prosenttia on varmistettu päästöttömäksi sopi-
muksella tai jälkikäteen markkinoilta hankittavilla alkuperätakuilla.
Energiaintensiteetti lasketaan toiminnasta, joka muodostuu ilmastovaikutuk-
silta merkittäviltä aloilta. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288
liitteessä 1 ilmastovaikutuksilta merkittäviksi aloiksi on määritelty NACE-pääluo-
kissa A-H ja L-luetellut alat, siten kun ne on vahvistettu Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksessa (EY) 1893/2006.
L&T:n energiaintensiteetin laskennassa on käytetty konsernin tytäryhtiöiden
kokonaisenergiankulutusta ja kokonaisliikevaihtoa, sillä energiankulutuksen
raportointi ei tällä hetkellä mahdollista jaottelua NACE-luokituksen mukaan. L&T:n
kokonaisliikevaihto on 426,6 MEUR (tilinpäätöksen liitetieto 1.2). Seuraavassa tau-
lukossa on lueteltu kaksinumerotason tarkkuudella NACE toimialat, joilla L&T:llä
on merkittävää toimintaa:
NACE
Rev.2 luokitus
Kuvaus
C16
Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus
(pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus)
C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus
E37 Viemäri- ja jätevesihuolto
E38
Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien
kierrätys
E39
Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut
ympäristönhuoltopalvelut
F43 Erikoistunut rakennustoiminta
N71
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja
analysointi
Oma energiankulutus, MWh
2025
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutus
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutus
93 850
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaineen kulutus
0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
6 640
Fossiilisen energian kokonaiskulutus
100 500
Fossiilisten energianlähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
56
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä olevan energian kulutus
24 000
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
13
Uusiutuvista lähteistä, ml. biomassa, peräisin olevan
polttoaineen kulutus
54 990
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
190
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan
energian kulutus
120
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
55 300
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
31
Energian kokonaiskulutus
179 800
Kokonaiskulutustietojen raportointi perustuu pyöristämättömään dataan.
Energiaintensiteetti 2025
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus, MWh
179 800
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkit-
tävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon, MWh/MEUR
421
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
41
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
L&T:n oman toiminnan päästöt vuonna 2025 olivat 19 900 tCO
2
e, joista 98 pro-
senttia syntyi kaluston polttoaineiden käytöstä. L&T raportoi scope 2 -pääs-
töjä markkinaperusteisesti, sillä se heijastaa paremmin yhtiön tekemiä valintoja
ostoenergian osalta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä.
Valtaosa L&T:n kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjussa (scope 3), kuten
ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, urakoitsijoiden polttoaineen
kulutuksesta sekä materiaalien loppukäsittelystä syntyneistä päästöistä. Scope
3 -päästöjen osuus L&T:n kokonaispäästöistä oli 91 % vuonna 2025. L&T ei suo-
rittanut kasvihuonekaasujen poistoja raportointikauden aikana, eikä L&T:llä ollut
ostoenergiaan liittyviä sopimuksellisia päästöjä.
Biogeeniset päästöt ovat peräisin bioperäisen polttoaineen, kuten uusiutuvan
dieselin käytöstä. Vuoden 2025 osalta L&T raportoi vain oman toiminnan biogee-
niset päästöt.
Vuonna 2025 L&T raportoi päästötiedot carve-out-perusteisesti ajalta 1.1.2025-
31.12.2025.
Kasvihuonekaasuja koskevat laskentaperiaatteet
Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti ja ne perustuvat
GHG Protocol Corporate Standardin ja scope 3 -standardin raportointivaatimuk-
siin. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät biopolttoaineiden ja orgaanisen
materiaalien palamisesta. Scope 1:n ja scope 2:n biogeeniset hiilidioksidipäästöt
määritetään Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisesti siten, että scope
1 -päästöt perustuvat suoraan polttoaineluokitukseen ja scope 2-päästöt kauko-
lämmöstä johdetaan saman luokituksen mukaisista päästökertoimista.
L&T:n kasvihuonekaasulaskennan konsolidointimenetelmänä on käytetty
taloudellista kontrollia. Raportti käsittää kaikkien L&T:n tuotantolaitosten ja ajo-
neuvojen scope 1 -päästöt. Scope 2 -päästöt raportoidaan sekä markkina- että
sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt raportoidaan koko L&T:n osalta. 22 %
scope 3 -päästöjen laskennasta perustuu toimittajilta saatuihin tietoihin.
Kasvihuonekaasulaskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo-
nekaasut (CO
2
, CH
4
, N
2
O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on
muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi eri kasvihuonekaasujen ominaislämmitys-
vaikutus (Global Warmin Potential, GWP) -kertoimia hyödyntäen, siten kuin ne
ovat IPCC:n viidennessä arviointiraportissa määritetty.
Kasvihuonekaasuintensiteetti 2025
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/MEUR 47
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 ja 3 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/MEUR 508
Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e/km 637
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO
2
2025
Biogeeniset scope 1 hiilidioksidipäästöt 18 200
Biogeeniset scope 2 hiilidioksidipäästöt 5 800
Takautuva
Välitavoitteet ja
tavoitevuodet
Kasvihuonekaasupäästöt
Perus-
vuosi
2025
%N/N-1
2030 2045
Vuotuinen
tavoite
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt, tCO
2
e 19 480
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, % 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt, tCO
2
e 2 300
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt, tCO
2
e 460
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt, tCO
2
e 196 600
1 Ostetut tavarat ja palvelut 53 950
2 Tuotantohyödykkeet 1 080
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 8 650
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
16 881
(2020) 14 930
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 650
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 880
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 115 500
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO
2
e 218 400
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset), tCO
2
e 216 500
L&T:n scope 1, 2 ja päästövähennystavoitteiden perusvuodet asetetaan päästövähennystavoitteiden yhteydessä vuonna 2026. Scope 3 kategoria
4 osalta päästötavoitteen perusvuosi on 2020. L&T:n joukkovelkakirja on sidottu tähän tavoitteeseen.
Kokonaispäästötiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
42
Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti:
kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen
mittari
Ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti on mittari, joka ilmaisee
yrityksen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää suhteessa toiminnan
aikana kuljettuihin kilometreihin. Laskenta perustuu GHG-protokollan periaattei-
siin, ja se huomioi yrityksen oman toiminnan päästöt sekä kaluston ajotietoko-
neiden rekisteröimät ajokilometritiedot. Mittari ei huomioi biogeenisiä päästöjä.
Vuonna 2025 L&T:n ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli
637 gCO
2
e/km. Päästöintensiteetti on laskenut kevyen kaluston sähköistymisen
ja raskaan kaluston uusiutuvan polttoaineen käyttöasteen kasvun myötä. Pääs-
töjä koskevat tarkemmat tiedot on esitetty sivun 42 taulukoissa.
Hiilikädenjälki: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty
yhteisökohtainen mittari
Hiilikädenjälki mittaa L&T:n palveluiden positiivisia ilmastovaikutuksia. Pääs-
tövähennykset syntyvät, kun fossiiliset ja neitseelliset raaka-aineet korvataan
uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla tai parannetaan asiakkaiden energiate-
hokkuutta. Laskelmissa huomioidaan koko arvoketju jätteen keräyksestä uusio-
materiaalin käyttöön. Hiilikädenjäljen kasvattaminen on L&T:n keskeinen pitkän
tähtäimen pyrkimys ja kiertotalouden vaikuttavuuden mittari.
Vuonna 2025 L&T:n toiminnan johdosta vältetyt päästöt olivat yhteensä -377,5
tCO
2
e. Intensiteetti kuvaa palveluiden tuottamaa hiilikädenjälkeä konsernin koko-
naisliikevaihtoon suhteutettuna, ja vuonna 2025 L&T:n hiilikädenjälki-intensiteetti
oli -885 tCO
2
e/MEUR. Hiilikädenjäljen laskuun vaikuttavat erityisesti kaupan alan
jätteiden ja yhdyskuntajätteiden määrän lasku, joka on pienentänyt L&T:n käsit-
telemiä kierrätettäviä materiaalivolyymejä, sekä kierrätyspolttoaineiden kysynnän
lasku. Hiilikädenjälki ja hiilikädenjälki-intensiteetti raportoidaan carve-out perus-
teisesti.
Laskentaperusteet
Hiilikädenjälki kuvaa L&T:n palveluista syntyneitä laskennallisia vältettyjä pääs-
töjä. L&T:n hiilikädenjälkilaskennassa huomioidaan jätteiden kierrätyksestä, ener-
giantuotannosta ja räjäytyspuhdistuksesta syntyneet vältetyt päästöt.
Kierrätysmateriaalien osalta hiilikädenjälki on laskettu materiaalikohtaisesti, ja
hiilikädenjälki perustuu siihen, kuinka paljon kierrätysmateriaali vähentää pääs-
töjä verrattuna vastaavaan tuotantoon neitseellisistä raaka-aineista. Materiaali-
painotiedot saadaan L&T:n omista järjestelmistä. Jätteiden osalta kierrätysma-
teriaalien päästötiedot perustuvat tieteelliseen tutkimukseen erilliskerättyjen ja
kierrätykseen ohjattujen jätemateriaalien päästökertoimista. Päästökertoimet
ovat yleisiä ja kierrätysmateriaalien oletettuun hiilikädenjälkeen liittyy suurta epä-
varmuutta. L&T:n öljypohjaisista jätteistä jalostamien tuotteiden hiilikädenjälki on
laskettu L&T:n asiantuntijoiden toimesta, ja se perustuu L&T:n omaan päästölas-
kentaan ja vaihtoehtoisen loppukäsittelyn päästöihin.
Energiantuotannossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia poltto-
aineita korvataan bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Polttoaineiden osalta hiilikäden-
jäljessä on huomioitu L&T:n kierrätyspolttoainetoimitukset ja niistä aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavan energiamäärän tuottamiseen fos-
siilisilla polttoaineilla. Laskennassa vertailukohtana on pääsääntöisesti käytetty
kivihiiltä. Päästökertoimien lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluo-
kitusta vuodelta 2025.
L&T:n prosessipuhdistuspalvelujen tarjoama räjäytyspuhdistus parantaa voima-
kattiloiden energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun ener-
gian tuottamiseen kuluu vähemmän polttoainetta. Laskenta perustuu VTT:n luo-
maan malliin puhdistusten vaikutuksista voimakattiloiden energiatehokkuuteen ja
hiilidioksidipäästöihin.
Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla koko
arvoketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin tai polttoaineen käyttöön asti.
Hiilikädenjälki, MCO
2
e 2025
Materiaalikierrätys -289,4
Bio- ja kierrätyspolttoainetoimitukset -85,5
Energiatehokkuustoimenpiteet -2,6
Yhteensä -377,5
Hiilikädenjälki-intensiteetti, tCO
2
e/MEUR -885
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
43
Scope 3 -laskentaa koskeva yhteenveto
Luettelo raporttiin sisältyvistä scope 3 -kategorioista Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut
Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet (kalusto)
Kategoria 3: Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2)
Kategoria 4: Kuljetusalihankinnan päästöt
Kategoria 6: Liikematkat Luokka
Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne Luokka
Kategoria 12: Materiaalien loppukäsittely
Luettelo raportin ulkopuolelle jätetyistä
scope 3 -toiminnoista sekä niiden poissulkemista
koskevat perustelut
Kategoria 5: Omassa toiminnassa syntyvä jäte – ei sisälly
• L&T käsittelee omat jätteensä asiakkaidensa puolesta käsittelemiensä jätteiden rinnalla. Näiden päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 12. Laadullisen arvioinnin mukaan
nämä päästöt ovat alle 2 % yhtiön Scope 3 kategorian 12 päästöistä eikä niitä siten raportoida eriteltyinä.
Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin
Scope 3 -toimintoihin.
Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Nykyisten järjestelmärajoitusten vuoksi ei ole mahdollista tehdä tarkkaa eroa tuotantoketjun alku- ja lop-
pupään kuljetusten välillä kuljetusalihankkijan osallistumisen perusteella, ja siten koko loppupään kuljetusalihankintaan liittyvät päästöt on raportoitu Scope 3 kategoriassa 4.
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T tuottaa ensisijaisesti palveluita. Myytyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvät päästöt arvioidaan
minimaalisiksi (alle 2 %) verrattuna muihin Scope 3 -luokkiin. Kierrätettäväksi myytyjen jätemateriaalien päästöt on sisällytetty kategorian 12 laskentaan.
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö – ei sisälly
• Kvantitatiivisen arvioinnin mukaan L&T:n myytyjen tuotteiden ja laitteiden käytönaikaiset päästöt ovat alle 1 % yhtiön Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty
laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu laitteiden energiankulutukseen ja Suomen sähköntuotannon päästökertoimiin.
Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä L&T:llä ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3
-toimintoihin.
Kategoria 14: Franchising-sopimukset – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä L&T:llä ei ole yhtiön omistamaa franchising-ketjua.
Kategoria 15: Investoinnit – ei sisälly
• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. L&T:llä ei ole sellaisiin investointeihin liittyviä päästöjä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin
Scope 3 -toimintoihin. L&T ei tarjoa rahoituspalveluja.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
44
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Scope 1, Suorat päästöt Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):
• Suomi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Alekstra -raportointijärjestel-
mään (SaaS-palvelu) tai toimittajan järjestelmään rekisteröityinä
• Ruotsi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina polttoainetoimittajan laskuilta kerättynä
Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):
• Suomi: Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025
1
• Ruotsi: Energiavirasto – drivmedel 2024
2
Scope 2, Ostoenergian
tuotannon päästöt
Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):
• Suomi: Energiankulutustiedot kilowattitunteina(kWh) mitattuina ja
Enerkey-raportointijärjestelmään kirjattuina (SaaS-palvelu)
• Ruotsi: Energiankulutustiedot energiantoimittajan laskuilta kerättynä (kWh)
Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):
Markkinaehtoinen, Suomi:
• Sähkö: L&T:n ostot Sähkön alkuperätakuut (Veni)
• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot Enerkey-raportointijärjestelmästä (SaaS-palvelu)
Markkinaehtoinen, Ruotsi:
• Sähkö: Toimittajakohtaiset päästötiedot, jotka perustuvat energiantoimitussopimuksiin
• Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot energiantoimittajalta kerättynä
Sijaintiin perustuva, Suomi:
• Sähkö: Motiva
3
• Kaukolämpö: Motiva
3
Sijaintiin perustuva, Ruotsi:
• Sähkö: Ruotsin energiavirasto
4
• Kaukolämpö: Energiföretagen Sverige (toimialajärjestö)
5
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
45
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Tuotantoketjun alkupään scope 3 -päästöt
1: Ostetut tuotteet ja palvelut Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T:n hankintadatasta saatavat määrät (paino
tai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa).
Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (europohjaiset päästökertoimet
korjattuna vuotuisella inflaatiolla)
6
Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskenta sisältää kaikki materiaalit ja palvelut, joita ei ole huomioitu Scope 1, 2 tai
muissa Scope 3 -laskennoissa. Tuotteiden ja palveluiden päästölaskenta perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästö-
kertoimiin. Päästökertoimet on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuo-
tuisen inflaation mukaan.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
2: Tuotantohyödykkeet Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T:n hankintadatasta saatavat määrät (paino tai
tilavuus) ja ostojen määrä (euroa)
Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (europohjaiset
päästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)
6
Tuotantohyödykkeiden laskenta sisältää tuotantolaitteiden hankinnan, ja se perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin pääs-
tökertoimiin. Laskelma sisältää kaikki kalustoon liittyvät hankinnat, joita pidetään tuotantohyödykkeinä. Päästökertoimet
on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
3: Polttoaineisiin ja energiaan
liittyvät toiminnot (eivät sisälly
soveltamisalaan 1 tai 2)
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Polttoaineen ja energian kulutusta koskevat tiedot, sel-
laisina kuin ne on mitattu ja kirjattu toimittajien raportointijärjestelmiin
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: WTT- ja T&D-päästökertoimet
polttoaineille, sähkölle ja lämmölle
7
Epäsuorat energiapäästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) sisältävät energian tuotannon ja jakelun alkupään päästöt sekä
ostettujen polttoaineiden WTT-päästöt. Päästökertoimet perustuvat DEFRA:n sijaintiin perustuviin julkisiin tietoihin, ja
perustiedot ovat ostetun polttoaineen/energian määrä raportointivuoden aikana.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
4: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun
alkupäässä
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Toimittajan ilmoittamat polttoaineenkulutustiedot, tai
jos tietoa ei ole saatavilla, rahalliset ostomäärät (euroina) L&T:n hankintajärjestelmästä.
Päästökertoimet (sekundääritiedot): Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025
1
,
DEFRA 2025: WTT-päästökertoimet polttoaineille
7
, Kuorma-autoliikenteen kustannusindek-
si 2025
8
Kuljetus- ja koneurakoitsijoiden päästölaskelmat perustuvat hankintatietoihin ja arvioituun polttoaineenkulutukseen sekä
urakoitsijoiden toimittamiin todellisiin polttoaineenkulutustietoihin. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksen julkaisemiin polt-
toaineiden luokitustietoihin sekä DEFRA:n julkaisemiin polttoaineiden WTT-päästötietoihin.
Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa. Ruotsissa ei ole merkittäviä kuljetusurakointiin liittyviä hankintoja.
6: Liikematkat Toimintatiedot (ensisijaiset tiedot): CWT-matkatoimisto, L&T:n hankinnan järjestelmistä saa-
tavat rahalliset ostomäärät (euroina), L&T:n HR-järjestelmään merkityt kilometri-
korvaukset
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilöautojen päästöt/km
7
Liikematkustamista koskevat tiedot perustuvat matkanjärjestäjältä saatuihin lento- ja junamatkojen kokonaispäästötie-
toihin
(matkaperusteinen). Taksimatkustuksen päästöjen arviointi perustuu taksimatkustuksen kuluihin. Kaikkia taksimatkojen
ostoja
verrataan keskimääräiseen taksikilometrihintaan täydennettynä DEFRA:n julkaisemilla henkilöautoliikenteen WTW-pääs-
tökertoimiin ajettua kilometriä kohti. Yksityisautolla tehtävät liikematkat perustuvat maksettuihin kilometrikorvauksiin
yhdistettynä
DEFRA:n tarjoamiin WTW-päästökertoimiin ajokilometriä kohden.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
46
Scope Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
7: Työntekijän työmatkat Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): Työntekijän asuinosoite, Traficomin kansallinen työ-
matkatutkimus
9
Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilömatkustuksen päästötiedot ja
WTT-päästökertoimet polttoaineille
7
, Aalto-yliopiston tutkimus: Joukkoliikenteen päästöt/
km
10
Työmatkan päästölaskenta tehdään työntekijän työnantajalle ilmoittaman postinumeron perusteella. Keskimääräinen
työmatka ja -muoto arvioitiin valtakunnallisen liikennetutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin eri liikennemuotojen ja
päivittäisten matkamatkojen osuus erikokoisissa kaupungeissa/yhteisöissä. Osa-aikaisten palkansaajien vuosityöpäivät
arvioitiin keskimääräisen viikkotyöajan perusteella. Laskentamenetelmä ja käytetyt lähteet sisältävät merkittävän määrän
epävarmuuksia, joten niitä voidaan käyttää vain erittäin karkean tason arviona L&T:n työntekijöiden työmatkojen ilmasto-
vaikutuksista.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin henkilöstön osalta työmatkustuksen päästöt on arvioitu hen-
kilöstön määrään ja Suomen henkilöstön laskennallisiin työmatkapäästöihin perustuen. Arvion osuus on 4 % ilmoitetuista
työmatkustuksen kokonaispäästöistä.
Tuotantoketjun loppupään scope 3 -päästöt
12: Myytyjen tuotteiden käsittely
käyttöiän lopussa
Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): L&T:n ERP-järjestelmän jätetiedot
Rinnakkaispolttolaitoksille toimitettavat kierrätyspolttoaineet sekä biojäte rajataan lasken-
nan ulkopuolelle, koska ne toimivat teollisuuden raaka-aineina. Kierrätykseen toimitetta-
vista materiaaleista mukana ovat vain vaaralliset jätteet (kuten SER), sillä materiaalina hyö-
dyntämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Laskentaan sisältyy myös epävarmuuksia
materiaalimassojen rajauksista.
Päästökertoimet (sekundääritiedot): Toimittajien ilmoittamat päästökertoimet,
Ecoinvent 3.11, Tilastokeskus Polttoaineluokitus 2025
1
, SYKE
11
Tuotteiden loppukäyttö kattaa ne materiaalivirrat, jotka L&T toimittaa energianpolttoon, maarakentamiseen, läjitykseen
tai loppusijoitukseen. Laskenta perustuu toimitettuihin materiaalitonnimääriin. Päästökertoimet on hankittu joko kumppa-
neilta tai julkisista lähteistä toimittajakohtaisten tietojen puuttuessa. Jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöt kuuluvat
L&T:n omiin suoriin päästöihin, eikä ulkopuolisten vastaanottajien käsittelypäästöjä huomioida. Materiaalien jatkojalostus
rajataan ulos laskennasta. Rinnakkaispolttolaitoksille toimitettavat kierrätyspolttoaineet sekä biojäte rajataan laskennan
ulkopuolelle, koska ne toimivat teollisuuden raaka-aineina. Kierrätykseen toimitettavista materiaaleista mukana ovat vain
vaaralliset jätteet, sillä materiaalina hyödyntämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Laskentaan sisältyy myös epävar-
muuksia materiaalimassojen rajauksista.
Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa.
Lähteet:
1) Tilastokeskus: Polttoaineluokitus 2025, https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html
2)Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/statistik/ovrig-energistatistik/statistik-om-biobranslen-och-drivmedel/
3) Motiva, https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-paastokertoimet
4) Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/klimat/hallbarhetskriterier/fragor-och-svar-om-hallbarhetskriterier/
5) Energiföretagen, https://www.energiforetagen.se/statistik/fjarrvarmestatistik/miljovardering-av-fjarrvarme/
6) Suomen Ympäristökeskus: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, http://hdl.handle.net/10138/300737
7) DEFRA (2025) , https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2025
8) Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2025), https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/kuorma-autoliikenteen-kustannusindeksi.html
9) Traficom: Henkilöliikennetutkimus 2021, https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen
10) Sree Manikanta Kumar Kanujula Kanujula (2022) Carbon Emission Estimator for Public Transportation in Finland. Aalto-yliopisto, https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301291841
11) Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Y-Hiilari, https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
47
E5-1 – Resurssien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet
L&T:n resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa, olennaisia vai-
kutuksia ja mahdollisuuksia hallitaan ja ohjataan L&T:n liiketoimintastrategialla,
ympäristöpolitiikalla, ympäristölupien asettamilla velvoitteilla sekä sisäisillä toi-
mintaohjeilla ja sertifioinneilla.
L&T:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa kiertotalousratkaisuja ilmastonmuu-
toksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Palveluidemme avulla edistämme kriittisten
raaka-aineiden riittävyyttä korvaamalla neitseellisiä ja fossiilisia luonnonvaroja
kierrätysraaka-aineilla. L&T haluaa liiketoimintaratkaisujensa avulla vapauttaa
kiertotalouden koko potentiaalin ja auttaa asiakkaitaan heidän kestävyystyös-
sään. L&T toteuttaa tätä tahtotilaa strategiassaan 2026-2028 investoimalla
uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin materiaalin jalostusarvon kasvattamiseksi.
Ympäristöpolitiikka
L&T:n ympäristöpolitiikka kuvaa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
keskeiset päämäärät ja periaatteet, joita yhtiö liiketoiminnassaan noudattaa
oman toiminnan ja arvoketjun osalta. Ympäristöpolitiikka koskee kaikkea L&T:n
harjoittamaa liiketoimintaa kaikissa sen toimintamaissa. Ympäristöpolitiikka on
julkinen ja sen on hyväksynyt hallitus.
L&T:n ympäristöpolitiikka ei sisällä toimintaperiaatteita tavoitteen seurantapro-
sessin osalta. Yhtiö seuraa merkittävien ei-taloudellisten tavoitteiden kehitystä
kvartaali-, puolivuosi- tai vuositasolla.
L&T:n ympäristöpolitiikassa ei käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien käy-
töstä, mutta siinä huomioidaan sekundaariresurssien käytön lisääminen arvoket-
jussa. Ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu edistämään luonnonvarojen kestävää
käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista kier-
rätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja
kierrätysraaka-aineilla.
L&T:n kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jal-
kautetaan asiakkaille tarjottavien kiertotalouspalvelujen ja -ratkaisujen kautta
käytännön toimiksi. Jalkautuksesta vastaavat liiketoimintayksiköt strategia-,
EHSQ- ja vastuullisuustoimintojen tuella. Kierrätys- ja jätehuoltopalvelut, kierto-
talouteen liittyvä konsultointi sekä ympäristörakentaminen ovat yhtiön ydinliike-
toimintaa, johon liittyy konsernitason tavoitteiden lisäksi erillisiä kaupallisia liike-
toimintayksikkö- ja palvelulinjakohtaisia tavoitteita.
L&T:n kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteiden toteutumisen seuranta
perustuu L&T:n ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituihin johtamisjärjestelmiin. L&T:n
koko toiminta on sertifioitu ja täyttää ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien vaati-
mukset, jonka hallinnoinnista vastaa konsernin riskienhallinnasta vastaava joh-
taja.
L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja vastaa ympäristöpolitiikasta.
L&T:n palvelulinjat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta
resursoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan laatimisen yhteydessä
ei ole erikseen kuultu sidosryhmiä. Ympäristöpolitiikan periaatteita tarkastellaan
säännöllisesti kahden vuoden välein.
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimet ja resurssit
L&T edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaa-
malla materiaalien palauttamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä kor-
vaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla. Lisäksi yhtiö pyrkii
edistämään toimintaympäristössään kiertotalouden edellytyksiä. L&T seuraa
kiertotalouden periaatteiden toteutumista palveluissaan ja sen strategisena pää-
määränä on nostaa keräämiensä ja käsittelemiensä materiaalien kierrätysastetta.
Kierrätysasteen seuranta on esitetty tarkemmin kohdassa E5-3, s. 49.
L&T vaikuttaa kiertotalouden toimintaedellytyksiin omien asiakkaidensa ja
uusioraaka-aineiden loppukäyttäjien keskuudessa. L&T huolehtii jätteen keräi-
lystä asiakaskohteissa ja ohjaa keräämänsä materiaalivirrat jätehuollon etusijajär-
jestyksen mukaiseen käsittelyyn. Yhtiö tarjoaa palveluna asiakkailtaan saatujen
materiaalien esikäsittelyä, ja yhtiöllä on omia kierrätyslaitoksia, joissa asiakkailta
kerätystä materiaalista valmistetaan kierrätystuotteita teollisuuden käyttöön. Sel-
laiset jakeet, joille ei ole omaa käsittelyä, ohjataan kumppaneille, joilla on ympä-
ristölupa ja osaaminen kyseisen jakeen käsittelyyn.
L&T:n palvelutuotantoon suoraan liittyvät materiaalien sisään- ja ulosvirtaukset
ovat vähäisiä. Esimerkkejä tällaisista sisäänvirtauksista ovat L&T:n hankkimat
tuotteet ja laitteet, ja ulosvirtauksista yhtiön toiminnasta syntyvät jätevirrat.
L&T:n toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi liittyvät jätteiden synnyn
ehkäisemiseen ja uudelleenkäyttöön, valmisteluun uudelleenkäyttöön, kierrätyk-
seen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn EU:n jätehierarkian mukaisesti.
L&T:n sisään- ja ulosvirtaukset on esitetty sivulla 50.
Yhtiön kierrätyslaitokset sijaitsevat maantieteellisesti Suomessa, jossa on kat-
tava ympäristölainsäädäntö ja toiminta edellyttää toimipaikkakohtaisia ympäris-
tölupia. Ympäristölupaprosessiin sisältyy sidosryhmien kuuleminen. Mahdolliset
toiminnasta aiheutuvat ympäristövahingot käsitellään yhdessä Suomen ympä-
ristöviranomaisten kanssa, ja viranomaiset hyväksyvät mahdollisen ympäristöva-
hingon korjaustoimenpiteet. L&T valvoo omia loppusijoitusalueitaan alueen sulke-
misen jälkeen ja yhtiö on tehnyt kirjanpitoonsa tarvittavat varaukset mahdollisten
tulevaisuudessa tarvittavien korjaustoimenpiteiden varalle.
L&T:n liiketoimintamalli ja toiminta perustuvat kiertotalouden edistämiseen.
Vuonna 2025 L&T toteutti seuraavat toimet (raportoidaan carve-out-perusteisesti
ESRS 2 BP-1 mukaan, s. 9) tai yhtiöllä on suunnitteilla seuraavia toimia edellä
mainittujen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden
päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi:
Jätteiden synnyn ehkäisy
L&T tukee ja konsultoi yritysasiakkaitaan jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Yhtiön
kattavat asiakasraportoinnin työkalut tarjoavat asiakkaille näkyvyyden asiakkaan
toiminnassa syntyviin jätevirtoihin mahdollistaen asiakkaalle jätteiden syntyä
vähentävät toimenpiteet. Vuoden 2025 aikana tuettiin yhteensä 340 asiakasta
jätteiden synnyn ehkäisyssä ja erilliskeräyksen tehostamisessa.
Valmistelu uudelleenkäyttöön
L&T:llä on uudelleenkäyttöliiketoimintaa, jossa vioittuneita kuormalavoja korjataan
ja palautetaan takaisin käyttöön. Vuonna 2025 kuormalavojen korjausliiketoiminta
laajeni, kun kilpailuviranomainen hyväksyi Stena Recyclingin kuormalavojen kor-
jausliiketoiminnan ostamiseen liittyneen yrityskaupan. Tulevalla strategiakaudella
L&T hakee kasvua uudelleenkäyttöliiketoiminnassa, panostaa pakkausten ja kul-
jetusalustojen palvelukehitykseen ja tutkii uusia käsittelyratkaisuja ja teknolo-
gioita.
Kierrätys
L&T tukee ja kehittää asiantuntijapalveluillansa arvoketjun alkupäässä asiak-
kaidensa syntypaikkalajittelua ja muuta kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jotta
asiakkaiden jätteet ja sivuvirrat saadaan ohjattua kierrätykseen. L&T toimittaa
asiakkailta erilliskerätyt jätejakeet mahdollisimman korkean jalostusasteen hyö-
dyntämiseen.
Vuonna 2025 L&T järjesti useita koulutuksia, asiakastilaisuuksia ja webinaa-
reja liittyen kiertotalouden kehitykseen ja eri jätejakeiden oikeaan lajitteluun. L&T
kävi aktiivista vuoropuhelua yritysasiakkaiden ja kumppanien kanssa yritysten
muovipakkausten erilliskeräyksen teknologisista valinnoista ja mahdollisuuksista.
Vuonna 2026 yhtiö jatkaa erilliskeräyksen tehostamiseen tähtäävää työtään asi-
akkaiden parissa.
L&T:llä on omia jätteen esikäsittelylaitoksia, joissa käsitellään eri jätejakeita, kuten
kuituja, puujätettä, laseja ja metalleja, sekä käsittelylaitoksia, joissa valmistetaan
uusioraaka-aineita, kuten muovigranuulaattia.
Yhtiöllä oli käynnissä vuonna 2025 useita tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa
tavoitellaan materiaalien jalostusateen kasvattamista sekä uudelleenkäytön ja
kierrätyksen lisäämistä. Kuormalavaliiketoimintaan tehtyjen investointien lisäksi,
yhtiöllä oli käynnissä hankkeita, joissa kehitetään puun kierrätysratkaisuja, ja yhtiö
on tutkinut kierrätyspuun hyödyntämistä biohiilen valmistuksessa. Yhtiö jatkaa
kehityshankkeita vuonna 2026.
Pakkausmuovien erilliskeräys on kehittynyt positiivisesti 2025 ja yhtiö on kehit-
tänyt mekaanisen kierrätyksen prosessiaan sekä tutkinut kemiallisen kierrätyksen
mahdollisuuksia. Vuonna 2025 yhtiö päätti laajentaa muovinkierrätysliiketoimin-
taansa Merikarvialla vuokraamalla Merikarvian kunnalta Tuorilassa sijaitsevan
teollisuuskiinteistön ja ostamalla muovinkäsittelyyn tarkoitetun kaluston tiloissa
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
48
aiemmin toimineen yrityksen konkurssipesältä. Tulevalla strategiakaudella yhtiön
tarkoituksena on kasvattaa muovinkierrätyskapasiteettiaan ja kehittää muovin
esikäsittelyprosessia.
Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden pilaan-
tuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toimitetaan
L&T:n käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maamassat
palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa kohteessa
tai loppusijoitetaan. Yhtiön pyrkimyksenä on maksimoida kierrätysmateriaalien
käyttö ympäristörakentamisessa.
Yhtiö on myös laajentanut palvelutarjoomaansa vesienpuhdistusratkaisuissa
haitta-aineiden poistamiseksi erilaisista likaantuneista vesistä. Strategiakaudella
L&T tulee panostamaan mobiilivesiratkaisujen skaalaamiseen ja uusien vesienkä-
sittelyratkaisujen tarjoamiseen teollisuudelle.
Käynnissä on myös tutkimushanke, jossa etsitään ratkaisuja PFAS-yhdisteitä
sisältävien jätteiden käsittelylle ja kierrätykselle.
L&T:n omissa toimipisteissä on kattavat lajittelumahdollisuudet toiminnasta
syntyville jätejakeille, ja jakeet kierrätetään jätehuollon etusijajärjestyksen mukai-
sesti. L&T:n omaan toimintaan liittyvien materiaalivirtojen määrä on erittäin pieni
verrattuna yhtiön käsittelemiin asiakkaiden materiaalivirtoihin.
Muu hyödyntäminen
L&T valmistaa asiakkaiden kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista
kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita mm. kaukolämmön
tuotannossa. Strategiakaudella L&T varautuu polttomarkkinoiden ja lainsää-
dännön muutoksiin ohjaamalla energiahyödynnettyjä jakeita yhä tehokkaammin
kierrätykseen.
L&T:n sai hyväksynnän jätteen luokittelun päättymisestä vaarallisten jätteiden
tuotteistusprojektissaan vuonna 2025. L&T Tehomix -tuote mahdollistaa jat-
kossa useiden kiinteiden vaarallisten jätteiden jalostuksen ja kierrätyksen uudella
tavalla. L&T jatkaa tulevina vuosina jalostusprosessinsa kehittämistä ja laajenta-
mista.
Loppukäsittely
Yhtiöllä on omia loppukäsittelyalueita sellaisille maamassoille ja jakeille, joita
ei voida turvallisesti uudelleenkäyttää eikä kierrättää. Vuonna 2025 valmistui
Uudenkaupungin Munaistenmetsän käsittelykeskukseen uusi loppusijoitusalue.
Rakenteilla on myös toinen loppusijoitusalueen laajennus Porin Kipsikorpeen,
jonka odotetaan valmistuvan vuosina 2026–2027.
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
L&T seuraa yhtiön käsittelemien materiaalien kierrätysasteita ja asettaa lyhyen ja
keskipitkän aikavälin tavoitteet kierrätysasteille osana strategisia tavoitteitaan ja
pidemmän aikavälin tavoitteen osana ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöpolitiikassa
on asetettu tavoite nostaa L&T:n käsittelemien materiaalien kierrätysaste 70 %:iin
vuoteen 2030 mennessä. Tavoite koskee erityisesti erilliskerättäviä ja lajiteltavia
jätejakeita. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet asettaa L&T:n hallitus. Kierrätys-
aste on L&T:n keräämien ja käsittelemien materiaalien kierrätysasteiden summa
painoperusteisesti laskettuna. L&T raportoi kaikkien käsittelemiensä materiaalien
kierrätysasteen, sekä erilliskerättävien ja lajiteltavien jätteiden kierrätysasteen.
Jälkimmäinen sisältää L&T:n yritysasiakkailta kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaral-
liset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa. Se sisältää myös
sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole mahdollista, kuten PFAS-yhdis-
teitä sisältävät vaaralliset jätteet. Erilliskerättävien ja lajiteltavien jakeiden kier-
rätysasteen laskennassa ei huomioida ympäristörakentamisen vastaanottamia
teollisuuden sivuvirtoja ja pilaantuneita maita tai prosessipuhdistuksesta ja vie-
märihuollosta syntyviä lietteitä.
Kierrätysaste liittyy resurssien ulosvirtauksiin. Kierrätysasteen kehittyminen
riippuu viime kädessä L&T:n asiakkaiden tekemistä kierrätys- ja materiaaliva-
linnoista ja toimialoista. L&T:n tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus
käsitellä eri jätejakeet jätehierarkian mahdollisimman korkean tason mukaisesti.
Lopullisen valinnan jätejakeen käsittelystä tekee aina asiakas. L&T:n asiakkaiden
toimialat eroavat siinä, mitä jätejakeita niiden liiketoiminnasta syntyy. Esimerkiksi
kaupan alalla päästään korkeampaan kierrätysasteeseen kuin rakennusteolli-
suudessa johtuen liiketoiminnan ja materiaalivirtojen erilaisesta luonteesta. On
edelleen useita jätejakeita, joita ei ole mahdollista kierrättää turvallisesti, ja osa
vaarallisista jätteistä käsitellään vaarallisen jätteen käsittelyyn luvitetussa poltto-
laitoksessa tai loppusijoitetaan.
Erilliskerättävien ja lajiteltavien jätejakeiden kierrätysasteen kehittäminen tukee
L&T:n toimintaperiaatetta kiertotalouden ja kierrätyksen edistämisestä lisäten
arvoketjussa käytössä olevaa sekundaarisen raaka-aineen osuutta. Kierrätysaste
liittyy jätehierarkian etusijajärjestyksen kohtaan ”kierrätys”. L&T myös kannustaa
ja tukee asiakkaitaan asettamaan kierrätysastetavoitteen jätteillensä.
Vuonna 2025 L&T:n erilliskerättyjen ja lajiteltujen jätejakeiden carve-out-perus-
teinen kierrätysaste oli 61,8 %. Erilliskerättyjen ja lajiteltujen jätejakeiden kierrä-
tysasteen muodostumiseen vaikuttivat polttoon ohjautuvien materiaalivolyymien
pienentyminen ja kierrätykseen ohjautuvien materiaalivolyymien kasvaminen
yhdyskuntajätteen osalta.
L&T:n kaikkien vastaanottamien materiaalien carve-out-perusteinen kierrätys-
aste oli 49,8 %. L&T:n ympäristörakentamisen projektiliiketoiminnan käsittelemien
pilaantuneiden maamassojen tonnimäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain työ-
kohteiden määrän ja profiilin vaihtelun mukaisesti. Pilaantuneiden maamassojen
tonnimäärät ovat suuruusasteeltaan merkittävästi suurempia kuin materiaali-
kierrätyksen muut virrat, kuten esimerkiksi muovi-, puu-, tai kuitumateriaalivirrat,
joten ne vaikuttavat kokonaiskierrätysasteeseen huomattavasti.
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaus
L&T on palveluyhtiö, jonka liiketoimintaan kuuluu erilaisten jätteiden ja raaka-ai-
neiden kerääminen, käsittely ja jalostaminen. L&T käsittelee ja jalostaa toimiti-
loissaan yritysasiakkailta vastaanotettuja jäte- ja raaka-aineita. Tällaisia jätteitä
ja raaka-aineita ovat muun muassa muovi, puu, lasi, kartonki ja paperi sekä vaa-
ralliset jätteet, kuten öljy ja käsitelty jätevesi. L&T:n valmistamat tuotteet ovat
kierrätysmuovigranulaatti, kierrätyspolttoaineet, vaarallisista jätteistä jalostetut
kierrätystuotteet ja uudelleenkäytettävät kuormalavat. L&T myös vastaanottaa
teollisuuden tuhkia, joita se hyödyntää omassa toiminnassaan liukoisten jätteiden
stabiloinnissa korvaamaan sementtiä. Stabiloinnilla käsitellään jätteiden liukoisia
ominaisuuksia siten, että jätteen sijoituskelpoisuus loppusijoitusalueelle mahdol-
listuu.
Palveluiden tuottamiseen ja tuotteiden valmistukseen tarvittavien biologisten
materiaalien hankinta on vähäistä, ja uusiutuvien polttonesteiden hankintaa
kuvataan kohdassa E1-3, s. 40. Tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen käytetyt
tekniset materiaalit liittyvät kuljetuskalustoon ja keräysastioihin. Näiden palvelu-
tuotantoon käytettävien tuotteiden osalta L&T:llä on omaa korjaustoimintaa, joilla
tuotteiden elinkaari pidetään mahdollisimman pitkänä. Raportointikauden aikana
käytettyjen tuotteiden teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispainoa ei ole
arvioitu. Kokonaispainoa ei ole arvioitu, sillä palvelutuotantoon tarvittavia materi-
aalivirtoja ei arvioitu olennaiseksi L&T:n kaksoisolennaisuusanalyysissä.
Kierrätys- ja jätehuollon toimijana asiakkailta kerätyt ja vastaanotetut jätevirrat
voidaan määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttä-
miseksi L&T käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5, s. 49.
L&T:n omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisäänvirtaukset ovat
vähäisiä. Esimerkki tällaisesta sisäänvirtauksesta on L&T:n hankkimat tuotteet,
joita yhtiö käyttää palvelujensa tuottamiseen.
L&T:n oman toiminnan kannalta pakkaukset tai pakkausjätteet eivät ole olen-
naisia.
E5-5 – Resurssien ulosvirtaus
Kierrätys- ja jätehuollon toimijana L&T kerää asiakkailtaan ja käsittelee merkit-
täviä määriä erilaisia jätemateriaaleja ja maamassoja. Jätemateriaalit ja maa-
massat käsitellään, kierrätetään, tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäyttöön
samalle tai toiselle asiakkaalle.
Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitetut merkitykselliset materiaalivirrat
koostuivat pääosin yritysasiakkailta kerätyistä yhdyskuntajätteistä, kuten muo-
vista, paperista, pahvista ja biojätteistä, syntypaikkalajitelluista vaarallisista jät-
teistä, teollisuuden jätteistä ja rakennusjätteistä Suomessa. Lisäksi L&T valmistaa
kierrätyspolttoainetta ja toimittaa jätettä jätteenpolttoon. Jätteiden loppusijoitus
tapahtuu pääosin L&T:n omistamilla loppusijoitusalueilla. L&T:n käsittelemiin jäte-
virtoihin vaikuttavat toimialat, joilla yhtiön asiakkaat operoivat, ja asiakkaiden
liiketoiminnan kehittyminen.
L&T on kierrätysraaka-aineiden valmistaja. Yhtiön omalla muovinkäsittelylai-
toksella Merikarvialla syntyy asiakkaiden muovijätteestä muovigranulaattia, josta
voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Yhtiö kierrättää vaarallisia jätteitä, kuten
glykolia ja jäteöljyä uudelleen käytettäviksi.
L&T:n keräämien ja vastaanottamien jätteiden kokonaismäärät käsittelytavan
mukaan on ilmoitettu taulukossa s. 51.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
49

arvoksi
1
2
3
4
56
7
8
P
a
l
v
e
l
u
t
a
s
i
a
k
a
s
k
o
h
t
e
e
s
s
a
K
e
r
ä
y
s
j
a
l
a
j
i
e
l
u
K
ä
s
i
e
l
y
j
a
k
i
e
r
r
ä
t
y
s
m
a
t
e
r
i
a
a
l
i
e
n
v
a
l
m
i
s
t
u
s
Materiaalit siirtyvät kiertoon












Meillä on kyvykkyys käsitellä laajasti eri jätejakeita, mukaan

Asiakasprosessi
Integroidumme asiakkaiden prosesseihin, mikä johtaa

Raportointi ja asiantuntijapalvelut



Toimitamme kierrätysmateriaalin uusioraaka-

Poisto kierrosta ja loppusijoitus
Poistamme kierrosta kierrätykseen

L&T tarjoaa kiertotalousratkaisuja
kaikkiin arvoketjun vaiheisiin
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
50
Laskentaperiaatteet
Jäte- ja materiaalitietojen raportointi sisältää L&T:n asiakkailta kerätyt jätteet ja
materiaalit sekä L&T:n omilla toimipaikoilla syntyvät jätteet. Tiedot saadaan L&T:n
omista toiminnanohjausjärjestelmistä. Raportoinnissa ilmoitetut tonnit perus-
tuvat joko todelliseen punnittuun painoon tai oletuspainoihin, jotka perustuvat
astiakohtaisiin keskipainomittauksiin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan
lukien.
Jätteenkäsittelytavan määrittämisessä hyödynnetään materiaalien vastaanot-
tajilta saatuja tietoja jätteiden käsittelytavasta tai jätejaekohtaisia oletuksia jät-
teiden käsittelytavasta siltä osin kuin toimittajakohtaista tietoa ei ole saatavilla.
Oletetun käsittelytavan ja todellisen toteuman välillä ei arvioida olevan merkit-
tävää eroa konsernin raportoinnin tasolla.
Lassila & Tikanojan hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat 2025
Tuhatta kilogrammaa Vaaraton jätteet Vaaralliset jätteet Yhteensä
1
Jätteet ja materiaalivirrat 902 000 164 000 1 066 000
Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit 742 700 52 200 795 000
Valmistelu uudelleenkäyttöön 44 600 0 44 600
Kierrätys 447 000 40 000 487 000
Muu hyödyntäminen 251 100 12 300 263 400
Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit 159 200 111 900 271 000
Poltto 1 690 16 700 18 400
Kaatopaikkaus 155 500 91 400 247 000
Muu loppukäsittely 2 000 3 700 5 700
Kierrättämätön jäte 410 300 124 100 534 500
Kierrättämätön jäte, % 45 76 50
1
Sarakkeen tiedot perustuvat pyöristämättömään dataan
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
51
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
52
SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian
ja liiketoimintamallin kannalta
L&T on tunnistanut ja arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysissään oman työ-
voiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia eurooppalaisen kestävyysrapor-
tointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Olennaisiksi vaikutuksiksi
ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, yhdis-
tymisvapaus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yritysneuvostojen olemas-
saolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työ-
ehtosopimusneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus
sekä sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, koulutus ja taitojen kehittäminen,
toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi ja moni-
naisuus. L&T:n kuvaus olennaisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista on esitetty
ESRS 2-osiossa taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 16.
Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä L&T:n henkilöstön hyvin-
vointi on keskeinen menestystekijä ja voimavara liiketoiminnalle. L&T:n yhtenä
strategisena painopistealueena on alan parhaiden osaajien saaminen työmark-
kinoilta. Henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation heikkeneminen voi haitata
myös yhtiön liiketoimintaa, sillä L&T:n palvelut ja yhtiön asiakkailleen tarjoama
asiakaskokemus syntyvät vuorovaikutuksessa motivoituneen ja osaavan henki-
löstön kanssa. Henkilöstön saatavuus on palvelualan yritykselle keskeinen liike-
toiminnan kasvua mahdollistava tai rajoittava tekijä. Kilpailussa sopivasta työ-
voimasta, vastuullinen henkilöstöpolitiikka ja toimintatavat ovat erittäin tärkeitä.
Yhtiö käy jatkuvaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa.
Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että L&T:n henkilöstöllä on oikea osaaminen ja
että henkilöstön määrä, laatu ja pysyvyys tukevat tuloksellista toimintaa. Tavoit-
teena on, että työyhteisö on monimuotoinen ja tasa-arvoinen ja että henkilöstön
työ- ja toimintakyky säilyvät koko työelämän ajan vanhuuseläkeikään asti. Lisäksi
henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan hyviin suorituksiin yhtiön päämäärien
saavuttamiseksi.
Tässä kestävyysraportissa oma työvoima kattaa L&T:n työsuhteisen henki-
löstön sekä ei-työsuhteisen henkilöstön. Työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan
henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa johonkin L&T-yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa.
Ei-työsuhteisia työntekijöitä ovat henkilöt, jotka työskentelevät L&T-yhtiöissä
vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määri-
telmä ei sisällä alihankkijoita.
L&T pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen erinomaisen työntekijäkokemuksen, tur-
vallisen ja terveellisen työyhteisön, laadukasta johtamista ja mahdollisuuksia
kasvattaa omaa osaamista ja kehittyä omassa työssä. Huomioiden yhtiön toimin-
taperiaatteet, toimet ja maantieteellinen sijainti, henkilöstöön kohdentuvat nega-
tiiviset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai systeemisiä.
L&T:n henkilöstövastuun periaatteet ovat linjassa kansallisten lakien, sopi-
musten ja muiden velvoitteiden kanssa. Kunnioitamme YK:n ihmisoikeuksien
julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO)
määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi noudatamme kansainvälisiä sopi-
muksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Olemme sitoutu-
neet tukemaan myös YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeus-
periaatteita.
L&T:llä on Suomessa ja Ruotsissa yli 2200 työsuhteessa olevaa henkilöä. Suu-
rimmat henkilöstöryhmät työntekijöissä ovat kuljettajat. Lisäksi yhtiöllä on työ-
suhteessa erilaisissa myynnin ja asiakaspalvelun, talouden, viestinnän, IT:n ja
henkilöstöhallinnon, palvelutuotannon sekä muissa asiantuntijarooleissa noin 670
henkilöä. L&T käyttää vuokratyövoimaa ja alihankkijoita osassa liiketoimintoja,
varsinkin prosessipuhdistuksen vuosihuoltotöissä. Vuokratyöntekijät koulutetaan
työtehtäväänsä samoin kuin työsuhteiset työntekijät, ja he ovat L&T:n työturvalli-
suusjärjestelmien piirissä.
L&T on arvioinut potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia, joita yhtiön eri henkilös-
töryhmiin voisi kohdistua. L&T on tunnistanut, että nuorilla kausityöntekijöillä voisi
olla muita henkilöstöryhmiä suurempi työtapaturmariski, mikäli nuorten kausi-
työntekijöiden perehdytystä ei toteuteta yhtiön työturvallisuusohjeiden edellyttä-
mällä tavalla.
L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista
työaikaa, työturvallisuutta, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikaista työn-
tekoa, koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkealla tasolla. Kaikilla työnteki-
jöillä molemmissa toimintamaissa on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammatti-
liittoon. L&T:llä ei ole liiketoimintaa maissa, joissa lapsityön tai pakkotyön riski olisi
perinteisesti korkea. Yhtiö kuitenkin seuraa aktiivisesti eri toimialoilla ilmenneitä
tapauksia ja päivittää riskiarvioitaan aktiivisesti.
Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja viranomaisvalvonta
määrittävät työsuojelulle vähimmäisvaatimukset. Mahdolliset työolosuhteisiin
liittyvät negatiiviset vaikutukset voisivat toteutuessaan heikentää työntekijöiden
fyysistä ja henkistä työkykyä ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa taloudellisesti.
L&T:lle voisi aiheutua myös oikeudellisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia. Vaiku-
tukset voisivat toteutuessaan heikentää työnantajan mainetta, joka puolestaan
heikentää työvoiman saatavuutta ja lisää vaihtuvuutta. Vaikutuksia hallitaan stan-
dardoiduilla prosesseilla ja sopimuspohjilla sekä säännöllisellä esihenkilökoulu-
tuksella. Työsopimukset tehdään aina kirjallisesti.
L&T yhtiönä on järjestäytynyt toimialojensa mukaisiin työnantajaliittoihin. Jär-
jestäytymisellään L&T myös osoittaa sitoutuneensa työehtosopimusten noudatta-
miseen ja varmistaa, että yhtiöllä on käytössään viimeisimmät tulkinnat työehto-
sopimusten soveltamisesta.
L&T seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsää-
dännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa
paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
L&T:n eettisissä periaatteissa painotetaan reilua ja tasa-arvoista kohtelua sekä
jokaisen yksilön ihmisarvon, yksityisyyden ja oikeuksien kunnioittamista. Esihen-
S1 Oma työvoima
kilöiden kouluttamisella ja tukemisella sekä esimerkiksi työaikojen seuraami-
sella varmistetaan, että esihenkilöt toimivat ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja
osaavat tukea henkilöstöä kiiretilanteissa.
Palvelualan yrityksenä L&T on riippuvainen henkilöstöresursseista oman työ-
voiman osalta. Kuvaus olennaisista vaikutuksista, mahdollisuuksista ja riippu-
vuuksista liittyen omaan työvoimaan on esitetty taulukossa kohdassa ESRS 2
SBM-3, s. 18 ja on tunnistettu sivulla 16 esitetyn kaksoisolennaisuusprosessin
mukaisesti.
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet
L&T:n omaan työvoimaan liittyvää toimintaa, vaikutuksia ja riskienhallintaa
ohjaavat julkiset eettiset periaatteet, liiketoimintastrategia, yhtiön henkilöstöpoli-
tiikka, ihmisoikeuspolitiikka, työturvallisuuspolitiikka sekä erilaiset ohjeet. Periaat-
teet ja politiikat koskevat kaikkea liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa.
Eettiset periaatteet eli Tapa toimia- ohje
L&T:n eettiset periaatteet määrittävät odotukset henkilöstön vastuulliselle ja eet-
tiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja
määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien ja
työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaatteet
on hyväksynyt yhtiön hallitus, ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Periaatteet
koskevat koko L&T:tä. Yhtiöllä on erilliset toimittajan eettisen periaatteet, jotka
koskevat toimitusketjua. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön
henkilöstö- ja lakiasianjohtaja, ja johtoryhmä seuraa niiden noudattamista. Eet-
tiset periaatteet henkilöstölle on saatavilla L&T:n verkkosivuilla, intranetissä ja
toimipisteiden ilmoitustauluilla. Toimintaperiaatteet on käsitelty vuoropuhelussa
henkilöstön edustajien kanssa L&T:n ollessa osa vanhaa Lassila & Tikanoja kon-
sernia.
Henkilöstöpolitiikka
L&T:n omaan työvoimaan liittyviä tavoitteita ohjataan konsernin henkilöstöpolitii-
kalla. Henkilöstöpolitiikassa yhtiö sitoutuu noudattamaan henkilöstötoiminnois-
saan kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, kansainvälisesti tunnustet-
tuja ihmisoikeuksia ja noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiä
periaatteita. Politiikassa linjataan L&T:n sitoutuminen tasa-arvoon sekä lapsi-
työvoiman käytön ja kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen. Henkilöstöpolitiikka
päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Henkilöstöpolitiikasta vastaa
yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä henkilöstöhallinnon organisaation
kanssa. Politiikkaa jalkautetaan osana henkilöstöhallinnon prosesseja. Henkilös-
töpolitiikka käsitellään luottamushenkilöiden kanssa ja sen on hyväksynyt yhtiön
hallitus.
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
53
Ihmisoikeuspolitiikka
L&T:n ihmisoikeuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan yhtiön mahdollisiin suoriin tai
epäsuoriin ihmisoikeusvaikutuksiin omassa toiminnassa, asiakaskohteissa ja toi-
mitusketjussa. Ihmisoikeuspolitiikassa L&T sitoutuu kunnioittamaan YK:n ihmis-
oikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjär-
jestön ILO:n määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, OECD:n toimintaohjeita ja
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Politiikassa kuvataan yhtiön
sitoutuminen tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoike-
usperiaatteita sekä noudattamaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoit-
teita.
L&T ei salli missään tilanteessa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityövoiman
käyttöä lasten oikeuksien vastaisesti tai modernin orjatyön muotoja omassa
toiminnassaan tai hankintaketjun toiminnassa. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikassa
määritetään nollatoleranssi kaikenlaista kiusaamista, häirintää, epäasiallista koh-
telua ja syrjintää kohtaan niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa. L&T:llä
ketään ei syrjitä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin,
sukupuolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakau-
muksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuh-
teiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös rotu ja etninen alkuperä, ihonväri ja
kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä ovat kiellettyjä syrjintäperusteita.
Ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt yhtiön hallitus, ja L&T:n toimitusjohtaja ja
johtoryhmä ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Poli-
tiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa L&T:n ollessa osa vanhaa
Lassila & Tikanoja -konsernia. Vastuu ihmisoikeuspolitiikasta kuuluu konsernin
henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle, ja sen jalkauttaminen tapahtuu osana henki-
löstöhallinnon prosesseja. Politiikka kattaa L&T-konsernin kaikki yhtiöt ja toimi-
alat kaikissa toimintamaissa ja se koskee koko henkilöstöä. Politiikka päivitetään
kahden vuoden välein. Yhtiöllä ei ole erillistä korvausmekanismia ihmisoikeusrik-
komuksiin liittyen, vaan L&T noudattaa mahdollisten korvausten osalta Suomen ja
Ruotsin lainsäändäntöä
Työturvallisuuspolitiikka
L&T:n työturvallisuuspolitiikka kattaa sekä koko L&T:n oman toiminnan, että toi-
mittajaverkoston. Politiikka kuvaa keskeiset työturvallisuuspäämäärät, vastuut
ja organisoinnin sekä sitoutumisen toimintaa koskevan lainsäädännön ja viran-
omaismääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuspolitiikasta vastaa henkilöstö-
ja lakiasiainjohtaja, joka jalkauttaa politiikan yhdessä työturvallisuusorganisaa-
tion kanssa. L&T:n työturvallisuustoiminnan päämääränä on taata turvallinen
työpaikka koko henkilöstölle. Yhtiö sitoutuu ”nolla tapaturmaa” -ajatteluun ja
uskoo, että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat vältettävissä. Yhtiö puuttuu lain-
säädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden vastaiseen toimintaan ja käytök-
seen välittömästi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. L&T:n työturvalli-
suuspolitiikka käsitellään luottamushenkilöiden kanssa, sen on hyväksynyt yhtiön
hallitus ja se päivitetään kahden vuoden välein.
Ohjeistukset ja suunnitelmat
L&T:n politiikkoja täydentävät toimiala- ja maakohtaiset ohjeistukset ja
suunnitelmat, jotka koskevat pääsääntöisesti vain työsuhteista henki-
löstöä. Suomessa yhtiö on laatinut koko Suomen henkilöstöä koskevan
kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun estämistä kos-
kevan ohjeistuksen, työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon
toimintasuunnitelman sekä päihdeohjelman. Lisäksi L&T laatii Suomessa
toimialakohtaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä
tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Yhtiöllä on tavoite- ja
kehityskeskustelun käymistä koskeva prosessi. Lisäksi L&T:llä on
EHSQ-käsikirja, johon on koottu yhtiön toimintaohjeet liittyen muun
muassa, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Toimintakäsikirjan tavoitteena
on helpottaa tiedon löytämistä ja varmistaa, että kaikki tiedot ovat ajan
tasalla. Toimintakäsikirjan tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
tai aina, kun kyseisen osa-alueen toimintamalleja päivitetään.
Ruotsissa prosessipuhdistuksen liiketoiminnalla on omat syrjinnän vas-
taiset ohjeistuksensa, päihdepolitiikkansa, toimintaohjeensa sekä työtur-
vallisuutta koskevat ohjeistuksensa.
S1-2 – Vuorovaikutus oman henkilöstön ja heidän
edustajiensa kanssa
L&T:n yksi tärkeimmistä sidosryhmistä on sen oma henkilöstö. Vuorovai-
kutus henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa on moninaista ja tiivistä.
Oman henkilöstön osalta pääosa vuorovaikutuksesta tapahtuu paikalli-
sella tasolla, yksiköissä ja tiimeissä, henkilöstön, henkilöstön edustajien ja
esihenkilöiden kesken. Pääasiallisia vuorovaikutustapoja ja -kanavia ovat
muun muassa yrityksen intranet ilmoitustauluineen, sisäiset uutiskirjeet,
henkilöstöinfot, strategiapäivät ja muut tilaisuudet, esihenkilöviestintä,
tavoite- ja kehityskeskustelut sekä Suomen osalta L&T Suomen konser-
niyhteistyöfoorumin toiminta ja yhteistoimintalain mukaiset toimialakoh-
taiset vuoropuhelut.
Vuorovaikutusprosessin suunnittelu oman henkilöstön ja heidän edusta-
jiensa kanssa kuuluu henkilöstö- ja lakiasiainjohtajan vastuualueeseen ja
sitä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä viestinnän asiantuntijoiden kanssa.
Vuorovaikutusprosessista Suomessa vastaavat henkilöstö- ja lakiasiain-
johtajan lisäksi henkilöstö- ja lakiasiainjohtajan alaisuudessa toimiva
työsuhdetiimi ja työsuojelupäällikön käsittävä työturvallisuustiimi. Ruot-
sissa henkilöstön ja heidän edustajiensa vuorovaikutusprosessista vastaa
Ruotsin henkilöstöpäällikkö.
Suomessa yhteydenpito henkilöstön edustajien kanssa omaan työvoi-
maan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaiku-
tuksista tapahtuu neljännesvuosittain järjestettävässä yhteistoimintalain
mukaisessa vuoropuhelussa, yhteistoimintalain mukaisissa muutosneu-
votteluissa, vähintään kerran vuodessa järjestettävissä kotimaisen konser-
niyhteistyöfoorumin kokouksissa tai neljä kertaa vuodessa järjestettävissä
työsuojelutoimikuntien kokouksissa.
Kokoukset järjestetään aiheesta ja foorumista riippuen joko konsernita-
soisesti, juridisen yhtiön tasolla tai yksikkötasolla. Siltä osin kuin jollain henkilös-
töryhmällä ei ole edustajaa, käydään yhteydenpitoa suoraan kyseiseen henkilös-
töryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa.
Jokaisella juridisella L&T-yhtiöllä lisäksi on omat työsuojelutoimikuntansa. Työ-
suojelutoimikunnassa käsitellään erityisesti työsuojeluun ja työturvallisuuteen
liittyviä teemoja. Jokainen toimikunta kokoontuu lakisääteisen kokousaikataulun
mukaisesti.
L&T käy vuoropuhelua ihmisoikeuksien edistämisestä sisäisten ja ulkoisten
sidosryhmien kanssa. L&T:n ihmisoikeuspolitiikka on laadittu Suomen ja Ruotsin
henkilöstön edustajia kuullen.
Henkilöstökysely Fiilinki
L&T:n koko henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta omaan työhön ja
johtamiseen liittyvistä teemoista Fiilinki-henkilöstötyytyväisyyskyselyn kautta.
Kysely toteutetaan vuosittain. Henkilöstötyytyväisyyskyselyyn pystyi vuonna
2025 vastaamaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi, ja kyse-
lyyn vastataan nimettömästi.
S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen
ja oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden
ilmaisemiseen
L&T tavoittelee organisaatiokulttuuria, jossa jokainen voi kertoa, jos epäilee tai
havaitsee lakien tai L&T:n ohjeiden vastaista toimintaa.
Henkilöstöä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ja L&T:n
toimintaan liittyvistä mahdollisista rikkomuksista. Ilmoituksen voi tehdä omalle
esihenkilölle tai ulkopuolisen palveluntarjoajan teknisellä alustalla toimivaan
ilmoituskanavaan. Lisäksi häirintäilmoitukset kirjataan erilliseen sähköiseen häi-
rintäilmoitusjärjestelmään Suomessa ja Ruotsissa.
Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavaan nimettömänä. Ilmoi-
tuskanavaohjeistus ja ohjeistus häirinnän, syrjinnän, kiusaamisen ja epäasiallisen
kohtelun estämiseksi ovat koko henkilöstön saatavilla intranetissä. Lisäksi ilmoi-
tuskanavaohjeistus löytyy yhtiön julkisilta verkkosivuilta. Ilmoituskanavaa kos-
kevan ohjeistuksen päivitykset käsitellään vuoropuhelussa henkilöstön edustajien
kanssa, ja heillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida suunniteltuja muutoksia.
Henkilöstön edustajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan
johdon tietoon säännönmukaisissa vuoropuhelukokouksissa ja muussa johdon
kanssa käytävässä muodollisessa ja epämuodollisessa keskustelussa. Kerran
vuodessa toteutettavassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä on myös mahdolli-
suus kirjoittaa avoimia vastauksia ja tuoda huolenaiheita yhtiön johdon tietoon
nimettömänä.
Kaikki L&T:n tietoon tulleet epäilykset ja rikkomukset epäasiallisesta toimin-
nasta käsitellään. L&T:n ilmoituskanavaan tehdyt väärinkäytösepäilyilmoitukset
käsitellään luottamuksellisesti lakiosastolla erikseen nimetyn henkilön toimesta,
jolla on oikeustieteen maisterin koulutus. Väärinkäytösepäilyilmoitukset käydään
läpi compliance-ryhmässä sekä toimitusjohtajan kanssa ja raportoidaan halli-
tuksen tarkastusvaliokuntaan. L&T päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä,
tekee tarvittaessa korjaavat toimenpiteet ja ohjeistukset sekä seuraa niiden vai-
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
54
kuttavuutta asiasta vastaavien henkilöiden toimesta.
L&T:n omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin mahdolliset kielteiset vaiku-
tukset voivat kohdistua, voivat käyttää kanavia sen yrityksen tasolla, jonka pal-
veluksessa he ovat tai joihin heidät on palkattu työskentelemään. Ilmoituskana-
vaan voi myös tehdä väärinkäytösepäilyilmoituksen koskien L&T-konsernin toisen
yhtiön piirissä tapahtuvaa toimintaa.
L&T kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä
henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan
syyllistyneen vastatoimiin. Tämä on kirjattu erikseen ilmoituskanavan ohjeisiin
sekä linjataan yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja korruption ja lahjonnan estämisen
politiikassa.
Kolmansien osapuolten mekanismit, kuten esimerkiksi valtion, kansalaisjärjes-
töjen, toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöaloitteiden ylläpitämät mekanismit
huolenaiheiden esiin tuomiseksi ovat kaikkien yhtiön omaan työvoimaan kuulu-
vien henkilöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä. L&T ei estä tällaisten meka-
nismien hyödyntämistä, ellei kyse ole esimerkiksi yhtiön liikesalaisuudesta, joka
voisi rajoittaa tällaisten mekanismien käyttöä. L&T seuraa säännöllisesti yhtiöön
mahdollisesti kohdennettuja Kansallisen yhteyselimen kautta tehtyjä valituksia
sekä OECD:n tietokantaan tulleita väärinkäytösepäilyilmoituksia.
L&T-konsernilla on valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittele-
miseksi Suomessa ja Ruotsissa asetuksen EU 2022/1288 edellyttämällä tavalla.
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
L&T:n omaan työvoimaan liittyen tärkeimmät osa-alueet ovat henkilöstötyyty-
väisyyden ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen, monimuotoisuustyön kehittä-
minen sekä työturvallisuuden parantaminen. Henkilöstön suositteluaste, eNPS, on
yksi L&T:n keskeisistä sosiaalisen vastuun mittareista. Hallitus asettaa tavoite-
tason strategiakaudelle. Merkittävimmät omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset
L&T:n toimintaympäristössä kohdistuvat työturvallisuuteen. Yhtiö työskentelee
myös syrjimättömän, kiusaamisvapaan ja tasapuolisen työpaikan eteen.
Yhtiön vaikutukset ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on kuvattu
kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 16.
L&T on monimuotoinen työyhteisö, jonka voimavarana on erilaisuuksien hyväk-
syminen ja kunnioittaminen. Yhtiössä uskotaan siihen, että laaja-alaisella moni-
muotoisuustyöllä vahvistetaan jokaisen L&T:läisen henkilöstökokemusta. Kehi-
tämme kulttuuria ja toimintatapoja niin, että L&T:lle on helppo tulla töihin ja
viihtyä osana työyhteisöä.
L&T ehkäisee syrjintää ja kiusaamista sekä edistää tasapuolista työyhteisöä
muun muassa prosesseilla, työehtosopimuksen mukaisella palkkauksella, tehtä-
vien vaativuusluokituksilla sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä, erityi-
sesti esihenkilöitä.
Epätyypilliset työsuhteet, kuten esimerkiksi osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuh-
teet, saattavat aiheuttaa erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkiksi riittävän toimeen-
tulon ja työtuntien näkökulmasta. Tällaisten työsuhteiden käyttö L&T:llä perustuu
aina lainsäädäntöön, liiketoiminnan luonteeseen ja asiakkaiden tarpeisiin.
Työtyytyväisyyden kehittäminen ja henkilöstön työkyvyn
vahvistaminen
Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö on L&T:n tärkein voimavara ja yksi menes-
tyksen avaintekijöistä. Hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista
hyvinvointia. L&T:llä työtehtävät ovat useimmiten fyysisesti kuormittavia, mutta
myös henkisten voimavarojen merkitys on tärkeä. Yhtiö tukee henkilöstöään löy-
tämään oman tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan. Työnantajana L&T pyrkii myös
jatkuvasti löytämään keinoja työn ja työympäristön kehittämiseen työkykyä tuke-
vaksi.
L&T:n yksi työkyvyn johtamisen tavoite on sairauspoissaolojen määrän vähen-
täminen. Tavoitteet strategiakaudelle vahvistetaan hallituksen toimesta 2026.
Sairauspoissaolojen määrän vähentäminen edellyttää määrätietoisia toimenpi-
teitä terveellisten ja turvallisten työolojen turvaamiseksi.
L&T:n toimintamaista Suomessa työterveyshuolto on lakisääteinen oikeus. Yhtiö
tarjoaa henkilöstölleen ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyshuollon
sekä sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa. Lisäksi yhtiö täydentää työter-
veyshuollon palvelua yhtiön sairauskassalla Suomessa. Raportointikaudella työ-
terveyden palvelujen piirissä oli koko Suomen henkilöstö. Vuokratyövoima on
lakisääteisen työterveyshuollon piirissä oman työnantajansa puolelta. Ruotsissa
henkilöstö on kansallisen terveydenhuollon piirissä.
Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhtiö edistää tuki- ja liikuntaelinterve-
yttä sekä estää vaivojen pitkittymistä, nopeuttaa kuntoutumisen käynnistymistä
ja vaikuttaa työtapoihin ja työoloihin. Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyviä toi-
menpiteitä toteutetaan paikallisten ja tehtäväkohtaisten tarpeiden mukaan.
Henkistä hyvinvointia tuetaan matalan kynnyksen palveluilla, joita voi hyö-
dyntää esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa, ihmissuhdekriiseissä tai esi-
henkilötyön haasteissa. Hankalampiin henkisen hyvinvoinnin haasteisiin tai
mielenterveyteen liittyviin ongelmatilanteisiin henkilöstölle on tarjolla työterveys-
psykologin tukea ja lyhytterapiaa.
L&T pyrkii pienentämään sairauspoissaolojen määrää hyödyntämällä L&T:n var-
haisen tuen mallia ja monipuolisia työhön paluun tukitoimia.
Varhaisen tuen mallin mukaisesti mahdollisiin työkyvyn haasteisiin tartutaan
yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa mahdolli-
simman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen keskustelujen toteutumista seu-
rataan varhaisen tuen suoritusprosentin avulla. Raportointikaudelta ei ollut ker-
tynyt raportoitavia keskusteluja.
L&T järjestää säännöllisiä työkykytuokioita. Niissä esihenkilöt käyvät yksikkö-
kohtaisissa tapaamisissa varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen sekä terveyden
ja hyvinvoinnin tukeen liittyviä käytännön toimenpiteitä läpi toisten esihenkilöiden
ja henkilökunnan kanssa. L&T järjestää myös säännöllisesti varhaisen tuen malliin
koulutuksia, joiden tavoitteena on lisätä esihenkilön valmiuksia parantaa vuoro-
vaikutusta sekä puuttua ja etsiä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin ja mahdollisiin
työkykyhaasteisiin.
Yhtiö tukee pitkien sairauspoissaolojen jälkeistä työhön paluuta ja hyödyntää
siinä monenlaisia tukitoimia. Tavallisimmin ne ovat työhön paluun tukemista enti-
seen työhön tai entisen kaltaiseen työhön tilapäisellä työn muokkaamisella sekä
osasairauspäivärahan tai työpaikkakuntoutuksen hyödyntämistä. Jos nykyinen
työtehtävä ei enää sovi työntekijälle, voidaan häntä auttaa löytämään työkykyä
ja osaamista vastaava, sopivampi työ ammatillisen kuntoutuksen tai Sopiva työ
-toimintamallin avulla.
Työtyytyväisyyden kehittämisessä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat kes-
keinen väline. Keskustelujen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle L&T:läiselle
asetetaan tavoitteet, jotka edistävät yhteisiä päämääriä. Keskusteluissa varmis-
tetaan myös selkeä työnkuva, tarvittava osaaminen ja työskentelyedellytykset
onnistumisen mahdollistamiseksi. Nämä toimet tukevat työtyytyväisyyttä.
Tavoite ja kehityskeskustelu käydään lähtökohtaisesti kaikkien työsuhteessa
olevien kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelu on vapaaehtoinen alle
vuoden määräaikaisuuksissa tai niiden osa-aikaisten kanssa, joiden viikkotyöaika
on alle 20 tuntia. Keskusteluissa arvioidaan mennyttä kautta, asetetaan tavoit-
teet tulevalle kaudelle ja keskustellaan työntekijän työtilanteesta, hyvinvoinnista,
osaamisesta ja uratoiveista. Raportointikaudelta ei ollut kertynyt raportoitavaa
aineistoa tavoite- ja kehityskeskustelujen osalta.
Esihenkilötyön laadulla on suuri merkitys työtyytyväisyyden rakentamisessa.
Hyvä ihmisten johtaminen edellyttää toimivaa vuoropuhelua esihenkilön ja työn-
tekijän välillä sekä työkaverien kesken.
L&T tarjoaa tukea esihenkilötyössä menestymiseen muun muassa erilaisten
valmennusten kautta. Yhtiö järjestää säännöllisiä uusien esihenkilöiden val-
mennuksia, joissa henkilöt perehdytetään L&T:n esihenkilötyön käytäntöihin ja
annetaan eväitä onnistumisen johtamiseen. Lisäksi esihenkilöille on tarjolla lyhyt-
koulutuksia muun muassa työsuhdeasioihin, tiimin johtamiseen ja onnistuneen
tavoite- ja kehityskeskustelun pitämiseen. Toimialoilla johtamisen ja esihenkilö-
työn kehittäminen linkittyy vahvasti strategian mukaisten tavoitteiden saavutta-
misen mahdollistamiseen.
Monimuotoisuus
L&T on sitoutunut pitkällä aikavälillä edistämään osatyökykyisten työllistämistä.
Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa laajempaa joukkoa työnhakijoita sel-
laisista väestöryhmistä, joita ei ole tähän asti yhteiskunnassa tunnistettu osaa-
vaksi työvoimaksi. Tulosten saavuttamiseksi on tärkeää, että asiaa edistetään
harkitusti valittuihin osatyökykyisten ryhmiin keskittyen. Näin toimien L&T:lle työl-
listyville osatyökykyisille voidaan suunnitella paras mahdollinen tuki ja varmistaa
jo etukäteen myös esihenkilöiden riittävä osaaminen osatyökykyisen henkilön
työssä tukemisessa.
Työturvallisuus
L&T:llä työturvallisuustyötä tehdään systemaattisesti kaikissa yksiköissä ja tii-
meissä. Työturvallisuustyön keskiössä on turvallisuusriskien ennaltaehkäisy.
Valtaosa henkilöstöstä työskentelee asiakaskohteissa, jonka vuoksi kohteissa
tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa kohdekohtainen riskienarviointi, jonka
tulokset käydään kohteessa työskentelevien työntekijöiden kanssa läpi osana
perehdytystä tai työturvallisuustuokioita.
Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat säännölliset turvallisuustuokiot tuotannon
rooleissa työskenteleville, Safety Walk -kävelyt, joissa havainnoidaan mahdollisia
riskipaikkoja työympäristöstä sekä turvallisuushavainnot ja erilaiset riskikartoi-
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
55
tukset koko henkilöstölle. Jokainen L&T:n työntekijä pystyy tekemään järjes-
telmän kautta puhelimella työturvallisuushavaintoja, jotka ohjautuvat esihenkilön
käsittelyyn. Ennakoivien turvallisuustoimenpiteiden raportointi perustuu L&T:n
järjestelmistä saataviin tietoihin. Tällä kestävyysraportilla ennakoivat turvallisuus-
toimenpiteet raportoidaan carve-out-perusteisesti ajalta 1.1. - 31.12.2025 ESRS 2
BP-1, s. 9, mukaisesti.
Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet
2025
Turvallisuushavainnot 14 338
Safety Walkit 6 805
Turvallisuustuokiot 5 328
Riskiarvioinnit 415
Yhteensä 26 886
Henkilöstön tietotasoa kasvatetaan työturvallisuudesta ja -riskeistä jo osana
perehdytysohjelmaa, hyödyntämällä työturvallisuuden verkkokoulutuksia ja sel-
keitä ohjeistuksia sekä tarjoamalla säännöllisesti tietoiskuja ohjeista ja toiminta-
malleista. Myös laitoksilla toimivien alihankkijoiden perehdyttämisestä työturval-
lisuuteen huolehditaan tarkasti. Lisäksi L&T:n henkilöstö osallistuu asiakkaiden
järjestämiin työturvallisuusperehdytyksiin, jotta voidaan varmistua, että nouda-
tamme aina kyseisen toimipaikan työturvallisuusohjeita.
Jos tapaturma ennakoivasta toiminnasta huolimatta sattuu, se tutkitaan.
Tapaturmatutkinnassa on käytössä menetelmä, jonka avulla saamme entistä
paremmin selville tapaturmien juurisyyt ja pystymme kohdentamaan oikein kor-
jaavat toimenpiteet. Tapaturmatutkintojen lisäksi tapaturmaraadeissa tapaturmat
käydään vielä kerran läpi ja varmistetaan korjaavien toimien riittävyys.
Henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien
hallinnan resursointi
L&T on osoittanut henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten mahdollisuuksien hal-
lintaa varten laajasti erilaisia resursseja. L&T:llä on kaikissa toimintamaissa riit-
tävä ja kattava henkilöstöhallinnon organisaatio sekä työsuojeluorganisaatio.
Organisaatioon kuuluvat työkykytiimi, työsuhdetiimi, palkkahallinto, liiketoiminta-
kohtaiset HR Business Partnerit, HR-palvelutiimi, osaamisen kehittämisen tiimi,
HR-järjestelmätiimi sekä työturvallisuuspäällikkö.
L&T:llä on myös Suomessa järjestetty työterveyshuollon sairaanhoidon palve-
luita sekä kattava sairauskassa.
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät strategiakauden tavoitteet ja tavoitetasot
asettaa yhtiön hallitus vuoden 2026 aikana. Tavoitteet ovat aikasidonnaisia,
tulossuuntautuneita ja koskevat koko konsernia. Tavoitteet koskevat tunnuslu-
kujen eNPS, TRIF sekä sairauspoissaoloprosentin kehittymistä ja tavoitteista käy-
dään säännöllistä vuoropuhelua L&T:n Suomen yhtiöissä henkilöstön edustajien
kanssa vuoropuhelukokouksissa. Henkilöstön edustajilla on mahdollisuus kertoa
ajatuksiaan kehitystoimenpiteiksi, joilla tavoitteisiin päästään. Omaan työvoimaan
liittyvät tunnusluvut raportoidaan carve-out-perusteisesti ajalta 1.1. - 31.12.2025
ESRS 2 BP-1, s. 9, mukaisesti.
Omaan työvoimaan liittyvien tunnuslukujen ja niistä johdettavien tavoitteiden
edistymistä seurataan vuosineljänneksittäin, ja tulokset esitellään koko henkilös-
tölle henkilöstöinfoissa.
Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan tiimikohtaisissa purkupa-
joissa. Purkupajoissa sovitaan yhdessä tiimin kesken tiimille konkreettiset toi-
menpiteet henkilöstötyytyväisyyden lisäämiseksi ja esihenkilötyön kehittämiseksi
arjessa.
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Raportoinnissa työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työ-
suhteessa johonkin L&T-yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstöllä tarkoi-
tetaan työsuhteisia työntekijöitä. Oma työvoima kattaa työsuhteiset työntekijät
sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät. Ei-työsuhteisella työntekijällä tarkoite-
taan henkilöitä, jotka toimivat L&T-yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä
ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankkijoita.
L&T käyttää määräaikaista työvoimaa vain tarpeen mukaan. Määräaikaiset
työsopimukset kohdentuvat tyypillisesti kausiluonteisiin työtehtäviin, kuten kesä-
työlomittajiin sekä Teollisuuspalveluissa tasaamaan kausivaihteluita. Pitkäaikaisia
määräaikaisia työntekijöitä käytetään lähinnä projektiluonteisissa tehtävissä tai
perhevapaiden sijaisuuksissa. Myös määräaikaiset työntekijät saavat samoilla
ehdoilla vastaavat sosiaali- ja muut työsuhde-edut kuin vakituiset työntekijät.
L&T pyrkii tarjoamaan kokoaikaista työtä mahdollisuuksien mukaan. Osa-ai-
kaisten ja nollatuntisopimuksellisten työntekijöiden määrä vaihtelee toimialoit-
tain. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä nuorimmilla ja vanhimmilla palkansaajilla.
Pääsääntöisesti osa-aikaiset tehtävät käsittävät Teollisuuspalveluissa prosessi-
puhdistustyöntekijöitä ja Ympäristöpalveluissa asiakaspalvelutehtäviä sekä kuor-
ma-autonkuljettajan tehtäviä.
Nollatuntisopimuksellisten määrä on hyvin pieni. Ympäristöpalvelussa osa-ai-
kaiset työskentelevät nollatuntisopimuksella ja pääsääntöisesti omasta pyynnös-
tään. L&T on kartoittanut pistemäisesti syitä osa-aikaisille tehtäville. Tyypillisesti
osa-aikaisiin tehtäviin hakeutuvat esimerkiksi Ympäristöpalveluissa opiskelijat ja
lisätyötä kaipaavat sekä Teollisuuspalveluissa projektityöntekijät.
Tunnusluku toteuma 2025
eNPS 27
Sairauspoissaolot (%) 5,2
TRIF 22
Henkilöstö lukuina 2025
Miehet 1 911
Naiset 324
Muut
1
0
Ei ilmoitettu 1
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 2 236
Suomi 2 133
Ruotsi 103
Työsuhteiset työntekijät keskimäärin,
kokoaikavastaavana ilmaistuna
1 907
1
Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saata-
viin tietoihin.
Henkilöstön lukumäärä raportoidaan henkilölukuna, ellei muuta ole ilmoitettu.
Raportointi ei sisällä pitkällä poissaololla olevia työntekijöitä. L&T työllistää vuo-
dessa noin 200 kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää, ja harjoit-
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 2025
Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät 209
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, % 9
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
56
Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna
2025 Naiset Miehet Muut
1
Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 324 1 911 0 1 2 236
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 273 1 805 0 1 2 079
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 51 106 0 0 157
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 21 75 0 0 96
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 280 1 809 0 1 2 090
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 23 27 0 0 50
1
Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna
2025 Suomi Ruotsi Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 133 103 2 236
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 976 103 2 079
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 157 0 157
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 96 0 96
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 990 100 2 090
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 47 3 50
telijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin hen-
kilömäärä lasketaan.
Keskimääräisen henkilölukumäärän (FTE) laskenta perustuu todellisiin työ-
päiviin. Työpäivät tulevat kaikilta tehdyiltä työpäiviltä huolimatta työpäivän pituu-
desta ts., jos henkilö työskentelee yhden tunnin päivässä, huomioidaan se lasken-
nassa yhtenä todellisena työpäivänä. Laskennassa ei huomioida ylitöitä eli henkilö
ei voi olla raportilla yli 1.
Vaihtelevalla työajalla työskentelevä henkilöstö
Vaihtelevan työajan sopimus tarkoittaa tarvittaessa työhön kutsuttavia henkilöitä.
Tarvittaessa töihin kutsuttava henkilöstö kutsutaan töihin usein lyhyellä varoi-
tusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet
työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin
kutsuttavan henkilöstön työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi
voimassa olevia.
Suomessa tarvittaessa töihin kutsuttavalla henkilöstöllä tarkoitetaan henki-
löstöä, jolla on nollatuntisopimus, eikä vakituista viikoittaista työaikavelvoitetta.
Vaihtelevan työajan sopimuksia koskeva raportointi ei sisällä työsopimuksia,
joissa on sovittu vaihtelevasta viikoittaisesta työajasta (esimerkiksi 10–20 tuntia/
viikko), sillä L&T Suomen yhtiöiden HR-järjestelmä ei tunne tällaisia haitarisopi-
muksia/vaihtelevaa työaikaa. Nämä henkilöt on kuitenkin raportoitu osana osa-ai-
kaisia työntekijöitä.
Ruotsissa tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan työnteki-
jöitä, joilla on määräaikainen työsopimus nollan prosentin työsuhteella. Tämä tar-
koittaa, että heillä ei ole taattua työaikaa ja heidät kutsutaan töihin työnantajansa
tarpeen mukaan. Työnantaja tekee työpyynnöt sovitulla tuntipalkalla.
Henkilöstön lähtövaihtuvuus
Henkilöstön lähtövaihtuvuus raportoidaan carve-out-perusteisesti. Henkilöstön
lähtövaihtuvuuden raportoinnissa huomioidaan omalla syyllä päättyneet työ-
suhteet. Omalla syyllä tarkoitetaan työntekijän aloitteesta tapahtuvaa koeaika-
purkua, irtisanoutumista, eläköitymistä, työntekijän kuolemaa sekä purkaantu-
nutta työsuhdetta. Määräaikaiset työsuhteet ja täten esimerkiksi kesätyöntekijät
eivät sisälly henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportointiin. Lisäksi vaihtuvuudessa
raportoidaan työnantaja-aloitteiset työsuhteen päättämiset, kuten irtisanomiset
henkilöön liittyvällä syyllä ja kollektiiviperusteella, työnantajan aloitteesta tehdyt
koeaikapurut, työsuhteen purkamiset ja työsuhteen päättämissopimukset. L&T:n
henkilöstön lähtövaihtuvuus lasketaan seuraavasti: Raportointikauden aikana
omasta syystä päättyneiden työsuhteiden sekä työnantajan aloitteesta päät-
tyneiden työsuhteiden yhteismäärä jaettuna raportointikauden viimeinen päivä
voimassa olleiden työsuhteiden kokonaismäärällä.
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma, henkilöä 2025
Alle 30-vuotiaat 422
30-50-vuotiaat 1 236
Yli 50-vuotiaat 578
Sukupuolijakauma ylin johto
2025
Henkilömäärä Osuus, %
Miehet 6 85,7
Naiset 1 14,3
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
57
S1-9 – Monimuotoisuus
L&T:n lähtökohtana on, että monimuotoisen työyhteisön tietoinen rakentaminen
tukee liiketoiminnan kestävää kasvua. L&T:n tavoitteena on, että monimuotoisuus
kasvaa kaikissa henkilöstöryhmissä.
L&T:llä miehet ja naiset ovat sijoittuneet tasaisesti eri työtehtäviin, ja yhtiö tar-
joaa työtehtäviä eri-ikäisille ja uransa eri vaiheissa oleville henkilöille.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saata-
viin tietoihin. Raportoinnissa ylin johto käsittää L&T-konsernin johtoryhmään kuu-
luvat henkilöt.
S1-10 – Riittävä palkka
L&T:llä maksetaan kaikille työsuhteisille työntekijöille työehtosopimuksen
mukaista palkkaa Suomessa ja Ruotsissa.
Tarkastelemme sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteutumista osana kak-
sivuotisia monimuotoisuussuunnitelmiamme.
Palkkaukseen vaikuttavat L&T:llä mm. tehtävän sisältö ja vaativuus, henkilön
osaaminen, suoriutuminen ja kokemus sekä mahdollisesti sovellettavan työehto-
sopimuksen palkkamääräykset. L&T:llä palkkauksen syrjimättömyyttä edistetään
siten, että L&T:llä palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen, joita arvioidaan
objektiivisin kriteereihin. Vaativuus- ja palkkaluokat perustuvat esimerkiksi L&T:llä
sovellettaviin työehtosopimuksiin.
L&T:n toiminta on monialaista, minkä vuoksi keskimääräinen palkka ei ole oikea
tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Raportointikaudella
L&T jatkoi valmistautumista EU:n palkka-avoimuusdirektiivin muutoksiin, jotka
implementoidaan Suomen lainsäädäntöön viimeistään 7.6.2026 mennessä.
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Työturvallisuudessa L&T:n tavoitteena on nolla tapaturmaa. Yhtiön terveyttä ja
turvallisuutta koskevat tavoitteet strategiakaudelle asetetaan hallituksessa 2026.
L&T:n työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien määrä raportoidaan carve-out-
perusteisesti. Turvallisuus on kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien, ja
lisäksi se on useimmilla palvelutuotannon esihenkilöillä sidottu henkilökohtaisiin
tulospalkkioihin. Turvallisuuskehityksestä raportoidaan kuukausittain johtoryh-
mälle ja hallitukselle sekä toimialoille yksikkötasoilla asti.
L&T:n työturvallisuustoiminta on sertifioitu ja kolmannen osapuolen auditoima.
Työturvallisuustoimintaa L&T:llä ohjaa ISO 45001-standardin mukainen johtamis-
järjestelmä sekä työturvallisuuspolitiikka. Sertifiointi kattaa 100 prosenttia L&T:n
liiketoiminnoista ja henkilöstöstä.
Yhtiö tekee toimivaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja jokaisella L&T-yhtiöllä
on omat työsuojelutoimikunnat. Jokainen toimikunta kokoontuu lakisääteisen
kokousaikataulun mukaisesti.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden EHSQ-järjestelmistä
saataviin tietoihin. Työtapaturmien lukumäärä, kuolemaan johtaneiden tapatur-
mien määrä sekä tapaturmataajuus (TRIF) kattavat sekä työsuhteiset työntekijät,
että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tapaturmataajuus on laskettu miljoonaa
työtuntia kohti.
Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti
Sairauspoissaoloprosentti mittaa sairauden tai tapaturman takia menetettyjä
työtunteja suhteessa raportointijaksolle suunniteltuihin työtunteihin. Sairauspois-
saoloprosentti raportoidaan carve-out-perusteisesti.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa-
taviin tietoihin. Laskennassa huomioidaan L&T:llä töissä olevan henkilön työstä
poissaolo sairauden tai tapaturman takia. Laskennassa ei huomioida lapsen sai-
rasteluun tai hoitoon liittyviä poissaoloja. Laskennassa huomioidaan sekä terve-
ydenhuollon ammattilaisen kirjoittamalla sairauspoissaolotodistuksella tapahtu-
neet poissaolot että työntekijän itsensä ilmoittamat sairauspoissaolot.
Yhteisökohtainen mittari: eNPS eli henkilöstön
suositteluaste
Henkilöstön suositteluaste (eNPS) kuvaa henkilöstön tyytyväisyyttä työnanta-
jaansa. Henkilöstön suositteluaste mitataan vuosittain tehtävällä digitaalisella
kyselyllä, joka lähetetään kaikille työsuhteisille työntekijöille. Kyselyyn voi vastata
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöstökysely mittaa henkilöstön motivaa-
tiota, tiimin arkea ja yhteistyötä, esihenkilötyötä ja johtamista sekä henkilöstön
suositteluhalukkuutta. Henkilöstön suositteluaste raportoidaan carve-out-perus-
teisesti.
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden sisäisistä järjestelmistä
saataviin tietoihin.
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit
(palkkaero ja kokonaisansiot)
L&T ilmoittaa työsuhteisen henkilöstön sukupuolten välisen prosentuaalisen palk-
kaeron henkilöstöryhmittäin. Jaotteluna käytetään ryhmiä työntekijät ja toimi-
henkilöt käsittäen kaikki L&T:n toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johdon.
Prosentuaalinen palkkaero raportoidaan myös maittain Suomen ja Ruotsin osalta.
Miesten ja naisten tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkavertailun raportointi
perustuu palkkatietoihin sellaisissa tehtävissä, joista tasa-arvolain mukainen
palkkavertailu on pystytty luotettavasti tekemään yksityisyydensuojaa vaaranta-
matta. Palkkakartoitus tehdään vuonna 2026 osana L&T:n monimuotoisuussuun-
nitelmia.
Työterveys ja -turvallisuus 2025
Tapaturmataajuus, TRIF 22
Työsuhteiset työntekijät 22
Suomi 20
Ruotsi 72
Tapaturmien määrä 94
Työsuhteiset työntekijät 94
Suomi 81
Ruotsi 13
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0
Ammattitautitapaukset 0
Kuolemaan johtaneet ammattitautitapaukset 0
Työtunnit, miljoonaa tuntia 4,3
Työsuhteiset työntekijät 4,3
Suomi 4,1
Ruotsi 0,2
Muut työntekijät 0,07
Suomi 0,03
Ruotsi 0,04
Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien
kattavuus, kaikki työntekijät % 100
Suomi 100
Ruotsi 100
Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti 2025
Sairauspoissaolo, % 5,2
Suomi 5,2
Ruotsi 7,0
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
58
Laskentaperiaatteet
Raportointi perustuu L&T-konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saata-
viin tietoihin.
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde
L&T ilmoittaa työsuhteisen henkilöstönsä sukupuolten välisen prosentuaalisen
palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Palkoissa huomioidaan tuntipalkat, keskitunti-
ansio ja kuukausipalkkaisilla kokonaispalkka.
Jaotteluna käytetään ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt (käsittäen kaikki L&T:n
toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johto). Henkilöt, jotka ovat ilmoitta-
neet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättäneet
tämän tiedon ilmoittamatta, ei huomioida luvuissa, eli vertailu tehdään miesten ja
naisten palkoista. Prosentuaalinen palkkaero raportoidaan myös maittain Suomen
ja Ruotsin osalta.
L&T:n Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar-
peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen
raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku
Laskennassa huomioidaan kaikkien työsuhteisten henkilöiden veronalainen ansio.
L&T:n Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Tar-
peelliset valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen
raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
L&T ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasial-
lista kohtelua. Yhtiö ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa
eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusket-
junsa toiminnassa.
Raportointikaudelta L&T:lle ei ilmoitettu yhtään todennettavissa olevaa syrjintä-
tai häirintätapausta eikä yhtään vakavaa ihmisoikeustapausta. Muita syrjintään
liittyviä ilmoituksia ei ole ilmoitettu L&T:lle raportointikauden aikana. Näin ollen
L&T ei ole maksanut sakkoja, muita seuraamuksia ja vahingonkorvauksia vää-
rinkäytöstapauksiin ja valituksiin liittyen. Raportoiduissa tiedoissa ”ilmoitetulla
syrjintä- tai häirintätapauksella” tarkoitetaan yhtiön tietoon tuotua häirintä- tai
syrjintäepäilyä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin, suku-
puolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön
liittyvän syyn perusteella taikka muuta kiusaamista, epäasiallista kohtelua tai häi-
rintää.
Laskentaperiaatteet
L&T:n Suomen yhtiöillä on käytössä oma sähköinen häirintäilmoitusjärjestel-
mänsä. Ruotsin Teollisuuspalveluiden yhtiön SVB:n käytössä ei ole sähköisiä häi-
rintäilmoitusjärjestelmiä. Ilmoitusten lukumäärää seurataan ja ylläpidetään kon-
sernitasolla yrityksen sisäisessä järjestelmässä.
Kokonaisansion suhde mediaaniin 2025
Korkeimman vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten koko-
naisansioiden mediaaniin (pl. korkeinta ansiota saava henkilö) 15
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden
palkkojen suhde, %
2025
Suomi Ruotsi
Yhteensä -6 -3
Työntekijät 9 4
Toimihenkilöt 21 15
Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen palkkatason ero ilmaistuna
prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta
Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset 2025
Raportointikauden aikana tulleet syrjintä- tai häirintäilmoitukset 4
Todetut syrjintä- ja häirintätapaukset 0
Kaikki muut valitukset
0
Todettujen tapausten perusteella maksettujen sakkojen,
seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, €
0
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
59
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
L&T:n liiketoiminnan vaatimustenmukaisuutta ja yrityskulttuuria ohjaavat sovel-
tuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön omat politiikat ja periaatteet. Hallintoa ja yri-
tyskulttuuria koskevat politiikat ja periaatteet sisältävät hyvän hallinnon periaat-
teet, joita yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan ja kaikissa toimintamaissa.
L&T on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta sekä sen periaat-
teita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ympäristöä ja korruption vas-
tustamista.
L&T:n eettiset periaatteet, ihmisoikeuspolitiikka, tiedonantopolitiikka, tietosuo-
japolitiikka, politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi, pörssiyhtiön hallinnoin-
tikoodisto sekä muut konsernilaajuiset yrityskulttuuria ja liiketoiminnan harjoit-
tamista koskevat politiikat ovat yhtiön hallituksen hyväksymiä. Jatkossa tietyt
konsernin laajuiset politiikat, kuten hankintoihin ja toimitusketjuun liittyvät poli-
tiikat ja ohjeet, hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Yrityskulttuuria luovien ja kehittävien politiikkojen valmistelusta ja päivityksestä
vastaa konsernin johtoryhmään kuuluva henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja. Politiik-
kojen jalkautuksesta vastaa linjaorganisaatio henkilöstö- ja lakiasiainjohtajan
alaisuudessa toimivan lakiosaston tuella.
L&T:llä yrityskulttuuria luodaan, kehitetään ja edistetään monenlaisilla toimenpi-
teillä. Erilaisilla koulutuksilla varmistetaan, että henkilöstö tuntee politiikat ja peri-
aatteet, joita heidän tulee noudattaa. Koulutuksissa käsitellään esimerkkejä tilan-
teista, joita henkilöstö saattaa kohdata. Koulutuksista kirjataan kurssisuoritus,
jotta henkilöstö- ja lakiosasto voivat varmistaa, että työntekijät ovat suorittaneet
kyseisen roolin kannalta keskeiset koulutukset. L&T:llä on erilliset koulutukset
muun muassa eettisistä periaatteista, tietosuojasta ja tietoturvasta sekä korrup-
tion ja lahjonnan estämisestä sisältäen hankinnan lahjojen ja vieraanvaraisuuden
vastaanottamisen ohjeistuksen.
Sisäisellä viestinnällä ja henkilöstöinfoilla kehitetään ja edistetään yhtiön yri-
tyskulttuuria. Yhtiön intranetissä, sisäisissä uutiskirjeissä ja henkilöstöinfoissa
käsitellään eettiseen liiketoimintaan liittyviä teemoja säännöllisesti. Yhtiön johto
kertoo sitoutumisestaan periaatteisiin ja esimerkillään osoittaa niiden keskei-
syyden yhtiössä.
Yrityskulttuuria ja sitoutumista eettisiin periaatteisiin tullaan arvioimaan vuosit-
tain henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, jossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus
nimettömänä antaa palautetta muun muassa esihenkilötyöstä, yhtiön sitoutumi-
sesta vastuullisuuteen, arjen toiminnasta sekä erilaisista vaihtuvista teemoista.
Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä ja
tiimitasolla. Kyselyn tulokset analysoidaan ja niiden perusteella toteutetaan toi-
menpiteitä sekä tiimi- että konsernitasolla. L&T ei ole määritellyt tavoitteita eikä
toimia vuodelle 2025.
Yrityskulttuurin kannalta keskeiset politiikat, periaatteet ja ohjeet
Eettiset toimintaperiaatteet henkilöstölle
L&T:n eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat henkilöstön vastuullista ja eettistä
toimintaa. Eettiset toimintaperiaatteet edellyttävät muun muassa lakien, sään-
töjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoi-
keuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset
toimintaperiaatteet on kirjattu hekilöstöpolitiikkaan ja henkilöstön Tapa Toimia
-ohjeeseen, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt ja ne päivitetään kahden vuoden
välein. Eettisten toimintaperiaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön henkilöstö-
ja lakiasiainjohtaja, ja ohjeiden noudattamista seurataan johtoryhmän toimesta.
Tapa toimia -ohje on henkilöstölle julkinen ja se on saatavilla L&T:n verkkosivuilla,
intranetissä sekä toimipisteiden ilmoitustauluilla. Eettiset toimintaperiaatteet on
käsitelty vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa L&T:n ollessa vielä osa
vanhaa Lassila & Tikanoja -konsernia.
L&T:llä on henkilöstön eettisiä toimintaperiaatteita koskeva Tapa toimia -verk-
kokoulutus, jossa perehdytään toimintaperiaatteiden sisältöön ja käytännön esi-
merkkeihin. L&T:n hallitus asettaa henkilöstön eettisten toimintaperiaatteiden
koulutuskattavuuden osalta koko konsernia koskevat tavoitteet vuonna 2026.
Tapa toimia -verkkokoulutus on pakollinen osa jokaisen uuden työntekijän
perehdytystä. Toimihenkilöille ja työntekijöille on saatavilla omat verkkokurssinsa.
Suomessa kurssin voi suorittaa myös mobiililaitteella, mikä helpottaa liikkuvaa
työtä tekevien osallistumista.
Eettiset toimintaperiatteet toimittajille
L&T:llä on erillinen toimittajille suunnattu Tapa toimia -ohje, jossa määritellään
eettiset toimintaperiaatteet ja odotukset toimitusketjun edustajille. Yhtiö edel-
lyttää, että toimittajat tutustuvat periaatteisiin ja toimivat niiden mukaisesti
sekä kehittävät jatkuvasti toimintaansa niiden mukaisesti. Ohje käsittelee muun
muassa korruptiota, lahjontaa, tietoturvaa, lainmukaisuutta, ihmis- ja työoi-
keuksia, terveyttä ja turvallisuutta, toimittajan itsearviointia sekä väärinkäytök-
sistä ilmoittamista.
Toimittaja vastaa siitä, että sen henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat noudat-
tavat tätä ohjetta. Toimittajan on ilmoitettava L&T:lle alihankkijoiden käytöstä.
L&T voi pyytää toimittajia tekemään itsearvioinnin yhteistyön alkaessa tai sen
aikana. Toimittajien Tapa toimia -ohjeen on hyväksynyt hallitus, ja jatkossa ohjeen
hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ohjeen jalkauttamisesta vastaa yhtiön
hankintajohtaja, ja hankinnan johtoryhmä seuraa ohjeen noudattamista. Toimitta-
jien eettiset toimintaperiaatteet on julkisesti saatavilla L&T:n verkkosivuilla. Se on
myös osa hankintasopimuksia.
Ohjeen jalkautumisen ja toteutumisen seuraamiseksi L&T:n hallitus asettaa
tavoitteet toimituskejun sitoutumisesta toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin
ja toimittajien itsearviointien kattavuudelle vuonna 2026. Vuodesta 2026 eteen-
päin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältyvät jokaiseen uuteen sopi-
mukseen ja toimintaperiaatteet hyväksytetään erikseen niillä toimittajilla, joilla on
jo olemassa oleva sopimus.
Korruption ja lahjonnan estämisen politiikka
L&T:n korruption ja lahjonnan estämisen politiikka määrittää konsernin peli-
säännöt korruption ja lahjonnan estämiseksi. Yhtiö noudattaa kaikessa toimin-
nassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. L&T on sitoutunut YK:n yleissopimuksen
mukaisiin korruption ja lahjonnan torjuntaan koskeviin periaatteisiin. Yhtiö kieltää
kaikenlaisen lahjonnan ja korruption. L&T ottaa politiikassa kantaa muun muassa
lainmukaiseen ja eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen, reiluun kilpailuun,
hyväksyttävään vieraanvaraisuuteen, eturistiriitojen välttämiseen sekä korruption
ja lahjonnan tunnistamiseen ja estämiseen.
L&T:n politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi on hyväksynyt hallitus.
Korruption ja lahjonnan estämistä koskevan politiikan vastuu ja jalkauttaminen
kuuluu henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle ja sen toteuttamista seuraa johtoryhmä.
L&T päivittää politiikan kahden vuoden välein. Politiikka kattaa konsernin kaikki
yhtiöt ja toimialat ja se koskee omaa työvoimaa kaikissa toimintamaissa ja muita
liiketoimintaan osallistuvia tahoja, kuten konsultteja. Politiikka on valmisteltu
ja käsitelty vuoropuheluissa henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa sekä
European Works Councilin kokouksessa L&T:n ollessa osa vanhaa Lassila & Tika-
noja -konsernia. Politiikka viedään johtoryhmän hyväksyttäväksi vuonna 2026.
Yhtiö on arvioinut, että hankinta, myynti ja liiketoiminnan johto ovat sen sisäi-
sistä toiminnoista alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Näissä rooleissa korruption
ja lahjonnan estämisen verkkokurssin suorituksia seurataan erityisen tarkkaan,
ja mikäli henkilö ei suorita kurssia määräajan sisällä, hänen kanssaan käydään
erillinen keskustelu korruption ja lahjonnan estämisestä. Korruption ja lahjonnan
vastainen politiikka on julkinen ja saatavilla L&T:n verkkosivuilla ja intranetissä.
Toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi on kuvattu tar-
kemmin kohdassa G1-3, s. 60.
L&T:n tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat politiikan mukaisesti.
Lisäksi yhtiö varmistaa, että toiminnan kannalta keskeisiksi tunnistetut toimihen-
kilöt ja johto Suomessa ja Ruotsissa ovat suorittaneet politiikan sisältöihin pereh-
dyttävän verkkokoulutuksen.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat
Tietosuojapolitiikka määrittelee L&T:llä sisäisesti hyväksytyt tietosuojaperiaat-
teet asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien sekä työnte-
kijöiden ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelemiseksi. Tietosuojapolitiikalla
ja politiikasta johdetuilla toimintokohtaisilla tietosuojaohjeistuksilla L&T pyrkii
varmistamaan henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja asianmukaisen tieto-
suojan tason. Tietosuojapolitiikkaa täydentää erillinen tietoturvapolitiikka, jonka
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Vuosikertomus 2025
Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti
60
L&T tutkii kaikki epäillyt rikkomukset. Kenellekään, joka hyvässä uskossa ilmoittaa
ilmoituskanavalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista epäilyistään ja osal-
listuu mahdollisten väärinkäytösepäilyiden tutkintaan ja selvittämiseen, ei
aiheudu tämän johdosta kielteisiä seuraamuksia, kuten myöhempää syrjinnän
kohteeksi tai epäedulliseen asemaan joutumisen riskiä. L&T ryhtyy kurinpitotoi-
miin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen mahdollisiin kiellettyihin
kostotoimiin.
Ilmoituskanavaan tulleita ilmoituksia tutkivat lakiosasto tai muut henkilöstö- ja
lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin koulutus.
L&T:n compliance-työryhmä käsittelee kaikki tutkintaan johtaneet ilmoitukset ja
työryhmä raportoi kaikki rikkomukset ja kriittiset ilmoitukset hallituksen tarkas-
tusvaliokunnalle.
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
L&T:llä on erillinen lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, jonka toimitusjoh-
taja ja johtoryhmä on hyväksynyt. Politiikan jalkautuksesta vastaa henkilöstö- ja
lakiasiainjohtaja yhdessä lakiosaston kanssa. Jalkautuksessa lakiosastoa tukee
liiketoiminta.
Yhtiö on määritellyt roolit, joissa alttius korruptiolle on muita rooleja suurempi,
kuten hankinnan, myynnin ja liiketoiminnan johdon roolit mukaan lukien konsernin
johtoryhmä. Kaikki näissä rooleissa (99%) työskentelevät henkilöt koulutetaan
L&T:n lahjonnan ja korruption estämisen politiikan sisältöön sekä tapausesimerk-
keihin ja koulutusten suorittamista seurataan. Vuoden 2026 aikana myös L&T:n
hallitus suorittaa korruption ja lahjonnan estämisen verkkokoulutuksen. Tarkempi
kuvaus toimintaperiaatteista on annettu kohdassa G1-1, s. 59.
Yhtiöllä on erillinen verkkokoulutus korruption ja lahjonnan estämiseksi. Kou-
lutus määrittelee kielletyt käytännöt, antaa näistä tapausesimerkkejä ja ohjeistaa,
miten toimia, jos organisaatiossa kohtaa tai epäilee korruptiota tai lahjontaa. Kou-
lutuksen kesto on noin 30 minuuttia. Raportointikaudelta 31.12.2025 ei ole ker-
tynyt raportoitavia korruption ja lahjonnan torjuntakoulutuksen suorituksia.
Korruptio- ja lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstöhal-
linnolle, lakiosastolle tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä nimettö-
mänä ilmoituskanavaan.
Ilmoituksia käsittelevät lakiosasto tai muut henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle
raportoivat oikeustieteen maisterin koulutuksen saaneet henkilöt. Ilmoituksia
käsittelevät henkilöt eivät käsittele omaan organisaatioonsa kohdistuvia ilmoi-
tuksia ja ovat näin erillään asiaan osallisesta komentoketjusta.
Ilmoitukset käsitellään L&T:n compliance-työryhmässä sekä raportoidaan halli-
tuksen tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa.
G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
Raportointikaudelta 31.12.2025 L&T:llä ei ole raportoitavaa korruptioon tai lahjon-
taan liittyviä rikkomuksia eikä yhtiö ole maksanut sakkoja tai sanktioita korrup-
tioon tai lahjontaan liittyen. L&T:n johdon edustajia ei ole tuomittu lahjonnasta tai
korruptiosta.
ohjaavina tekijöinä ovat ulkoiset sekä sisäiset vaatimukset, kuten lainsäädännön
ja viranomaisten asettamat vaatimukset, sopimusperusteiset vaatimukset sekä
yleinen tietoturvaan ja siihen kohdistuviin uhkiin liittyvä tilanne ja kehitys. L&T on
kyberturvallisuuslain alainen toimija. Tietoturvapolitiikan toteuttamista tuetaan
täydentävillä tietoturvaohjeilla, -määrityksillä, -suunnitelmilla sekä -koulutuksilla.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat koskevat koko yhtiötä.
Tietosuojapolitiikan on hyväksynyt hallitus, ja tietoturvapolitiikan hyväksyy
toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Politiikat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa
kahden vuoden välein. Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja vastaa tietosuojapolitiikan
jalkauttamisesta sekä tietosuojalainsäädännön ja tietosuojaohjeistuksen noudat-
tamisen seurannasta L&T:llä. Tietohallintojohtaja vastaa tietoturvapolitiikan jal-
kauttamisesta ja seurannasta.
Politiikkojen luonteen vuoksi L&T ei ole käynyt niistä suoraa vuoropuhelua hen-
kilöstön kanssa. Tietosuojapolitiikka on julkinen ja saatavilla L&T:n verkkosivuilla
ja intranetissä. Tietoturvapolitiikka on tarkoitettu yhtiön sisäiseen käyttöön ja se
on työntekijöiden saatavilla intranetissä.
L&T tarjoaa työntekijöille ohjeistusta ja koulutusta tietosuoja- ja tietotur-
va-asioissa. Jokaisen työntekijöiden tulee tuntea työtehtäviinsä liittyvät tieto-
suoja- ja tietoturvavelvoitteet ja noudattaa niitä.
Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje
L&T:llä on erillinen ohje lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisesta toi-
mittajilta sekä niiden antamisesta. Ohje täydentää yhtiön eettisiä periaatteita ja
korruption sekä lahjonnan estämisen politiikkaa. Siinä määritellään, mikä on koh-
tuullinen lahja tai vieraanvaraisuus ja milloin minkäänlaista vieraanvaraisuutta ei
voida vastaanottaa. Ohje koskee L&T:n johtoa ja kaikkia hankintoja tekeviä. Sen
on hyväksynyt hallitus, ja jatkossa ohjeen hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä,
ja se päivitetään kahden vuoden välein. Jalkauttamisesta vastaa hankintajohtaja.
Ohjeelle ei ole asetettu erillisiä tavoitteita.
Asemavaltuutusohje
L&T:llä asemavaltuutusohje määrittelee päätöksentekoelimet ja päätöksenteko-
järjestyksen. Ohjeessa määritellään, kuka voi päättää asioista ja mihin euromää-
rään saakka. Siinä kuvataan myös tilanteet, joissa päätös on vietävä ylemmälle
tasolle tai konsultoitava lakiosastoa tai muuta asiantuntijaorganisaatiota ennen
päätöksentekoa. Päätökset tulee tehdä määriteltyjen linjausten mukaisesti. Ase-
mavaltuutusohjeesta vastaa henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja lakiosaston tuella.
Ohje koskee koko henkilöstöä ja sen hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Kielletystä toiminnasta ilmoittaminen
Mikäli henkilöstö havaitsee tai epäilee L&T:llä kiellettyä toimintaa, kuten korrup-
tiota, lahjontaa tai eturistiriitatilanteita, asiasta tulee ilmoittaa omalle esihen-
kilölle, henkilöstöhallinnolle tai lakiosastolle. Ilmoituksen voi myös tehdä L&T:n
Ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen ilmoituskanavaan voi tehdä nimettömänä.
Linkki ja ohjeistus ilmoituskanavaan löytyy yhtiön intranetistä ja verkkosivuilta,
henkilöstön ja toimittajien Tapa toimia -ohjeista, sekä ilmoitustauluilta.
Konsernin tunnusluvut
Vuosikertomus 2025
61
Konsernin tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Tunnuslukujen määritelmät ja käyttötarkoitukset . . . . . . 64
Konsernin
tunnusluvut
61
Konsernin tunnusluvut
Vuosikertomus 2025
62
Konsernin tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut
Miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
1-12/2023
Carve-out
Osakekohtainen tulos, EUR
1
0,67 0,83 0,85
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
1
0,67 0,82 0,85
Oma pääoma / osake, EUR
1
4,52 n/a n/a
Osinko / osake, EUR
2
0,42 n/a n/a
Osinko / tulos, %
2
62,4 n/a n/a
Efektiivinen osinkotuotto, %
2
5,2 n/a n/a
Hinta/voittosuhde (P/E) 12,0 n/a n/a
Osakekohtainen liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen, EUR
1
1,08 0,90 1,03
Osakekannan markkina-arvo
3
308,2 n/a n/a
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä, 1000 kpl
keskimäärin kauden aikana 38 212 n/a n/a
kauden lopussa 38 212 n/a n/a
keskimäärin kauden aikana, laimennettu 38 320 n/a n/a
1
Lasketaan jakautumishetken 31.12.2025 osakemäärän perusteella kaikkien kausien osalta.
2
Hallituksen ehdotus
3
Laskettu käyttäen ensimmäisen kaupankäyntipäivän (2.1.2026) päätöskurssia.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
1-12/2023
Carve-out
Liikevaihto 426,6 423,9 422,1
Liikevaihdon kasvu, % 0,7 0,4 -6,4
Oikaistu EBITDA 84,3 86,0 82,9
Oikaistu EBITDA -% 19,8 20,3 19,6
EBITDA 79,8 83,8 82,6
EBITDA -% 18,7 19,8 19,6
Oikaistu EBITA 40,6 44,4 40,5
Oikaistu EBITA, % 9,5 10,5 9,6
Liikevoitto 34,2 40,5 38,3
Tilikauden tulos 25,7 31,5 32,4
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen 41,4 34,3 39,4
Bruttoinvestoinnit 41,7 36,1 58,2
Sijoitettu pääoma
1
360,4 321,4 316,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 10,6 13,7 13,2
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 12,1 n/a n/a
Korolliset nettovelat
1
150,2 67,4 62,3
Korolliset nettovelat / Oikaistu EBITDA 1,8x n/a n/a
Omavaraisuusaste, %
1
35,0 n/a n/a
Nettovelkaantumisaste, %
1
86,9 n/a n/a
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 1 907 1 875 1 890
Henkilöstö kauden lopussa 2 236 2 219 2 312
1
Vuoden 2025 tunnusluku perustuu toteutuneisiin lukuihin.
Toteutuneiden lukujen ja carve-out-periaatteiden eroavuudet vaikuttavat tiettyjen avainlukujen esittämiseen. Oman pääoman,
korollisten velkojen ja korollisten nettovelkojen perusteella laskettavat tunnusluvut on esitetty ainoastaan 31.12.2025 tilan-
teesta, koska aikaisempien carve-out-perusteisesti esitettyjen kausien tiedot eivät kuvasta Lassila & Tikanojan pääoma- ja
rahoitusrakennetta.
Konsernin tunnusluvut
Vuosikertomus 2025
63
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tun-
nuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta. Näiden
tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kappaleessa Tunnuslukujen laskenta-
perusteet. Yhtiön näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät tuloslaskelman ja
taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja vertai-
lukelpoisuudesta.
EBITDA:n ja oikaistun EBITDAn täsmäytys liikevoittoon
MEUR
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
Liikevoitto 34,2 40,5
+ poistot ja arvonalentumiset 45,5 43,4
EBITDA 79,8 83,8
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät:
- liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet
kulut 4,8 0,8
- liiketoimintojen hankintoihin liittyvät erät -0,6 1,3
- muut erät 0,3 -
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät yhteensä
1
4,5 2,2
Oikaistu EBITDA 84,3 86,0
Oikaistun EBITAn täsmäytys liikevoittoon
MEUR
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
Liikevoitto 34,2 40,5
+ yrityskauppojen aineettomien hyödykkeiden
hankintamenon kohdistusten poistot 1,9 1,8
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät:
- liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet
kulut 4,8 0,8
- liiketoimintojen hankintoihin liittyvät erät -0,6 1,3
- muut erät 0,3 -
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät yhteensä
1
4,5 2,2
Oikaistu EBITA 40,6 44,4
1
Vuoden 2025 vertailtavuuteen vaikuttavat erät sisältävät 4,7 miljoonaa euroa jakautumiseen
liittyviä kuluja.
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
MEUR
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
Sijoitettu pääoma (MEUR), katsauskauden lopun ja
vertailukauden lopun keskiarvo
340,9 318,9
Liikevoitto 34,2 40,5
+ Rahoitustuotot 0,2 0,1
+ Osuus yhteisyritysten tuloksesta 1,9 3,2
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR) 36,3 43,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,6 13,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
MEUR
1-12/2025
Carve-out
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) 25,7
Oma pääoma (katsauskauden lopun ja vertailukauden
lopun keskiarvo) 212,5
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 12,1
Korolliset nettovelat
1
MEUR 31.12.2025
31.12.2024
Carve-out
Lainat 125,0 0,3
Vuokrasopimusvelat 48,6 45,2
Pitkäaikaiset korolliset velat 173,6 45,5
Vuokrasopimusvelat 13,8 11,7
Konsernitilivelat lähipiirille - 11,6
Lainat 0,2 0,5
Lyhytaikaiset korolliset velat 13,9 23,8
Korolliset velat yhteensä 187,6 69,4
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä - 0,1
Rahavarat 37,4 1,9
Korolliset nettovelat 150,2 67,4
1
Jakautumisen yhteydessä Lassila & Tikanojalle siirtyi Luotealta (vanha Lassila & Tikanoja)
lainoja ja rahavaroja. Näistä on annettu lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 Ra-
hoitusvarat ja -velat.
Nettovelkaantumisaste, %
31.12.2025
Korolliset nettovelat, MEUR 150,2
Oma pääoma, MEUR 172,8
Nettovelkaantumisaste, % 86,9
Bruttoinvestointien täsmäytys
MEUR
1-12/2025
Carve-out
1-12/2024
Carve-out
Hankittujen liiketoimintojen aineettomat hyödykkeet 11,5 1,5
Hankittujen liiketoimintojen aineelliset hyödykkeet 1,0 0,4
Muut lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 2,4 9,3
Muut lisäykset aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
21,2 28,7
 -3,4 -4,2
Käyttöoikeusomaisuuseriin sisältyvät raskaan
vuokrakaluston hankinnat
9,1 0,5
Bruttoinvestoinnit 41,7 36,1
1
Ympäristövarauksiin liittyvät rakennelmien lisäykset, rahoitusyhtiöltä vuokrattuihin puristimiin
ja paalaimiin liittyvät kaluston lisäykset ja raskaan vuokrakaluston lunastusten yhteydessä
syntyneet kaluston lisäykset.
Korolliset nettovelat / Oikaistu EBITDA (rullaava 12 kk)
MEUR
1-12/2025
Carve-out
Korolliset nettovelat 150,2
Oikaistu EBITDA (rullaava 12 kk) 84,3
Korolliset nettovelat / Oikaistu EBITDA (rullaava 12 kk) 1,8x
Omavaraisuusaste, %
MEUR 31.12.2025
Oma pääoma 172,8
Taseen loppusumma 509,7
Saadut ennakot -16,1
Yhteensä 493,7
Omavaraisuusaste, % 35,0
Konsernin tunnusluvut
Vuosikertomus 2025
64
Tunnuslukujen määritelmät ja käyttötarkoitukset
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Laimentamaton
osakekohtainen tulos, EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Ulkona
olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden
aikana
Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen
tulos, EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Ulkona
olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden
aikana, laimennusvaikutus huomioituna
Oma pääoma / osake, EUR
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden oma
pääoma / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko
Tilikauden osingonjako / Ulkona olevien osakkeiden
laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/Tulos, %
Osakekohtainen osinko / laimentamaton
osakekohtainen tulos x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko / tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E) Tilikauden päätöskurssi / Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen
liiketoiminnan nettorahavirta
investointien jälkeen,
EUR
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen /
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
kauden aikana
Liiketoiminnan nettorahavirta
investointien jälkeen tarjoaa
tietoa Lassila & Tikanojan kyvystä
kerryttää liiketoiminnoillaan
rahavirtaa investointien jälkeen
velkojen takaisinmaksuun tai
osingonmaksuun.
Osakekannan
markkina-arvo
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Liikevoitto
Yhdistellyssä tuloslaskelmassa esitetty
liikevoitto
Liikevoitto kuvaa Lassila & Tikanojan liiketo-
iminnan tuottaman tuloksen ilman rahoituseriä
ja osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tulok-
sesta sekä veroja.
EBITDA Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia
Johto seuraa EBITDA-tunnusluvun avulla
Lassila & Tikanojan ydinliiketoiminnan kan-
nattavuutta ilman ei-rahavirtavaikutteisia
pääomamenoja.
EBITDA, % EBITDA prosentteina liikevaihdosta.
Johto seuraa EBITDA-tunnusluvun avulla
Lassila & Tikanojan ydinliiketoiminnan kan-
nattavuutta ilman ei-rahavirtavaikutteisia
pääomamenoja.
Vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
Olennaiset liiketoimintojen
uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut,
liiketoimintojen hankinnoista aiheutuneet
kulut, liiketoimintojen myynneistä syntyneet
myyntivoitot tai -tappiot ja liiketoimintojen
lopettamisista aiheutuneet kulut sekä muut
olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan
kuulumattomat erät
Erät, jotka eivät liity suoraan Lassila & Tikano-
jan tavanomaiseen liiketoimintaan, on esitetty
erikseen, jotta ydinliiketoiminnan tulosta ja ver-
tailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä
voidaan arvioida.
Oikaistu EBITDA
EBITDA oikaistuna vertailtavuuteen
vaikuttavilla erillä
Oikaistu EBITDA ja oikaistu EBITA ja niihin
liittyvät marginaalit esitetään liikevoiton ja
EBITDAn lisäksi kuvaamaan liiketoiminnan
taustalla olevaa suorituskykyä ja parantamaan
vertailukelpoisuutta eri ajanjaksojen välillä.
Johdon näkemyksen mukaan nämä oikaistut
tunnusluvut tarjoavat merkityksellistä lisäti-
etoa, koska niistä on jätetty ulkopuolelle tava-
nomaisen liiketoiminnan ulkopuolisia eriä, jotka
heikentävät ajanjaksojen välistä vertailukelpoi-
suutta.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Konsernin tunnusluvut
Vuosikertomus 2025
65
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Oikaistu EBITDA, % Oikaistu EBITDA prosentteina liikevaihdosta
Oikaistu EBITDA ja oikaistu EBITA ja niihin
liittyvät marginaalit esitetään liikevoiton ja
EBITDAn lisäksi kuvaamaan liiketoiminnan
taustalla olevaa suorituskykyä ja parantamaan
vertailukelpoisuutta eri ajanjaksojen välillä.
Johdon näkemyksen mukaan nämä oikaistut
tunnusluvut tarjoavat merkityksellistä lisäti-
etoa, koska niistä on jätetty ulkopuolelle tava-
nomaisen liiketoiminnan ulkopuolisia eriä, jotka
heikentävät ajanjaksojen välistä vertailukelpoi-
suutta.
Oikaistu EBITA
Liikevoitto ilman yrityskauppojen aineettomien
hyödykkeiden hankintamenon kohdistusten
poistoja ja arvonalentumisia, oikaistuna
vertailtavuuteen vaikuttavilla erillä
Oikaistu EBITA mittaa kannattavuutta ilman
yrityskauppoihin liittyviä hankintamenojen
poistoja ja arvonalentumisia, kuvaa alla
olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää
vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
Oikaistu EBITA, % Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta
Oikaistu EBITA mittaa kannattavuutta ilman
yrityskauppoihin liittyviä hankintamenojen
poistoja ja arvonalentumisia, kuvaa alla olevan
liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoi-
suutta raportointikausien välillä.
Tämä mittari on yksi Lassila & Tikanojan kes-
kipitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista.
Liiketoiminnan
nettorahavirta
investointien jälkeen
Yhdistellyn rahavirtalaskelman mukainen
liiketoiminnan nettorahavirta vähennettynä
rahavirtalaskelman mukaisella investointien
nettorahavirralla
Liiketoiminnan nettorahavirta investoint-
ien jälkeen tarjoaa tietoa Lassila & Tikanojan
kyvystä kerryttää liiketoiminnoillaan rahavirtaa
investointien jälkeen velkojen takaisinmaksuun
tai osingonmaksuun.
Korolliset velat
Lainat + vuokrasopimusvelat + konsernitilivelat
lähipiirille
Sijoitetun pääoman, sijoitetun pääoman tuoton
ja korollisten nettovelkojen osatekijä.
Sijoitettu pääoma Oma pääoma + korolliset velat
Sijoitettu pääoma kuvaa Lassila & Tikanojan
liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrää
ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuoton
laskemiseen.
Sijoitetun pääoman
tuotto, % (ROCE)
(Liikevoitto + rahoitustuotot + osuus
yhteisyritysten tuloksesta, rullaava 12 kk) /
(Oma pääoma + korolliset velat (katsauskauden
lopun ja vertailukauden lopun keskiarvo))
Sijoitetun pääoman tuotto on kannattavuus-
mittari, jota Lassila & Tikanoja käyttää arvioi-
dakseen, kuinka tehokkaasti se käyttää sijoit-
tamaansa pääomaa voiton tuottamiseen.
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Bruttoinvestoinnit
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin,
käyttöoikeusomaisuuseriin sisältyvät raskaan
vuokrakaluston hankinnat ja investoinnit
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ilman
ympäristövarauksiin liittyviä rakennelmien
lisäyksiä, ilman rahoitusyhtiöltä vuokrattuihin
puristimiin ja paalaimiin liittyviä kaluston
lisäyksiä ja ilman raskaan vuokrakaluston
lunastusten yhteydessä syntyneitä kaluston
lisäyksiä, sekä yrityskauppojen kautta hankitut
vastaavat erät
Bruttoinvestoinnit osoittavat, kuinka paljon
investoidaan operatiivisiin, vuokraus- ja strate-
gisiin hankkeisiin, joilla ylläpidetään palvelutu-
otantokapasiteettia sekä tuetaan liiketoimin-
nan kasvua.
Oman pääoman
tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / Oma pääoma
(katsauskauden lopun ja vertailukauden lopun
keskiarvo)
Tämä mittari kuvaa Lassila & Tikanojan suh-
teellista kannattavuutta eli sitoutuneelle omal-
le pääomalle saatua tuottoa.
Korolliset nettovelat
Korolliset velat - konsernitilisaamiset lähipiiriltä
- rahavarat
Korolliset nettovelat on likviditeetin mittari, jota
johto käyttää seuratakseen Lassila & Tikanojan
velkojen maksukykyä lyhyellä aikavälillä.
Korolliset nettovelat /
Oikaistu EBITDA
Korolliset nettovelat / oikaistu EBITDA (rullaava
12 kk)
Tämä mittari kuvaa Lassila & Tikanojan
velkaantuneisuutta suhteessa sen operatiivi-
seen taloudelliseen tulokseen.
Tämä mittari on yksi Lassila & Tikanojan kes-
kipitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista.
Nettovelkaantumis-
aste, %
Korolliset nettovelat / Oma pääoma
Tämä mittari kuvaa Lassila & Tikanojan
velkaantuneisuutta mittaamalla omistajien
sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta
lainattujen korollisten velkojen suhdetta.
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut
ennakot)
Tämä mittari osoittaa Lassila & Tikanojan varo-
jen rahoittamiseen käytetyn oman pääoman
suhteellisen osuuden, mikä auttaa seuraamaan
Lassila & Tikanojan velkaantuneisuutta.
Henkilöstö
kokoaikaiseksi
muutettuna
keskimäärin
Kokoaikaiseksi muutettu henkilöstömäärä
keskimäärin raportointikaudella
Henkilöstö keskimäärin antaa tietoa Lassi-
la & Tikanojan koko henkilöstömäärästä ja
kokoaikaiseksi muutettuna kuvastaa kaik-
kien työntekijöiden kokonaistyöaikaa. Johdon
näkemyksen mukaan tästä tiedosta on hyötyä
analysoitaessa työvoimakustannuksia, tuot-
tavuutta tai henkilöstötarpeita.
Henkilöstö
katsauskauden
lopussa
Henkilöstö katsauskauden lopussa, koko- ja
osa-aikaiset yhteensä
Tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
66
Tilinpäätös
Yhdistelty tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Yhdistelty laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Konsernitase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
Yhdistelty rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . 71
Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Hallituksen voitonjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .111
1
Taloudellinen tulos
1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . . 76
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . 78
1.4 Materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan
muut tuotot ja kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . 79
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . .80
1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . 80
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . 81
1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
2
Operatiiviset varat ja velat
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . 84
2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . . 85
2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . 85
2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
3
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
sekä muut pitkäaikaiset varat
3.1 Liikearvo ja muut
aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . 89
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . 89
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja
vuokrasopimusvelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
4
Rahoitusriskit ja pääomarakenne
4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . . . . 99
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . . . 99
5
Konsolidointi ja muut liitetiedot
5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102
5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .103
5.5 Tilintarkastuskustannukset . . . . . . . . . . . . . .103
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . .104
66
Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat
Vuosikertomus 2025
67
Yhdistelty tuloslaskelma
2025 2024
1.1. — 31.12. MEURCarve-out
Carve-out
Liite
Liikevaihto
426, 6
42 3,9
1.2
Liiketoiminnan muut tuotot
3,4
1.4
Materiaalit ja palvelut
-126,2
-123 ,6
1.4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-1 41,9
-14 0, 3
1.3
Liiketoiminnan muut kulut
-82,2
-78,8
1.4
Poistot ja arvonalentumiset
-45,5
-43,4
1.7
Liikevoitto
34,2
40 ,5
Rahoitustuotot
0, 2
0 ,1
Rahoituskulut
-4,9
-4,9
Kurssierot (netto)
0 ,1
-0,0
Rahoitustuotot ja -kulut
-4 ,6
-4 ,7
1.8
Osuus yhteisyritysten tuloksesta
1,9
3,2
Tulos ennen veroja
31, 6
38,9
Tuloverot
-5,8
-7, 4
1.9
Tilikauden tulos
25, 7
31,5
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
25, 7
31,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, EUR:

0,6 7
0 ,83
4.4

0,6 7
0 ,82
4.4
¹ Lasketaan jakautumishetken 31.12.2025 osakemäärän perusteella myös vertailukauden osalta.
Yhdistelty laaja tuloslaskelma
2025 2024
1.1. — 31.12. MEURCarve-out
Carve-out
Liite
Tilikauden tulos
25, 7
31,5
Muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot
0, 5
-0 ,3
4.3
Muut laajan tuloksen erät, yhteensä
0, 5
-0 ,3
Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen
26,3
31,2
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
26,3
31,2
Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat
Vuosikertomus 2025
68
Konsernitase
2024
31.12. MEUR
2025
Carve-out
Liite
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
125, 7
1 1 8,8
3.1
Muut aineettomat hyödykkeet
38,2
35, 1
3.1
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
163,8
153,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
6 0 ,1
54,8
3.4
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
150 ,9
155,3
3.3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä
21 1,0
2 1 0 ,1
Osuudet yhteisyrityksissä
19 ,2
1 8,9
3.5
Muut osakkeet ja osuudet
0 ,1
0 ,1
3.5
Muut pitkäaikaiset saamiset
0, 4
0,4
3.5
Muut pitkäaikaiset varat yhteensä
19 ,8
19 ,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä
394, 6
383,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
9, 9
9, 2
2.2
Myyntisaamiset
51,5
49 ,4
2.1, 4.1
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
12,3
7, 2
1.2, 2.1
Tuloverosaamiset
-
0,0
2.1
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä
-
0 ,1
4.1, 5.4
Muut saamiset
4 ,1
1 ,7
2.1, 4.1
Rahavarat
3 7, 4
1,9
4.1
Lyhytaikaiset varat yhteensä
1 15,2
69,6
VARAT YHTEENSÄ
509, 7
453, 0
2024
31.12. MEUR
2025
Carve-out
Liite
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
0 ,1
-
Muuntoerot
-0 ,2
-0 ,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1 9,0
-
Sijoitettu oma pääoma
-
252,8
Kertyneet voittovarat
154, 0
-
Oma pääoma yhteensä
172,8
252, 1
4.3
Velat
Laskennalliset verovelat
22,4
21, 7
1.9
Eläkevelvoitteet
0 ,1
0 ,1
1.3
Varaukset
6,3
6,3
2.5
Lainat
125, 0
0,3
4.1
Vuokrasopimusvelat
48, 6
45,2
3.4, 4.1
Muut velat
7, 0
13,4
2.4
Pitkäaikaiset velat yhteensä
209 ,5
87 ,0
Lainat
0, 2
0, 5
4.1
Konsernitilivelat lähipiirille
-
11 , 6
4.1, 5.4
Vuokrasopimusvelat
13,8
11 ,7
3.4, 4.1
Ostovelat ja muut velat
108, 0
89,4
2.3, 4.1
Tuloverovelat
5,3
0 ,1
2.3
Varaukset
0, 3
0,6
2.5
Lyhytaikaiset velat yhteensä
1 2 7, 4
1 13,9
Velat yhteensä
336,9
200 ,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
509, 7
453, 0
Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat
Vuosikertomus 2025
69
Yhdistelty rahavirtalaskelma
2025 2024
1.1. —31.12. MEURCarve-outCarve-out Liite
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
25, 7
31,5
Oikaisut
Verot
5,8
7, 4
1.9
Poistot ja arvonalentumiset
45,5
43,4
1.7
Rahoitustuotot ja -kulut
4 ,6
4 ,7
1.8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
-0 ,2
-0 ,7
Osuus yhteisyritysten tuloksesta
-1,9
-3,2
3.5
Varaukset
-0 ,8
-0,2
2.5
Muut oikaisut
-0 ,5
1 ,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
78,4
84, 0
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
-8,8
7, 0
Vaihto-omaisuuden muutos
-0,2
-1,5
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
8 ,7
-3,9
Käyttöpääoman muutos
-0 ,3
1,5
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-4 ,7
-4 ,7
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
0, 2
0 ,1
Maksetut verot
-0 ,1
-6,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
73,4
74 , 0
2025 2024
1.1. —31.12. MEURCarve-out
Carve-out
Liite
Investointien rahavirta
Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla
-1 1 ,1
-1,5
5.3
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin
-22,8
-41,2
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkei-
den myynnit
0,3
1 ,1
Saadut osingot yhteisyritykseltä
1 ,6
1,8
Osinkotuotot muista pitkäaikaisista sijoituksista
0,0
0,0
Investointien nettorahavirta
-32, 0
-39 ,8
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
41,4
34,3
Rahoituksen rahavirta
Konsernitilirahoitus vanhan Lassila & Tikanojan kanssa
-11,6
1 0, 5
4.1
Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus vanhan Lassila & Tikanojan
kanssa
20, 5
-30, 7
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-0 ,9
-0,6
4.1
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-13, 7
-13,9
Rahoituksen nettorahavirta
-5, 7
-34,8
Rahavarojen nettomuutos
35, 7
-0,5
Rahavarat tilikauden alussa
1,9
2,4
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0 ,2
-0,0
Rahavarat taseessa tilikauden lopussa
3 7, 4
1,9
4.1
Tilinpäätös Konsernin päälaskelmat
Vuosikertomus 2025
70
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Sijoitettu oma pää-
oma ja kertyneet Sijoitetun vapaan Kertyneet Oma pääoma
MEUR
voittovarat
Osakepääoma
Muuntoerot
pääoman rahastovoittovarat
yhteensä
Liite
Sijoitettu oma pääoma 1.1.2024, carve-out
251,9
-
-0 ,4
-
-
251,4
Tilikauden tulos
31,5
31,5
Muuntoerot
-0 ,3
-0 ,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä
31,5
-
-0 ,3
-
-
31,2
Osakeperusteiset etuudet
0, 2
0, 2
1.5
Oman pääoman ehtoiset liiketoimet vanhan Lassila & Tika-
noja -konsernin kanssa
-30, 7
-30, 7
Sijoitettu oma pääoma 31.12.2024, carve-out
252,8
-
-0 ,7
-
-
252, 1
Sijoitettu oma pääoma 1.1.2025, carve-out
252,8
-
-0 ,7
-
-
252, 1
Tilikauden tulos
25, 7
25, 7
Muuntoerot
0, 5
0, 5
Tilikauden laaja tulos yhteensä
25, 7
-
0, 5
-
-
26,3
Osakeperusteiset etuudet
0, 4
0, 4
1.5
Oman pääoman ehtoiset liiketoimet vanhan Lassila & Tika-
noja -konsernin kanssa
20, 5
20, 5
Jakautuminen
-299 ,5
0 ,1
1 9,0
154, 0
-126, 4
Oma pääoma 31.12.2025
-
0 ,1
-0 ,2
1 9,0
154, 0
172,8
Jakautumisessa Lassila & Tikanojalle siirtyi jakautumissuunnitelman mukaisesti Luotean (vanha Lassila & Tikanoja) rahoitusjärjestelyistä 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, 35 miljoonan euron ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot
sekä näihin liittyvät korkovelat. Näitä eriä ei ole sisällytetty yhtiön vertailukausien carve-out -taloudellisiin tietoihin, minkä johdosta jakautumishetkellä 31.12.2025 yhtiön oma pääoma pieneni ja velkojen määrä kasvoi.
Lisätietoja omasta pääomasta on esitetty liitetiedossa 4.3 Oma pääoma.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
71
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Perustiedot
Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin Luotea Oyj:n (vanha Lassila & Tikanoja Oyj)
osittaisjakautumisessa, jonka täytäntöönpanopäivä oli 31.12.2025. Kaupankäynti
Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeilla alkoi 2.1.2026 Nasdaq Helsinki Oy:n pörssi-
listalla kaupankäyntitunnuksella LASTIK. Lassila & Tikanoja Oyj (3555336-9) on
suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi ja rekiste-
röity osoite Valimotie 16, 00380 Helsinki, Suomi.
Lassila & Tikanoja on monipalveluyritys, joka tekee kiertotaloudesta totta. Las-
sila & Tikanojan Kiertotalousliiketoimintojen tehtävänä on pitää sen asiakkaiden
materiaalit tehokkaasti kierrossa mahdollisimman korkealla jalostusasteella. Las-
sila & Tikanoja kehittää lisäksi keinoja teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirtojen
tehokkaaseen hyödyntämiseen kiertotalouden mukaisesti sekä ennallistaa maa-
alueita. Tarjottaviin palveluihin kuuluu myös prosessipuhdistus ja viemärihuolto.
Lassila & Tikanoja edistää kiertotaloutta monipuolisilla kierrätyksen, jätehuollon ja
teollisuuden palveluilla ja se toimii Suomessa ja Ruotsissa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteessa www.lt.fi
tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteessa Valimotie 16, 00380 Hel-
sinki, Suomi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 30. päivänä
maaliskuuta 2026 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin 31.12.2025 eikä se ole aikaisemmin muodos-
tanut erillistä konsernia eikä laatinut konsernitilinpäätöstä. Konsernitilinpäätöksen
31.12.2025 taloudelliset luvut on esitetty toteutuneilla luvuilla 31.12.2025 taseen
osalta ja carve-out -perusteisesti muiden taloudellisten tietojen sekä vertailu-
kausien osalta. Carve-out-laatimisperiaatteita kuvataan alla kohdassa Carve-out
-taloudellisia tietoja laadittaessa sovelletut periaatteet.
Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpää-
tösstandardit) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan
Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa
(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi
hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentavien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen ja alkupe-
räisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta yrityskauppoihin liittyviä siirtyviä ja
ehdollisia vastikkeita, jotka arvostetaan todennäköiseen toteutumisen arvoon.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin mainita.
Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, mikä saattaa aiheuttaa yksittäisten lukujen
summan poikkeamisen esitetystä yhteissummasta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu siihen liittyvät liitetiedon
yhteydessä.
Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Vuonna 2025 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Lassila & Tikanoja on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita Lassila & Tika-
nojaa koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Niillä ei ole ollut vaikutusta kulu-
neeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tuleviin tili-
kausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut
standardit ja tulkinnat
Lassila & Tikanoja ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin
ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin
tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta.
IASB julkaisi 9.4.2024 IFRS 18 -tilinpäätösstandardin. Standardi korvaa
nykyisen IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja sillä muutetaan useita
muita IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia ”Rahavirtalaskelmat”
ja IAS 8 -standardia ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden
muutokset ja virheet”. Standardi sisältää:
• uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita voittoa tai tappiota
osoittavassa laskelmassa,
• uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja
koskevien tietojen antamisesta ja
• uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita
Alustavan arvion mukaan IFRS 18 -tilinpäätösstandardi tulee vaikuttamaan
etenkin tietojen esittämiseen ja erittelyyn konsernin tuloslaskelmassa, raha-
virtalaskelmassa ja liitetiedoissa. Rahavirtalaskelman liiketoiminnan rahavirrat
muutetaan alkamaan nettotuloksen sijaan liikevoitosta. Maksetut korot esitetään
rahoituksen rahavirtoina ja saadut korot investointien rahavirtoina nykyisen liike-
toiminnan rahavirtojen esittämisen sijaan. Erityisesti uusien välisummien ja kate-
gorioiden takia uusi standardi edellyttää tiettyjä muutoksia tilikarttoihin. Tarkempi
vaikutusanalyysi tulee valmistumaan vuoden 2026 aikana.
Standardia on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Myös
aiempi soveltaminen on sallittua. Lassila & Tikanoja alkaa soveltaa standardia
1.1.2027 alkavalla tilikaudella.
Millään muulla tiedossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella stan-
dardilla tai standardin muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta Lassila
& Tikanojan taloudelliseen raportointiin.
Carve-out -taloudellisia tietoja laadittaessa sovelletut
periaatteet
Seuraavissa kappaleissa esitetään yhteenveto laskentaperiaatteista ja muista
periaatteista, joita on sovellettu carve-out -taloudellisia tietoja laadittaessa.
Lassila & Tikanojan (uusi Lassila & Tikanoja) carve-out tilinpäätös 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta sekä carve-out tuloslaskelma ja rahavirrat vuodelta
2025 on laadittu yhdistelemällä Luotean (vanha Lassila & Tikanoja, jakautunut
yhtiö) konsernitilinpäätökseen ja taloudellisiin tietoihin sisältyneet juridisille Las-
sila & Tikanoja -yhtiöille kuuluvat historiallisten tuottojen, kulujen, varojen, vel-
kojen ja rahavirtojen kirjanpitoarvot. Täten ne tuotot, kulut, varat, velat ja raha-
virrat, jotka ovat suoraan kohdistettavissa tai allokoitavissa, tai jotka siirtyivät
jakautumisessa Lassila & Tikanojalle, on sisällytetty carve-out -taloudellisiin
tietoihin. Lisäksi carve-out -taloudelliset tiedot sisältävät tiettyjä allokointeja
Luotea-konsernista, mukaan lukien Luotean tuottoja, kuluja, varoja, velkoja ja
rahavirtoja, jotka joko siirrettiin Lassila & Tikanojalle tai jotka on kohdistettu sille
carve-out -taloudellisten tietojen laatimista varten.
Lassila & Tikanojan carve-out -taloudelliset tiedot on laadittu Euroopan unio-
nissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilin-
päätösstandardit) mukaisesti ja niissä on otettu huomioon jäljempänä kuvatut
periaatteet, joiden mukaisesti Lassila & Tikanojalle kuuluvat varat ja velat, tuotot
ja kulut sekä rahavirrat on määritetty.
Koska IFRS-tilinpäätösstandardit eivät sisällä carve-out tilinpäätöksen laa-
timista koskevaa ohjeistusta, on carve-out -taloudellisia tietoja laadittaessa
sovellettu tiettyjä historiallisten taloudellisten tietojen tuottamisessa yleisesti
käytettäviä menettelyjä. Näiden carve-out menettelyjen soveltamista on kuvattu
jäljempänä.
Nämä carve-out -taloudelliset tiedot eivät välttämättä kuvaa sitä, millainen
liiketoimintojen yhdistelty tulos ja taloudellinen asema olisivat olleet, jos Lassila
& Tikanoja olisi ollut itsenäinen juridinen konserni 1.1.2024 alkaen ja olisi siten
laatinut erillisen konsernitilinpäätöksen esitetyiltä kausilta. Carve-out -taloudel-
liset tiedot eivät myöskään välttämättä osoita, millaiset Lassila & Tikanojan tulos,
taloudellinen asema tai rahavirrat olisivat tulevaisuudessa.
Carve-out -taloudelliset tiedot on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen
ja alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta yrityskauppoihin liittyviä siir-
tyviä vastikkeita, jotka arvostetaan todennäköiseen toteutumisen arvoon.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
72
Näihin carve-out -taloudellisiin tietoihin sisältyy seuraavien Lassila & Tikanoja
-konsernin muodostavien juridisten yhtiöiden ja Lassila & Tikanojan liittyvien liike-
toimintojen varat, velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat:
Tytäryhtiöt:
L&T Ympäristöpalvelut Oy, Suomi
L&T Teollisuuspalvelut Oy, Suomi
Suomen Keräystuote Oy, Suomi (1.7.2024 alkaen, sitä ennen osakkuusyhtiö)
Viemärihuolto Reinikka Oy, Suomi(1.12.2025 alkaen)
Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Ruotsi
Cisternservice i Hässleholm AB, Ruotsi (1.2.2022 - 30.12.2024)
PF Industriservice AB, Ruotsi (1.2.2024-30.12.2024)
RecondConcept i Ånge AB (1.12.2025 alkaen)
Yhteisyritykset:
Laania Oy, Suomi
Lassila & Tikanojaan liittyvät liiketoiminnat seuraavista yhtiöistä:
Luotea Oyj (vanha Lassila & Tikanoja Oyj)
1
, Luotea-konsernin emoyritys
1
Lassila & Tikanoja Oyj:n liiketoimintaan kohdistuvat varat, velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat Luotea
Oyj:stä.
Carve-out -taloudellisten tietojen tiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin
mainita. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, mikä saattaa aiheuttaa yksittäisten
lukujen summan poikkeamisen esitetystä yhteissummasta.
Carve-out taloudelliset sisältävät kohdistettuja tuottoja, kuluja, varoja, velkoja
ja rahavirtoja, joiden kohdistaminen perustuu johdon harkintaan, oletuksiin ja arvi-
oihin jäljempänä kuvatulla tavalla. Merkittävimmät arviot, harkintaan perustuvat
ratkaisut ja oletukset liittyvät tietyistä keskitetysti tuotettavista palveluista aiheu-
tuvien kulujen kohdistamiseen, vuokrasopimusjärjestelyihin, jaettuihin hyödykkei-
siin, kassanhallintaan ja rahoitukseen, kauden verotettavaan tuloon perustuvien
verojen ja laskennallisten verojen määrittämiseen sekä sijoitettuun omaan pää-
omaan. Lassila & Tikanojalla ei ole merkittäviä toistuvia operatiivisia liiketoiminta-
suhteita Luotea-konsernin kanssa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat ja liiketoimet lähipiirin kanssa
Carve-out -taloudellisiin tietoihin sisältyvien Lassila & Tikanoja-yhtiöiden väliset
liiketapahtumat ja omaisuus- ja velkaerät on eliminoitu. Luotean konsernirapor-
toinnissa sisäisiksi liiketapahtumiksi katsotut liiketoimet sekä tase-erät Lassila &
Tikanojan ja Luotean välillä on käsitelty lähipiiriliiketoimina carve-out taloudelli-
sissa tiedoissa.
Luotean sisäiset erät Lassila & Tikanoja -yhtiöitä vastaan on carve-out -talou-
dellisia tietoja laadittaessa kohdistettu Lassila & Tikanojalle ja eliminoitu Lassila
& Tikanoja Oyj:n sisäisinä erinä muita Lassila & Tikanoja -yhtiöitä vastaan lukuun
ottamatta Lassila & Tikanoja -yhtiöiden konsernitilisaamisia ja -velkoja Luotealta
sekä niihin liittyviä sisäisiä korkotuottoja ja -kuluja. Nämä erät on käsitelty car-
ve-out -taloudellisissa tiedoissa lähipiiritapahtumina. Jakautumisessa Luotean
konsernitilisaamiset ja -velat Lassila & Tikanoja-yhtiöiltä siirtyivät Lassila & Tika-
noja Oyj:lle, jonka jälkeen erät eliminoituvat jakautumisen jälkeen laaditussa kon-
sernitilinpäätöksessä.
Luotean omistamien Lassila & Tikanoja Oyj:lle jakautumisessa siirtyvien tytä-
ryhtiöiden osakkeiden kirjanpitoarvot on kohdistettu Lassila & Tikanojalle car-
ve-out -taloudellisissa tiedoissa. Tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoimiseen
on käytetty hankintamenetelmää.
Keskitetysti tuotetut palvelut
Luotea on vastannut jakautuvan konsernin johtamisesta ja yleishallinnosta.
Lisäksi Luotea on tarjonnut erilaisia keskitetysti tuotettuja palveluja tytäryhti-
öilleen. Lassila & Tikanojan carve-out -taloudellisia tietoja laadittaessa suoraan
Lassila & Tikanojalle kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut tai tietyt Lassila &
Tikanojaan liittyvät historialliset transaktiot on kohdistettu Lassila & Tikanojalle
kohdistamisperiaatteen mukaisesti, eli allokointi seuraa kulujen alkuperää ja luon-
netta.
Luotea on historiallisesti veloittanut suoraan tytäryhtiöiltään sisäiset ja ulkoiset
kustannukset, jotka ovat syntyneet tytäryhtiöiden puolesta suoritetuista palve-
luista sekä osuuden yhteisten toimintojen kuluista hallintopalkkioiden kautta.
Tällaisia palveluita ovat muun muassa tietohallinto, talous, rahoitus, henkilöstö-
hallinto ja lakiasiat, epäsuorat hankinnat, kiinteistöt, riskienhallinta ja viestintä.
Historiallisesti tietyt emoyhtiölle aiheutuneet kulut, kuten vakuutusmaksut, on
laskutettu suoraan tytäryhtiöiltä. Nämä edellä mainitut kulut on sisällytetty car-
ve-out -taloudellisiin tietoihin historiallisesti veloitettujen summien perusteella.
Luotealle on historiassa aiheutunut kuluja konsernin strategisista hankkeista ja
liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä, joita ei ole kohdistettu tai veloitettu tytä-
ryhtiöiltä. Nämä kulut on carve-out -taloudellisissa tiedoissa kohdennettu Lassila
& Tikanojalle, mikäli kyseinen liiketoiminta siirtyy sille.
Luotealle on historiassa aiheutunut tiettyjä listayhtiönä toimimiseen liittyviä
kuluja. Nämä kulut sisältävät hallituksen kulut sekä osan konsernin johtamisen,
strategian, henkilöstöhallinnan, lakiasiain, taloushallinnon, viestinnän ja sijoitta-
jasuhteiden sekä tietohallinnon kuluista. Nämä listayhtiönä toimimiseen liittyvät
kulut edustavat historiallisesti kohdistamattomia tai veloittamattomia konser-
nitason kuluja. Carve-out -taloudellisissa tiedoissa osa näistä kuluista on koh-
dennettu Lassila & Tikanojalle heijastamaan liiketoiminnan kuluja käyttämällä
allokointiavaimena kuhunkin kuluun soveltuvaa tunnistetta, kuten liikevaihtoa tai
henkilöstömäärää. Johto katsoo näiden perusteiden olevan asianmukaisia.
Johto katsoo allokaatioiden kuvaavan kohtuullisesti keskitettyjen palveluiden
käyttöä. Näihin kohdistettuihin kuluihin ovat vaikuttaneet Luoteassa voimassa
olevat järjestelyt, eivätkä ne välttämättä kuvaa Lassila & Tikanojassa tulevaisuu-
dessa vallitsevaa tilannetta.
Jäljelle jäävän Luotea -konsernin liiketoimintojen kanssa jaetut varat,
velat ja vuokrasopimusjärjestelyt
Vuokrasopimukset, joissa Lassila & Tikanoja -yhtiöillä on määräysvalta tai joissa
Lassila & TIkanoja -konserni on ollut pääasiallinen käyttäjä ja jotka siirtyivät
Lassila & Tikanojalle jakautumisessa, on esitetty vuokrasopimuksina carve-out
-taloudellisissa tiedoissa.
Lassila & Tikanoja ja Luotea ovat historiallisesti toimineet yhteisissä vuokra-
tiloissa ja toimistoissa tietyissä paikoissa. Kyseisten tilojen osalta vuokrasopi-
muksen laillinen omistaja on laskuttanut muilta kyseisiä tiloja käyttäneiltä yhti-
öiltä käytön mukaisen osuuden kuluista. Niiden tilojen osalta, joissa Lassila &
Tikanoja -yhtiöt eivät ole vuokrasopimuksen laillisia omistajia, eikä kyseisen tilan
vuokrasopimus siirtynyt jakautumisessa Lassila & Tikanojalle, tilojen käyttöön
liittyvä kuluerä on sisällytetty carve-out -taloudellisiin tietoihin ja esitetty car-
ve-out -taloudellisissa tiedoissa liiketoiminnan muissa kuluissa liiketapahtumana
lähipiirin kanssa. Niiden tilojen osalta, joissa Lassila & Tikanoja -yhtiöt ovat vuok-
rasopimuksen laillisia omistajia, kyseisen tilan vuokrasopimus siirtyi jakautumi-
sessa Lassila & Tikanojalle ja Luotea-konserni on käyttänyt kyseistä tilaa, Luotean
käytön osuus kyseisestä tilasta on sisällytetty tuottona carve-out -taloudellisiin
tietoihin ja esitetty liiketapahtumana lähipiirin kanssa.
Lassila & Tikanoja ja Luotea ovat myös historiallisesti jakaneet tiettyjä käyt-
töomaisuushyödykkeitä (koneita ja laitteita), jotka on allokoitu Lassila & Tikano-
jalle ja sisällytetty käyttöomaisuuteen carve-out -taloudellisissa tiedoissa siinä
tapauksessa, jos omaisuuserä siirtyi Lassila & Tikanojalle jakautumisen yhtey-
dessä. Mikäli omaisuuserä ei siirtynyt Lassila & Tikanojalle jakautumisen yhtey-
dessä, mutta Lassila & Tikanoja on hyödyntänyt omaisuuserää liiketoiminnassaan,
omaisuuserän käyttöön liittyvä kuluerä on sisällytetty carve-out -taloudellisiin
tietoihin soveltuvan allokointiavaimen perusteella (kuten neliömetrit tai henkilö-
määrä).
Carve-out -taloudellisissa tiedoissa esitetyt varat ja vuokrasopimusjärjestelyt
saattavat poiketa merkittävästi Lassila & Tikanojan liiketoiminnan tarpeista tule-
vaisuudessa erillisenä yhtiönä.
Osakeperusteiset maksut
Lassila & Tikanojan avainhenkilöt ovat historiallisesti osallistuneet Luotean osake-
pohjaisiin kannustinohjelmiin. Suoraan Lassila & Tikanoja-yhtiöiden palveluksessa
olevien henkilöiden osalta osakepohjaisiin kannustinohjelmiin liittyvät kulut on
sisällytetty täysimääräisesti carve-out -taloudellisiin tietoihin. Carve-out -talou-
dellisiin tietoihin on kohdistettu myös Luotean konsernitoimintoihin osallistu-
neiden henkilöiden osuus osakepohjaisista kannustinohjelmista käyttäen samoja
allokointiperiaatteita kuin keskitetysti tuotettujen palveluiden osalta, jotka johto
katsoo asianmukaisena tapana allokoida osakeperusteisiin maksuihin liittyvät
kulut.
Historiallisten kulujen perusteella tehdyt allokoinnit eivät välttämättä kuvaa
kuluja, joita aiheutuu tulevaisuudessa Lassila & Tikanojan avainhenkilöille luota-
vista kannustinjärjestelmistä. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty
liitetiedossa 1.5 Osakeperusteiset maksut.
Eläkevelvoitteet
Pääosa Luotean eläkejärjestelyistä on historiallisesti ollut maksuperusteisia.
Näiden järjestelyjen kulut sisältyvät carve-out taloudellisiin tietoihin kunkin juri-
disen Lassila & Tikanoja-yhtiön todellisen henkilöstömäärän aiheuttaman kulun
mukaan. Carve-out -taloudellisiin tietoihin on kohdistettu myös Luotean konser-
nitoimintoihin osallistuneiden henkilöiden osuus eläkekuluista käyttäen samoja
allokointiperiaatteita kuin keskitetysti tuotettujen palveluiden osalta, jotka johto
katsoo asianmukaisena tapana allokoida eläkejärjestelyihin liittyvät kulut.
Luotealla on lisäksi vähäinen määrä pääosin yrityskauppojen mukana tulleita
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
73
etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Nämä järjestelyt ja niihin liittyvät velvoitteet jäivät
jakautumisessa Luoteaan eikä niitä ole sisällytetty carve-out -taloudellisiin tie-
toihin.
Luotealla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia, joihin
konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorit-
tamiseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saa-
misiin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu eläkevelkoihin. Lassila & Tikanoja
-yhtiöiden osuus näistä järjestelyistä sisältyy carve-out -taloudellisiin tietoihin.
Lisätietoja työsuhde-etuuksista aiheutuvista kulusta ja eläkevelvoitteista on
esitetty liitetiedossa 1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Kassanhallinta ja rahoitus
Luotea on historiallisesti käyttänyt keskitettyä kassanhallintaa, ja hallinnut kon-
sernin rahoitustarpeita konsernitilijärjestelyiden (cash pool) ja sisäisten lainojen
avulla. Lassila & Tikanojan rahavarat koostuvat Lassila & Tikanojan juridisten
yhtiöiden hallussa olevista käteisvaroista. Carve-out -taloudellisiin tietoihin ei
ole kohdistettu Luotean rahavaroja miltään osin, sillä Lassila & Tikanojan osuutta
niistä ei voida luotettavasti kohdentaa Lassila & Tikanojalle.
Luotea -konsernin ulkoinen rahoitus on keskitetty, ja sitä hoitaa Luotea. Tytä-
ryhtiöiden tarvitsema käyttöpääoma on historiallisesti rahoitettu pääasiassa kon-
sernitilijärjestelyillä. Lassila & Tikanoja -yhtiöiden konsernin sisäisen historiallisen
rahoituksen vaikutusten kuvaamiseksi, konsernitilivelat ja -saamiset Luotealta on
sisällytetty carve-out -taloudellisissa tiedoissa rahoitusvelkoihin ja -varoihin ja ne
on esitetty lähipiiriliiketoimina. Lassila & Tikanoja -yhtiöiden konsernitilisaamisiin
ja -velkoihin liittyvät korkotuotot ja -kulut on carve-out -taloudellisissa tiedoissa
esitetty lähipiiriliiketoimina. Jakautumisessa Luotea -konsernin sisäiset laina-
saamiset ja -velat Lassila & Tikanoja -yhtiöiltä siirrettiin Lassila & Tikanoja Oyj:lle.
Näin ollen nämä konsernin sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu Lassila & Tika-
nojan konsernitilinpäätöksestä kokonaisuudessaan jakautumisen jälkeen.
Carve-out -taloudelliset tiedot sisältävät Lassila & Tikanoja -yhtiöiden ole-
massa olevat ulkoiset rahoitusjärjestelyt ja niihin liittyvät korkokulut. Luotean
ulkoisia rahoitusjärjestelyjä ei ole aiemmin nostettu tai osoitettu suoraan Lassila
& Tikanojan liiketoiminnalle eikä Luotean ulkoista rahoitusta voida luotettavasti
allokoida Lassila & Tikanojalle carve-out -taloudellisissa tiedoissa. Myöskään
Luotean ulkoiseen rahoitukseen liittyviä rahoitustuottoja ja -kuluja ei täten ole
allokoitu Lassila & Tikanojalle. Jakautumisen yhteydessä Lassila & Tikanojalle siir-
rettiin tietty määrä Luotean ulkoisia velkoja jakautumissuunnitelman mukaisesti.
Carve-out -taloudellisia tietoja ei ole oikaistu kuvastamaan Lassila & Tikanojalle
jakautumisessa siirtyvää osuutta Luotean veloista.
Carve-out -taloudellisissa tiedoissa esitetty rahoitus saattaa poiketa merkittä-
västi Lassila & Tikanojan rahoitustarpeista sen toimiessa erillisenä yhtiönä tule-
vaisuudessa. On huomattava, että carve-out -taloudellisiin tietoihin sisältyvät
rahoituskulut eivät välttämättä kuvaa sitä, millaiset rahoituskulut olisivat olleet,
jos Lassila & Tikanoja olisi historiallisesti hankkinut rahoitusta itsenäisesti eivätkä
nämä kulut välttämättä kuvaa Lassila & Tikanojan tulevia rahoituskuluja.
Sijoitettu oma pääoma
Lassila & Tikanoja ei ole aiemmin muodostanut erillistä juridista konsernia eikä
esittänyt erillistä konsernitilinpäätöstä, ja näin ollen ei ole mielekästä esittää osa-
kepääomaa tai oman pääoman rahastojen erittelyä. Lassila & Tikanojan netto-
varallisuutta edustaa yhdistellyssä taseessa Lassila & Tikanojaan sijoitettu oma
pääoma, joka koostuu kertyneistä muuntoeroista sekä sijoitetusta omasta pää-
omasta ja kertyneistä voittovaroista.
Lassila & Tikanojalle kohdistetun nettovarallisuuden muutokset esitetään erik-
seen yhdistellyssä sijoitetun oman pääoman muutoslaskelmassa rivillä ”Oman
pääoman ehtoiset liiketoimet vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin kanssa” ja
yhdistellyssä rahavirtalaskelmassa rivillä ”Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus
vanhan Lassila & Tikanojan kanssa”, ja ne kuvastavat Luotean ja Lassila & Tika-
nojan välistä sisäistä oman pääoman ehtoista rahoitusta esitettävien kausien
aikana. Sijoitetun oman pääoman määrään vaikuttaa Lassila & Tikanojalle kohdis-
tettu nettovarallisuus, joka koostuu Luotealta ja muilta Luotea -konsernin yhtiöiltä
Lassila & Tikanojalle kohdistetuista tuotoista ja kuluista, varoista ja veloista.
Muuntoerot kirjataan sijoitetun oman pääoman yhteismäärään kuuluvaan eril-
liseen kertyneiden muuntoerojen erään, ja niiden muutokset esitetään muissa
laajan tuloksen erissä.
Lassila & Tikanojalle carve-out -taloudellisten tietojen laadinnassa kohdistettu
pääomarakenne, sijoitettu oma pääoma, ei sellaisenaan kuvasta pääomaraken-
netta, jonka Lassila & Tikanoja olisi tarvinnut, mikäli se olisi ollut erillinen konserni
esitetyillä tilikausilla. Lassila & Tikanojan oma pääoma muodostui jakautumisen
toteuduttua 31.12.2025, ja Lassila & Tikanoja Oyj:llä on tilinpäätöshetkellä osake-
pääomaa sekä muita rahastoja taseessa kuvatulla tavalla.
Tuloverot
Lassila & Tikanoja-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat toimineet carve-out
-taloudellisissa tiedoissa esitetyillä tilikausina erillisinä verotuskohteina. Näiden
yhtiöiden osalta carve-out -taloudellisiin tietoihin sisältyvät verokulut sekä vero-
velat ja -saamiset perustuvat toteutuneeseen verotukseen.
Lassila & Tikanoja Oyj, joka syntyi osittaisjakautumisella Luotea Oyj:stä, ei
ole ennen yhtiön perustamista tehnyt erillisiä veroilmoituksia. Näissä carve-out
-taloudellisissa tiedoissa esitettyyn verokuluun on lisätty verokulu, joka on mää-
ritetty ikään kuin Lassila & Tikanoja Oyj olisi ollut erillinen verotuskohde. Tämä
verokulu on carve-out -taloudellisissa tiedoissa esitetty verokuluna tuloslaskel-
massa ja taseessa Luotean kanssa toteutuneena liiketoimena, joka on kirjattu
sijoitettuun omaan pääomaan.
Yhdistellyn rahavirtalaskelman erä ”Maksetut verot” kuvastaa kaikkien Las-
sila & Tikanoja -yhtiöiden kauden verotettavaan tuloon perustuvia veroja, sillä ne
katsotaan asianomaisten yhtiöiden maksamiksi. Siltä osin, kun tällaisia veroja ei
ole historiallisesti maksettu rahana, kyseisten verojen katsotaan olevan Luotean
tekemiä sijoituksia tai varojen jakamista sille, ja ne on katsottu suoritettavan välit-
tömästi oman pääoman kautta. Tällainen oman pääoman kautta tapahtuva suorit-
taminen esitetään yhdistellyn rahavirtalaskelman rahoituksen rahavirrassa erässä
”Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus vanhan Lassila & Tikanojan kanssa”.
Yhdistellyssä tuloslaskelmassa esitetyt verokulut eivät välttämättä kuvaa tule-
vaisuudessa mahdollisesti syntyviä verokuluja, kun Lassila & Tikanoja -yhtiöt
operoivat erillisinä verovelvollisina.
Valuuttamääräiset tapahtumat
Carve-out -taloudelliset tiedot on esitetty euroina, joka on Lassila & Tikanojan
emoyrityksen toiminta- ja raportointivaluutta. Lassila & Tikanoja-konserniin
kuuluu myös ulkomaisia yhtiöitä, joiden toimintavaluutta on Ruotsin kruunu.
Jokaisena raportointipäivänä ulkomaisten Lassila & Tikanoja-yhtiöiden tuloslas-
kelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän
kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan liiketoimen toteutu-
mispäivän kurssiin.
Euroiksi muutetut taseen ja tuloslaskelman erät on kohdistettu Lassila & Tika-
nojalle tai Luotealle. Kohdistettuihin eriin liittyvä muuntoero kirjataan sijoitettuun
omaan pääomaan ja sen muutokset esitetään yhdistellyn laajan tuloslaskelman
erissä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot
Lassila & Tikanojan johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä ja carve-out -taloudellisia
tietoja laatiessaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden
lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Johto joutuu lisäksi
käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen ja carve-out -talou-
dellisten tietojen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta.
Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voi-
massaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai
esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten
käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä
tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on aiemmat
kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä
pidetyt oletukset. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua
harkintaa, liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omaisuuserien
ja velkojen arvostamiseen.
Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päät-
tymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat
merkittävimmät riskit Lassila & Tikanojan varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen
muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty liitetietojen
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista, 2.4 Muut pitkäaikaiset velat, 2.5 Vara-
ukset, 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset, 3.4 Käyttöoikeusomaisuu-
serät ja vuokrasopimusvelat ja 5.3 Hankitut liiketoiminnot yhteydessä.
Geopoliittiset riskit
Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy epävarmuutta Venäjän hyökkäyssodan, Iranin
sodan ja Yhdysvaltojen tullipolitiikan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen
taloudelliseen toimeliaisuuteen sekä hintatasoon Suomessa ja Ruotsissa voivat
vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta heikentävästi. Johdon arvion mukaan näillä ris-
keillä ei ole vaikutusta tilinpäätösarvostuksiin.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
7474
1 Taloudellinen tulos
1.1 Segmentti-informaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista . . . . . 76
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . 78
1.4 Materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan ...
muut tuotot ja kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
1.5 Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . .79
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut . . . . . . .80
1.7 Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . .80
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . 81
1.9 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
75
1.1 Segmentti-informaatio
Laatimisperiaate
Segmentti-informaatio raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen
ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen
raportoinnin ja johtamisrakenteen kanssa. Lassila & Tikanojalla on yksi
toiminta- ja raportoitava segmentti, joka koostuu kiertotalousliiketoi-
mintaan liittyvistä eristä. Yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä on
toimitusjohtaja, joka vastaa resurssien kohdistamisesta liiketoiminnalle
ja liiketoiminnan tuloksen arvioinnista. Ylin operatiivinen päätöksentekijä
arvioi liiketoiminnan tuloksellisuutta oikaistun EBITA:n ja liikevoiton
perusteella. Ylimmälle päätöksentekijälle on raportoitu kuukausittain
myös sijoitettu pääoma ja bruttoinvestoinnit. Jakautumiseen asti ylin
operatiivinen päätöksentekijä oli vanhan Lassila & Tikanojan (nykyinen
Luotea) toimitusjohtaja.
Sijoitettu pääoma koostuu omasta pääomasta lisättynä korollisilla
rahoitusveloilla. Bruttoinvestoinnit koostuvat investoinneista aineetto-
miin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin mukaan
lukien yrityskaupat. Käyttöoikeusomaisuuserien osalta ainoastaan
raskaan vuokrakaluston hankinnat sisältyvät bruttoinvestointeihin.
Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit -erään sisältyy Uudelle Lassila
& Tikanojalle kohdistettu osuus Vanhan Lassila & Tikanojan konserni-
hallinnon tuotoista ja kuluista, joita ei ole allokoitu segmenteille. Nämä
tuotot ja kulut sisältävät koko konsernille yhteiset erät kuten konser-
nijohdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta.
Näitä tuottoja ja kuluja vastaava sijoitettu pääoma sisältyy myös Kohdis-
tamattomat erät ja eliminoinnit -erään. Lisäksi tähän erään sisältyvät
vuokrasopimusvelat ja eliminoinnit sekä carve-out oikaisut .
2025, MEUR
Kiertotalous-
liiketoiminta
Kohdista-
mattomat erät
ja eliminoinnit
Lassila &
Tikanoja
Liikevaihto ulkoinen 426,6 426,6
Liikevaihto sisäinen 0,1 -0,1 -
Liikevaihto 426,7 -0,1 426,6
Materiaalit ja palvelut -126,2 - -126,2
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut -135,1 -6,8 -141,9
Liiketoiminnan muut
kulut -83,4 1,2 -82,2
Liikevoitto 40,4 -6,2 34,2
Vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
1
-0,2 4,7
Oikaistu EBITA 42,1 -1,5
Rahoitustuotot ja -kulut -4,6
Osuus yhteisyritysten
tuloksesta 1,9
Tulos ennen veroja 31,6
Tuloverot -5,8
Tilikauden tulos 25,7
Sijoitettu pääoma 351,0 9,4
Bruttoinvestoinnit 40,3 1,4
Poistot ja
arvonalentumiset 45,1 0,5 45,5
2024, MEUR
Kiertotalous-
liiketoiminta
Kohdista-
mattomat erät
ja eliminoinnit
Lassila &
Tikanoja
Liikevaihto ulkoinen 423,9 423,9
Liikevaihto sisäinen 0,1 -0,1 -
Liikevaihto 424,0 -0,1 423,9
Materiaalit ja palvelut -123,6 - -123,6
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut -135,3 -5,1 -140,3
Liiketoiminnan muut
kulut -82,9 4,1 -78,8
Liikevoitto 41,2 -0,8 40,5
Vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
1
1,6 0,6
Oikaistu EBITA 44,7 -0,2
Rahoitustuotot ja -kulut -4,7
Osuus yhteisyritysten
tuloksesta 3,2
Tulos ennen veroja 38,9
Tuloverot -7,4
Tilikauden tulos 31,5
Sijoitettu pääoma 299,7 21,7
Bruttoinvestoinnit 35,9 0,3
Poistot ja
arvonalentumiset 43,1 0,3 -43,4
1
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa liiketoimintojen hankintoihin
liittyviä eriä mukaan lukien Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) hankintaan liittyvän
siirtyvän vastikkeen käyvän arvon muutokset sekä liiketoimintojen uudelleenjärjestelyihin
liittyviä kuluja. Vuonna 2025 vertailtavuuteen vaikuttavat erät sisältävät 4,7 miljoonaa euroa
jakautumiseen liittyviä kuluja. Lisätietoja SVB:n siirtyvän vastikkeen arvostuksessa on
esitetty liitetiedossa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
76
1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista
Laatimisperiaate
Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaan
kuin suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu
asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa
siihen määräysvallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon
Lassila & Tikanojan odotetaan olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja
palveluja vastaan.
Lassila & Tikanoja toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan.
Lassila & Tikanoja hyödyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportoin-
tikauden lopussa täyttämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suorite-
velvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää.
Tämä johtuu siitä, että asiakassopimusten, kuten projektitoimitusten,
kestoaika on tyypillisesti lyhyt. Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset
voivat kuitenkin olla kestoltaan useampia vuosia. Näiden osalta sovelle-
taan käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus saada
asiakkaalta vastike, joka suoraan vastaa yhtiön tarkasteluhetkeen
mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. Tällöin yhtiö tulouttaa
määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan.
Palveluliiketoiminta
Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilat-
taviin palveluihin.
Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi jätehuollon palveluita.
Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa asiakkaille tarjottava suorite muodostuu
yhdestä tai useammasta palvelukokonaisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti
koko sopimuksen keston ajan. Jokainen palvelukokonaisuus muodostaa eril-
lisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas kykenee hyötymään niistä erikseen ja asi-
akas voisi halutessaan hankkia palvelut eri toimittajilta. Mikäli sopimus sisältää
useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, transaktiohinta kohdistetaan
kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.
Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erikseen tilat-
tavia palveluja. Erikseen tilattavat palvelut eroavat pitkäkestoisista palveluista
siinä, että suoritettava työ on tyypillisesti lyhyttä ja joko satunnaisesti toistuvaa
tai kertaluontoista.
Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas
saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaan kuin suoritetta tuo-
tetaan. Kiinteällä kausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan tasaisesti
sopimuskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tuntiveloit-
teiset työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen.
Ympäristörakentamisen liiketoiminta vastaanottaa pilaantunutta maa-ainesta,
jossa suoritevelvoitteena on maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Maa-aineksen
suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään tuotokseen perus-
tuvaa menetelmää. Tuloutus perustuu käsitellyn maa-aineksen määrään. Asia-
kasta laskutetaan maa-aineksen vastaanottohetkellä ja saatu maksu käsitellään
sopimukseen perustuvana velkana.
Projektiliiketoiminta
Lassila & Tikanojan projektiliiketoimintaan kuuluvat prosessipuhdistuksen urakat
ja kaatopaikkojen sulkemisurakat. Projektitoimituksissa asiakas tilaa projektin
yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypillisesti yhden suoritevelvoit-
teen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita, joista jokainen muodostaa
erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen
suoritevelvoitteen, kohdistetaan transaktiohinta kullekin suoritevelvoitteelle erillis-
myyntihintojen perusteella.
Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä yhtiön suorittamat urakat
liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän paran-
tamiseen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämi-
sessä käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää. Johto arvioi,
että urakoiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luotettavalla tavalla.
Lisäksi urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo, että Lassila & Tikano-
jalla on aina oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Pro-
jektiliiketoiminnassa laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen maksupos-
tien perusteella.
Laite- ja materiaalimyynti
Laitteiden myynti käsittää keräysvälineiden eli puristimien ja paalainten sekä kerä-
ysastioiden suoramyyntiä asiakkaille. Materiaalien myynti käsittää puu- ja kier-
rätyspolttoaineen sekä muiden kierrätysraaka-aineiden myyntiä asiakkaille. Lait-
teiden ja materiaalien myynnissä yksittäinen laite tai yksittäinen materiaalitoimitus
muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Lassila & Tikanojan toimittamiin laitteisiin ei
sisälly erityisiä takuuehtoja, joista syntyisi erillinen suoritevelvoite.
Määräysvalta toimitettavaan tuotteeseen siirtyy, kun tuotteen fyysinen hal-
linta on siirtynyt asiakkaalle, mikä tapahtuu tyypillisesti toimituksesta. Lassila &
Tikanoja toimittaa asiakkaille puupohjaisia polttoaineita ja kierrätyspolttoaineita.
Asiakkaalta saatava hinta perustuu toimitetun polttoaineen määrään ja sen ener-
giasisältöön tai toimitetun tuotteen määrään. Joissain tapauksissa lopullinen
myyntihinta määräytyy sen jälkeen, kun asiakas on mitannut toimitetun tavaran
määrän, jolloin lopulliseen myyntihinnan määrään liittyy epävarmuutta. Johto on
arvioinut vastikemäärään liittyvän epävarmuuden olevan vähäinen ja jälkikäteen
tehtävät hinnan oikaisut eivät ole olennaisia .
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Laatimisperiaate
Konserni toimii Suomessa ja Ruotsissa. Maantieteellisten alueiden
liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat esitetään
varojen sijaintimaan mukaan.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Liikevaihto
Suomi 395,7 393,3
Ruotsi 21,6 21,2
Muut maat 9,4 9,4
Yhteensä 426,6 423,9
Varat
Suomi 494,4 441,1
Ruotsi 15,4 11,9
Yhteensä 509,7 453,0
Bruttoinvestoinnit
Suomi 38,4 31,9
Ruotsi 3,3 4,2
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
77
Vuokratuotot
Puristimien ja paalainten myynnin lisäksi asiakas voi vuokrata laitteen ulkoisen
rahoitusyhtiön kautta. Sopimukseen rahoitusyhtiön kanssa sisältyy laitteen takai-
sinostovelvollisuus vuokra-ajan päättyessä sopimuksessa ennalta määritetyllä
jäännösarvolla. Vuokrattavat laitteet kirjataan käyttöomaisuuteen, sillä takai-
sinostovelvoitteesta johtuen johto on arvioinut, että olennainen osa omistamiseen
liittyvistä riskeistä ja eduista jää Lassila & Tikanojalle. Sopimuksen alussa rahoi-
tusyhtiöltä saadut ennakkomaksut sekä laitteen jäännösarvo kirjataan taseeseen
velaksi. Vuokratuotto tuloutetaan kuukausittain sopimuskauden aikana. Johto on
arvioinut, että rahoitusyhtiöltä saatavasta rahamäärästä ei aiheudu merkittävää
rahoituskomponenttia vuokratuottojen vähäiseen määrään perustuen.
Muuttuvan vastikemäärän arvioiminen
Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä vähäinen määrä muuttuvan vastikkeen kom-
ponentteja kuten bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia.
Historiatiedon perusteella johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan
vastikemäärään liittyvä epävarmuus on vähäinen ja muuttuva vastike on sisälly-
tetty kokonaisuudessaan tuloutettavaan määrään. Arviota muuttuvan vastikkeen
rahamäärään liittyen päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa.
Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset
Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista
tai palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tava-
roita tai palveluja ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku, esitetään tilinpäätök-
sessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Jos Lassila & Tikanojalla on ehdoton
oikeus vastikkeeseen, erä esitetään taseessa myyntisaamisena.
Sopimukseen perustuva omaisuuserä ja myyntisaamiset arvioidaan arvon alen-
tumisen varalta. Lassila & Tikanojan yleinen maksuehto asiakkaille on 14 päivää,
mutta se saattaa vaihdella tapauskohtaisesti.
Sopimukseen perustuvat velat
Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai pal-
veluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen
kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopi-
mukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun.
Sopimuksesta aiheutuvat menot
Lassila & Tikanojalla ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisäme-
noja. Lassila & Tikanoja hyödyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopi-
muksen saamisesta aiheutuvat lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteu-
tuessa.
Myyntituottojen jakauma
Liikevaihto jakautuu ajan kuluessa tuloutettaviin palveluihin, yhtenä ajankohtana
tuloutettaviin tuotteisiin sekä vuokratuottoihin. Ajan kuluessa tuloutetut palvelut
sisältää myyntituotot pitkäkestoisista palvelusopimuksista, erikseen tilattavista
palveluista sekä projektiliiketoiminnasta. Yhtenä ajanhetkenä tuloutettavat pal-
velut pitää sisällään myyntituotot laitteiden ja materiaalien myynnistä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa erityisesti
seuraavissa osa-alueissa:
• palvelu- ja projektiliiketoiminnan myyntituottojen
kirjaamisen ajoittuminen
• Ympäristöpalveluiden jätepuristimien ja
paalainten takaisinostovelvoitteen käsittely ja
rahoituskomponentin merkittävyyden arviointi
• muuttuvan vastikkeen arvioiminen.
Kirjaamisessa käytetty harkinta on kuvattu tarkemmin kyseisen
myyntituoton kuvauksen yhteydessä.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Pitkäkestoiset palvelusopimukset 282,1 289,4
Erikseen tilattavat palvelut 74,7 66,0
Projektiliiketoiminta 10,2 9,9
Laite- ja materiaalimyynti 56,2 55,1
Vuokratuotot 3,4 3,5
Liikevaihto yhteensä 426,6 423,9
Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät
MEUR 2025
2024
Carve-out
Myyntisaamiset
51,5
49,4
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
12,3
7,2
Sopimukseen perustuvat velat
8,2
7,3
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koostuvat laskuttamattomasta myyn-
nistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana ja jonka osalta Lassila & Tika-
nojalla ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen.
Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa pitkäkestoisiin palveluso-
pimuksiin ja tuloutuvat seuraavan kauden aikana. Sopimukseen perustuvat velat
sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat.
Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituot-
toja tilikaudella.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
78
1.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Laatimisperiaate
Lassila & Tikanojan työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot,
työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjes-
telyt), osakeperusteiset maksut ja muut henkilösivukulut (lakisääteiset
sosiaalikulut).
Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä Lassila & Tikanoja suorittaa
kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista
velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjeste-
lyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota
veloitus koskee.
Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 1.5 Osakeperusteiset
maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.4
Lähipiiritapahtumat.
Carve-out periaate
Alla olevat taulukot sisältävät suoraan uuden Lassila & Tikanojan
palveluksessa olleen henkilöstön ja sen kulut. Lisäksi carve-out
tilinpäätösten laatimista varten uudelle Lassila & Tikanojalle on allokoitu
osa vanhan Lassila & Tikanoja johdon ja konsernitoimintojen kuluista.
Allokaatioavaimena on käytetty kuhunkin konsernihallinnon toimintoon
soveltuvaa tunnistetta, kuten liikevaihtoa tai henkilöstömäärää. Vanhan
Lassila & Tikanojan henkilömäärästä puolet on allokoitu Uudelle Lassila
& Tikanojalle carve-out taloudellisten tietojen laatimista varten. Johto
katsoo näiden allokointiperusteiden olevan asianmukaisia.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Palkat ja palkkiot 116,3 115,4
Eläkekulut 21,6 21,7
Osakepalkitseminen 0,4 0,2
Muut henkilösivukulut 3,5 3,0
Yhteensä 141,9 140,3
Konsernilla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia, joihin
konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suoritta-
miseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saami-
siin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu eläkevelvoitteisiin.
1.4 Materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan
muut tuotot ja kulut
Laatimisperiaate
Materiaalit ja palvelut koostuvat pääasiassa laitteiden ja tarvikkeiden
ja raaka-aineiden kuluista, tuotannon lyhytaikaisista vuokrakuluista,
jätteenkäsittelymaksuista ja alihankintapalveluiden sekä tilapäisen
vuokratyövoiman kustannuksista .
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan
kuulumattomia eriä, kuten omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä
syntyneitä myyntivoittoja ja saatuja korvauksia. Liiketoiminnan muut
kulut sisältävät mm. asiantuntija- ja konsultointipalkkioita, omaisuuse-
rien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneet tappiot, luottotappiokulut
ja- varaukset sekä niiden peruutukset ja ajoneuvojen ja työkoneiden
käytöstä aiheutuvia kuluja, ICT-kuluja, vapaaehtoisia henkilöstökuluja,
matkakuluja, toimitilakuluja ja pilvipalveluiden käyttöönottokuluja.
Julkiset avustukset
Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan
tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen
edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan.
Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön
palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut
vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset
kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset
tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudelli-
sena vaikutusaikana.
Materiaalit ja palvelut
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Aineet ja tarvikkeet 86,3 83,6
Alihankintapalvelut 37,9 38,0
Tuotannon vuokrat 1,7 1,8
Ostot jakautuvalta konsernilta 0,2 0,2
Yhteensä 126,2 123,6
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,2 1,0
Saadut korvaukset ja julkiset avustukset 0,2 0,2
Muut 3,0 1,4
Yhteensä 3,4 2,7
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
ICT-kulut 9,4 8,0
Matkakulut 5,4 5,2
Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos 0,5 0,6
Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet 21,5 23,1
Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus 22,5 22,3
Vakuutukset 2,7 2,6
Kiinteistöjen ylläpitokulut 5,5 5,6
Asiantuntijapalkkiot 6,9 2,2
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 3,2 3,1
Markkinointikulut 0,8 1,1
Tappiot omaisuuserien myynnistä 0,0 0,3
Muut 3,8 4,7
Yhteensä 82,2 78,8
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Suomi 1 803 1 789
Ruotsi 104 86
Yhteensä 1 907 1 875
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
79
1.5 Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaate
Lassila & Tikanojan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät on suunnattu
konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalk-
kiojärjestelmä sisältää Lassila & Tikanojan osakkeina maksettavan
ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ennalta määrätyt
ehdot täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä vähenne-
tään asianmukaiset verot ja veroluonteisten maksujen osuus ennen
osakkeiden luovuttamista osallistujille. Rahana maksettava etuus
on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja
veronluonteiset maksut.
PItkän aikavälin kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääoman
maksettaviksi. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan
käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Käypä arvo perustuu
osakkeen arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti
oikeuden syntymisjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu
johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän
oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä
etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviosssa
jaettavien osakkeiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslas-
kelmaan arvion muutoshetkellä. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään
työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Carve-out periaate
Lassila & Tikanojaan jakautumisessa suoraan Lassila & Tikanoja Oyj:n
tytäryhtiöiden mukana siirtyvistä henkilöistä tietyt avainhenkilöt
ovat historiallisesti osallistuneet Luotean (vanha Lassila & Tikanoja,
jakautunut yhtiö) osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin. Seuraavissa
taulukoissa esitetyt osake-ja henkilömäärät pitävät sisällään vain nämä
henkilöt. Osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut sisältävät näiden
henkilöiden lisäksi myös Luotean konsernitoimintoihin osallistuneiden
henkilöiden Lassila & Tikanojalle kuuluneen osuuden osakepohjaisista
kannustinohjelmista. Näiden kulujen allokoinnissa on käytetty samoja
allokointiperiaatteita kuin keskitetysti tuotettujen palveluiden osalta,
jotka johto katsoo asianmukaisena tapana allokoida osakeperusteisiin
maksuihin liittyvät kulut. Osa näistä Luotean konsernitoimintojen
henkilöistä siirtyi Lassila & Tikanojaan jakautumisen yhteydessä.
Historiallisten kustannusten allokaatiot eivät välttämättä vastaa
tulevia kuluja, joita syntyy Lassila & Tikanojan avainhenkilöille tulevai-
suudessa perustettavista kannustinjärjestelmistä.
Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027
Vanhan Lassila & Tikanojan hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta
osakepohjaisesta kannustinohjelmasta, joka on suunnattu vanhan Lassila &
Tikanojan avainhenkilöille mukaan lukien toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme kolmen vuoden mittaista
ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Vanhan
Lassila & Tikanojan hallitus on päättänyt järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin
ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.
Ansaintajakson 2023–2025 palkkio perustuu jakautuneen konsernin sijoitetun
pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pie-
nentämiseen (ESG) vuosina 2023–2025.
Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustuu jakautuneen konsernin sijoitetun
pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pie-
nentämiseen (ESG) vuosina 2024–2026..
Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustuu jakautuneen yhtiön osakkeen
kokonaistuottoon (TSR), jakautuneen konsernin sijoitetun pääoman tuottoon
(ROCE), hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) ja liikevaihdon kasvuun vuosina
2025–2027.
Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2026
Vanhan Lassila & Tikanojan hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta
siirtymävaiheen osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Siirtymävaiheen osake-
palkkiojärjestelmässä 2023–2026 on kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansain-
tajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden
sitouttamisjakso. Järjestelmän tarkoituksena on tukea siirtymävaihetta vanhasta
osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalkkiojärjestelmään. Siirtymävaiheen
osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu jakautuneen konsernin toimi-
tusjohtaja ja johtoryhmä. Vanhan Lassila & Tikanojan hallitus päätti järjestelmän
ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansainta-
jakson alussa.
Ansaintajakson 2023 palkkio perustui jakautuneen konsernin sijoitetun pää-
oman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2023.
Ansaintajakson 2024 palkkio perustui jakautuneen konsernin sijoitetun pää-
oman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2024.
Uusi Lassila & Tikanoja aikoo jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen jatkaa
vanhan Lassila & Tikanojan olemassa olevaa suoriteperusteista osakepalkkio-
järjestelmää olennaisilta osin nykyisiä ehtoja vastaavin ehdoin, mutta sillä muu-
toksella, että palkkiot maksetaan uuden Lassila & Tikanojan osakkeilla vanhan
Lassila & Tikanojan osakkeiden sijaan ja uuden Lassila & Tikanojan osakkeina
ilmaistujen palkkioiden määrää muutetaan vastaavasti. Nykyisen suoriteperus-
teisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksojen 2024–2026 ja 2025–2027
perusteella annettavat palkkiot muunnetaan uuden Lassila & Tikanojan osakkeiksi
uuden Lassila & Tikanojan osakkeen hinnanmuodostuksen perusteella listautu-
misen jälkeen.
Jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen uuden Lassila & Tikanojan osakepoh-
jaisten kannustinjärjestelmien yksityiskohdista päättää uuden Lassila & Tikanojan
hallitus.
Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavat kulut
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Osakkeina maksettavat palkkiot 0,4 0,2
Yhteensä 0,4 0,2
Osakepalkkiojärjestelmien tiedot
Osakepalkkiojärjestelmä
2023-2027
Siirtymävaiheen osakepalkkio-
järjestelmä 2023-2026
Osakepalkkiojärjestelmä
Ansaintajakso
2025-2027
Ansaintajakso
2024-2026
Ansaintajakso
2023-2025
Ansaintajakso
2024
Ansaintajakso
2023
Myöntämispäivä 14.3.2025 17.1.2024 16.1.2023 17.1.2024 16.1.2023
Ansaintajakso alkaa 1.1.2025 1.1.2024 1.1.2023 1.1.2024 1.1.2023
Ansaintajakso päättyy 31.12.2027 31.12.2026 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023
Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä 8,91 9,88 11,48 9,88 11,48
Annettavat maksimiosakkeet 76 723 49 273 43 681 7 600 15 200
Toteutunut määrä, kpl 1 788 7 800
Palautunut määrä, kpl
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta - - - 2 2
Osakkeiden vapautuminen - - - 31.3.2027 31.3.2026
Henkilöitä 18 12 12 1 2
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
80
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
Laatimisperiaate
Konserni vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita,
ajoneuvoja ja ICT laitteita. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka,
joiden arvo perustuu tulevien vuokrien nykyarvoon.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla
ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja
sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla.
Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun
tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua
aikaisemmin. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslas-
kelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudestaan, kun
tulevat vuokrat muuttuvat indeksin tai hintatason muutoksesta johtuen tai
jos Lassila & Tikanoja muuttaa arviotaan siitä, tullaanko mahdollisia osto-,
jatko- tai terminointioptioita käyttämään. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät
korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja -kulut.
Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelkojen lyhennykset esitetään
rahoituksen rahavirrassa ja korot liiketoiminnan rahavirrassa.
Konserni soveltaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta
tuotanto ja -toimistotilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuu-
seriä koskevaa helpotusta ICT-laitteiden vuokrasopimuksiin. Näiden
sopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa
ei kirjata. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin
liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman riveillä Liiketoiminnan muut
kulut ja Materiaalit ja palvelut.
Carve-out periaate
Vuokrasopimukset, joissa Lassila & Tikanoja -yhtiöillä on määräysvalta tai
joissa Lassila & Tikanoja on ollut pääasiallinen käyttäjä ja jotka siirtyivät
Lassila & Tikanojalle jakautumisessa, on esitetty vuokrasopimuksina
carve-out tilinpäätöksissä.
Lassila & Tikanoja ja jakautuneen konsernin jäljelle jäävät liiketoiminnot
ovat historiallisesti toimineet yhteisissä vuokratiloissa ja toimistoissa
tietyissä paikoissa. Kyseisten tilojen osalta vuokrasopimuksen laillinen
omistaja on laskuttanut muilta kyseisiä tiloja käyttäneiltä yhtiöiltä
käytön mukaisen osuuden kuluista. Niiden tilojen osalta, joissa Lassila
& Tikanoja -yhtiöt eivät ole vuokrasopimuksen laillisia omistajia, eikä
kyseisen tilan vuokrasopimus siirtynyt jakautumisessa Lassila & Tikano-
jalle, tilojen käyttöön liittyvä kuluerä on sisällytetty Lassila & Tikanojan
carve-out taloudellisiin tietoihin ja esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa
liiketapahtumana lähipiirin kanssa. Niiden tilojen osalta, joissa Lassila &
Tikanoja -yhtiöt ovat vuokrasopimuksen laillisia omistajia, kyseisen tilan
vuokrasopimus siirtyi jakautumisessa Lassila & Tikanojalle ja jakautuneen
konsernin jäljelle jäävät liiketoiminnot käyttävät kyseistä tilaa, jakautu-
neen konsernin jäljelle jäävien liiketoimintojen käytön osuus kyseisestä
tilasta on sisällytetty tuottona Lassila & Tikanojan carve-out taloudellisiin
tietoihin ja esitetty liiketapahtumana lähipiirin kanssa.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -14,0 -14,5
Korkokulut vuokrasopimusveloista -2,1 -2,3
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -1,5 -1,5
Yhteensä -17,6 -18,4
Vuokrasopimuksiin liittyvät rahavirrat vuonna 2025 olivat -17,4 miljoonaa euroa (-17.8).
1.7 Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaate
Poistot
Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen
arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella
siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.
Aineettomat hyödykkeet: 5-10 vuotta
Liiketoiminnan yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet: 3-13
vuotta
Rakennukset ja rakennelmat: 5-30 vuotta
Kuljetusvälineet: 6-15 vuotta
Koneet ja kalusto: 4-15 vuotta
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentu-
misen varalta viimeisen neljänneksen aikana. Valmistuneisiin kaatopaik-
koihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa
poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden
mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvonalentumiset
Lassila & Tikanoja arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä
omaisuuserien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi.
Jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan
kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo
vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai
rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdis-
tettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuu-
seriä tasasuhteisesti.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille
ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä
rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan
saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei
katsota olevan tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan
kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.
Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu
arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut
muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Liikearvon arvonalentumis-
testausta on kuvattu liitetiedossa 3.2. Liikearvon arvonalentumistesta-
ukset.
Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot
Käyttöomaisuuserien luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät
voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan
muissa tuotoissa tai kuluissa.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Poistot
Aineettomat hyödykkeet -4,9 -3,4
Rakennukset ja rakennelmat -5,7 -5,1
Koneet ja kalusto -20,9 -20,3
Käyttöoikeusomaisuuserät -14,0 -14,5
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
Yhteensä -45,5 -43,4
Myyntivoitot / -tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä 0,2 1,0
Tappiot omaisuuserien myynnistä -0,0 -0,3
Yhteensä 0,2 0,7
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
81
1.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Laatimisperiaate
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien
muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskel-
maan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin
liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään
välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai
valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Tilikaudella tai
vertailukaudella tällaisia eriä ei ollut.
Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot sisälly-
tetään lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan laina-aikana
korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä.
Carve-out periaate
Korkotuotot ja -kulut lähipiiriltä on määritetty juridisten Lassila &
Tikanoja -yhtiöiden suoraan kirjaamien korkotuottojen ja -kulujen
perusteella. Jakautumisen yhteydessä Lassila & Tikanojalle siirtyneiden
vuokrasopimusten korkokulut on sisällytetty carve-out tilinpäätök-
sien rahoituskuluihin. Tilikauden tai vertailukauden korkokulut eivät
sisällä jakautumisessa Lassila & Tikanojalle jakautumissuunnitelman
mukaisesti siirtyneiden rahoitusjärjestelyjen korkokuluja. Lisätietoja
rahoitusjärjestelyistä on annettu liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat
ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Näihin carve-out taloudellisiin tietoihin sisältyvät rahoituskulut eivät
välttämättä vastaa niitä rahoituskuluja, jotka olisivat syntyneet, jos
Lassila & Tikanoja olisi hankkinut rahoituksen itsenäisesti. Nämä kustan-
nukset eivät välttämättä ole osoitus Lassila & Tikanojalle tulevaisuu-
dessa syntyvistä rahoituskustannuksista.
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 0,1 0,1
Korkotuotot lähipiiriltä 0,1 0,1
Osinkotuotot 0,0 0,0
Valuuttakurssivoitot 0,1 -
Rahoitustuotot yhteensä 0,3 0,1
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetta-
vista lainoista -0,0 -0,1
Korkokulut konsernitiliveloista lähipiiriltä -2,1 -1,7
Korkokulut vuokrasopimusveloista -2,1 -2,3
Factoring -järjestelyihin liittyvät kulut -0,3 -0,4
Muut rahoituskulut -0,3 -0,3
Valuuttakurssitappiot - -0,0
Rahoituskulut yhteensä -4,9 -4,9
Rahoitustuotot ja -kulut -4,6 -4,7
1.9 Tuloverot
Laatimisperiaate
Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista
veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan,
mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin kirjat-
tavien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan
voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla
edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä
väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpito-
arvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäi-
vänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttuessa tiedossa
olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennyskelvottomista
liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennal-
linen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä,
että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa
vastaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot muodostuvat yrityshankintoihin liitty-
vistä käyvän arvon arvostuksista ja uusista aineettomista hyödykkeistä.
Carve-out periaate
Lassila & Tikanojaan kuuluvat tytäryhtiöt ovat toimineet näissä tilikau-
della ja vertailukaudella erillisinä verotuskohteina. Näiden yhtiöiden
osalta carve-out taloudellisiin tietoihin sisältyvät verokulut sekä
verovelat ja -saamiset perustuvat toteutuneeseen verotukseen.
Lassila & Tikanoja Oyj, joka syntyi osittaisjakautumisella Luotea
Oyj:stä (vanha Lassila & Tikanoja Oyj), ei ole esitetyillä tilikausilla tehnyt
erillisiä veroilmoituksia. Näissä carve-out taloudellisissa tiedoissa
esitettyyn verokuluun on lisätty Lassila & Tikanoja Oyj:n verokulu,
joka on määritetty ikään kuin Lassila & Tikanoja Oyj olisi ollut erillinen
verotuskohde. Tämä verokulu on carve-out taloudellisissa tiedoissa
esitetty verokuluna Lassila & Tikanojan tuloslaskelmassa ja taseessa
jäljelle jäävän Luotean kanssa toteutuneena liiketoimena, joka on kirjattu
sijoitettuun omaan pääomaan.
Tuloverot tuloslaskelmalla
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -5,7 -6,6
Edellisten tilikausien verot 0,0 0,0
Laskennalliset verot -0,1 -0,8
Yhteensä -5,8 -7,4
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
82
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan
verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Tulos ennen veroja 31,6 38,9
Verot Suomen verokannan mukaan 20 % -6,3 -7,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen
vaikutus -0,0 -0,0
Verovapaat tuotot 0,5 0,7
Vähennyskelvottomat kulut -0,1 -0,3
Verot aiemmilta tilikausilta 0,0 0,0
Muut erät 0,0 -0,0
Yhteensä -5,8 -7,4
Laskennalliset verot taseella
MEUR 2025
2024
Carve-out
Laskennalliset verovelat 22,4 21,7
Laskennalliset verot, netto 22,4 21,7
Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovel-
koihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun
niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on
sama veroviranomainen.
Lassila & Tikanoja ei ole kirjannut vuosina 2025 ja 2024 verokuluja liittyen
OECD:n toisen pilarin mallisääntöjen (Pillar Two model rules) mahdolliseen lisä-
veroon. Lassila & Tikanoja on soveltanut väliaikaista pakollista helpotusta las-
kennallisen verovelan kirjaamiseen lisäveron mahdollisten vaikutusten osalta ja
kirjaa sen tilikauden verona, jos se toteutuu. Konsernin altistumisriski lisäverolle
on yhtiön arvion mukaan rajallinen, koska Lassila & Tikanojan toiminnot ovat Suo-
messa ja Ruotsissa, joissa molemmissa on yli 15 prosentin yhteisöverokanta.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
MEUR 2024
Kirjattu tulos-
laskelmaan Kurssierot
Hankitut
liiketoiminnat 2025
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset 0,9 -0,0 0,8
Hyllypoistot 1,5 0,1 1,6
Vuokrasopimusvelat 11,4 1,1 12,5
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 2,8 -0,2 2,6
Netotus -16,5 -17,5
Yhteensä - 1,0 - - -
Laskennalliset verovelat
Yrityshankinnat 20,3 -0,1 0,0 0,3 20,5
Tilinpäätössiirrot 6,7 0,2 0,0 6,9
Käyttöoikeusomaisuuserät 11,0 1,1 12,0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 0,2 0,2 0,4
Netotus -16,5 -17,5
Yhteensä 21,7 1,4 0,0 0,3 22,4
MEUR 2023
Kirjattu tulos-
laskelmaan Kurssierot
Hankitut
liiketoiminnat
2024
Carve-out
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset 0,8 0,1 0,9
Hyllypoistot 1,5 -0,0 1,5
Vuokrasopimusvelat 12,4 -1,1 11,4
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 3,2 -0,4 2,8
Netotus -18,0 -16,5
Yhteensä - -1,4 - - -
Laskennalliset verovelat
Yrityshankinnat 20,2 0,3 0,0 -0,2 20,3
Tilinpäätössiirrot 6,2 0,5 6,7
Käyttöoikeusomaisuuserät 12,1 -1,2 11,0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 0,0 0,2 0,2
Netotus -18,0 -16,5
Yhteensä 20,6 -0,2 0,0 -0,2 21,7
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
8383
2 Operatiiviset
varat ja velat
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . .84
2.2 Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .84
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat . . .85
2.4 Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . .85
2.5 Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
84
2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaate
Myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen myynnin määräisenä
vähennettynä todennäköisillä arvonalentumistappioilla. Saamiset ovat
korottomia ja Lassila & Tikanojan yleinen maksuehto on 14 päivää.
Myyntisaamisiin sisällytetään myös sellainen laskuttamaton myynti,
jonka osalta Lassila & Tikanoja on täyttänyt suoritevelvoitteensa ja
jonka osalta sillä on ehdoton oikeus vastikkeeseen. Myyntisaamiset
luokitellaan rahoitusvaroiksi, joita selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1
Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Luottotappioiden kirjaamiseen sovelletaan IFRS 9 -standardin
mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa
olevat luottotappiot lasketaan jakamalla myyntisaamiset ikääntymisen
perusteella luokkiin ja kertomalla kyseiset luokat luottotappioprosentilla,
joka perustuu historiatietoon myyntisaamisten toteutuneista luotto-
tappioista ottaen huomioon lähiajan taloudelliset näkymät. Arvonalen-
tumismalli koskee yhtiön myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia
omaisuuseriä.
Luottotappiovarausta kirjataan historiatiedon sekä lähiajan taloudel-
listen näkymien perusteella. Allaolevassa taulukossa on esitetty
carve-out tilinpäätöksissä käytetyt varausprosentit myyntisaamisten
erääntymisluokittain. Yli 360 päivää vanhat myyntisaamiset kirjataan
alas kokonaisuudessaan. Mikäli asiakas on ajautunut maksukyvyt-
tömyystilaan kuten esimerkiksi konkurssiin tai velkasaneeraukseen,
kirjataan myyntisaaminen pois taseesta lopullisena luottotappiona, kun
siitä ei kohtuudella arvioida saatavan suoritusta.
Luottotappiovarausprosentit
% 2025 2024
Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimukseen
perustuvat omaisuuserät 0,1 0,1
Erääntyneet 1-90 pv 1,4 0,7
Erääntyneet 91-365 pv 17,1-45,0 17,7-18,1
Erääntyneet yli 365 pv 100,0 100,0
MEUR 2025
2024
Carve-out
Myyntisaamiset 51,5 49,4
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät 12,3 7,2
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä1 - 0,1
Siirtosaamiset 2,8 1,4
Ennakkomaksut 0,1 0,1
Tuloverosaamiset - 0,0
Muut saamiset 1,2 0,2
Yhteensä 67,9 58,5
1
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä koostuvat Lassila & Tikanojan juridisten yhtiöiden konsernitili-
saamisista Luotealta (vanha Lassila & Tikanoja, jakautunut yhtiö) carve-out tilinpäätöshetkellä.
Odotetut luottotappiot myyntisaamisista ja sopimuksiin perustuvista
omaisuuseristä
31.12.2025, MEUR Bruttoarvo
josta
luottotappio-
varaus
Nettoarvo
taseella
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimukseen perustuvat
omaisuuserät 59,3 0,1 59,2
Erääntyneet 1-90 pv 4,4 0,1 4,3
Erääntyneet 91-365 pv 0,4 0,2 0,3
Erääntyneet yli 365 pv 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 64,1 0,3 63,8
31.12.2024, MEUR Bruttoarvo
josta
luottotappio-
varaus
Nettoarvo
taseella
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimukseen perustuvat
omaisuuserät 52,8 0,0 52,7
Erääntyneet 1-90 pv 3,7 0,0 3,7
Erääntyneet 91-365 pv 0,2 0,0 0,2
Erääntyneet yli 365 pv 0,2 0,2 0,0
Yhteensä 56,9 0,3 56,6
Luottotappiovarauksen muutos
MEUR 2025
2024
Carve-out
Luottotappiovaraus 1.1. 0,3 0,3
Varauksen muutos tuloslaskelmassa 0,0 -0,0
Luottotappiovaraus 31.12. 0,3 0,3
Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos esitetään liitetiedossa 1.4 Materi-
aalit ja palvelut ja liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia ja muista rahoitusvaroista ei ole kir-
jattu arvonalentumisia.
2.2 Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaate
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoi-
minnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen
valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat
menot. Jätehuollon ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan
painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määrite-
tään FIFO-periaatteella.
Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä
uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno
muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista
välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvista ja kiinteistä
yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
MEUR 2025
2024
Carve-out
Aineet ja tarvikkeet 4,7 4,2
Valmiit tuotteet/tavarat 0,7 1,2
Muu vaihto-omaisuus 4,5 3,8
Yhteensä 9,9 9,2
Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 0,1 miljoonaa euroa (0,0), jolla vaih-
to-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelman erään Materiaalit ja palvelut.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
85
2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Laatimisperiaate
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen
alkuperäiseen arvoonsa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen
velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelat luokitellaan rahoitusveloiksi, joista selostetaan tarkemmin
liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
MEUR
2025
2024
Carve-out
Saadut ennakot 10,2 9,5
Ostovelat 36,5 32,8
Tuloverovelat 5,3 0,1
Muut velat1 24,8 11,7
Siirtovelat 36,4 35,4
Yhteensä 113,2 89,5
Siirtovelkojen erittely
Henkilöstökuluihin liittyvät velat2 31,1 32,2
Muut jaksotetut kulut 5,3 3,2
Yhteensä 36,4 35,4
1
Sisältää 6,2 miljoonan euron siirtyvän vastikkeen liittyen Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n
(”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022. Siirtyvä vastike tullaan maksa-
maan vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Lisätietoja siirtyvästä vastikkeesta
on annettu liitetiedossa 4.1 Rahoitusvarat ja velat.
2
Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat sisältävät tavanomaisia palkka-, eläke- ja sosiaali-
kuluvarauksia.
Saadut ennakot sisältävät sopimukseen perustuvat velat sekä saadut ennakot
vuokramaksuista. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot
ovat samat kuin niiden tasearvot.
2.4 Muut pitkäaikaiset velat
MEUR
2025
2024
Carve-out
Saadut ennakot 5,8 6,7
Siirtyvä / ehdollinen vastike 1,1 6,7
Muut velat - 0,0
Yhteensä 7,0 13,4
Siirtyvä vastike vuonna 2024 liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tar-
joavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin
osuuden ostoon 1.2.2022. Lisätietoja siirtyvästä vastikkeesta on annettu liitetie-
doissa 2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat sekä 4.1 Rahoitusvarat ja -velat.
Ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) vuonna 2025 liittyy RecondConcept i Ånge
AB:n hankintaan joulukuussa 2025. Ehdollinen vastike arvostetaan käypään
arvon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n käyttökatteen kehitykseen vuo-
sina 2026 ja 2027. Lisätietoja ehdollisesta vastikkeesta on annettu liitetiedossa
4.1 Rahoitusvarat ja -velat.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Siirtyvän ja ehdollisen vastikkeen arvostuksessa käytettävien
laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä.
Laskelmissa käytetty käyttökate-ennuste perustuu toteutuneeseen
kehitykseen sekä johdon käsitykseen liiketoiminnan kasvunäkymistä.
Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat
asianmukaisia, saattavat laskelmissa käytetyt käyttökate-ennusteet
erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista luvuista.
2.5 Varaukset
Laatimisperiaate
Varaus kirjataan, kun Lassila & Tikanojalla on aikaisemman tapahtuman
seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta
osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutu-
minen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen
nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan
korkokuluksi. Varauksen muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan
erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt
olemassa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen
syntyminen on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset
kirjataan, kun uusi jätteiden käsittelyalue otetaan käyttöön. Arvioidut
menot, joihin varaus perustuu, aktivoidaan taseen aineellisten käyttö-
omaisuushyödykkeiden rakennuksiin ja rakennelmiin ja poistetaan
omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Ympäristövarauksien
määrään liittyvien arvioiden muutokset merkitään aktivoitujen kustan-
nusten oikaisuksi.
Varaukset diskontataan nykyarvoonsa riskittömällä korolla, joka ei
sisällä laiminlyöntiriskiä. Riskittömän koron määrittämisessä otetaan
huomioon sekä nykyiset että tulevat taloudelliset olosuhteet sekä
menojen odotettu ajoitus. Diskonttauksesta aiheutuvat varauksen
muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
MEUR
2025
2024
Carve-out
Pitkäaikaiset varaukset 6,3 6,3
Lyhytaikaiset varaukset 0,3 0,6
Yhteensä 6,6 6,9
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
86
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta
arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen
edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot
ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista. Vara-
usten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tar-
vittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellet-
tavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.
Erityisesti ympäristövarauksille on ominaista, että menot saattavat
toteutua hyvin pitkän ajan päästä tai pitkällä aikavälillä, mikä lisää arvi-
ontiepävarmuutta. Taseessa euromääräisesti suurimmat ympäristöva-
raukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen
peittokustannusvaraukset. Merkittäviä oletuksia näiden määrittämisessä
ovat muun muassa arvioidut tulevat kustannukset kaatopaikan peittämi-
sestä, sulkemisesta ja jälkihoidosta. Sisäiset ja ulkopuoliset asiantuntijat
laativat arviot, ja ne tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Arvioissa
otetaan huomioon muun muassa kunkin kohteen sääntelyvaatimukset.
Arvioidut velvoitteet arvostetaan nykyarvotekniikoilla, joissa huo-
mioidaan oletukset ja tekijät, joita markkinaosapuolet käyttäisivät
arvioiden määrittämisessä. Näihin kuuluvat esimerkiksi inflaatio,
kustannustaso, epävarmuudet työn ajoituksesta, kolmansilta osa-
puolilta saatu tieto, vastaavan työn todelliset ja ilmoitetut hinnat
sekä asiantuntijoiden arviot. Inflaatio-oletukset perustuvat johdon
arvioon nykyisistä ja tulevista taloudellisista olosuhteista sekä
menojen ajoituksesta. Ympäristövarausten odotetaan realisoituvan
3–50 vuoden aikavälillä. Realisoitumisaikaa tarkastellaan vuosit-
tain ja aina, kun on indikaatiota, että siihen on tulossa muutoksia.
Ympäristövarauksilla katetut velvoitteet
Konserni on vuokrannut Kotkan kaupungilta maa-alueen, jolla on kaatopaikka.
Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-ai-
neksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla
on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoito-
työt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukaisesti.
Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka toimii yhdyskuntajätteiden,
pilaantuneiden maa-ainesten sekä teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitusalu-
eena.
Oulun kaatopaikka-alueen materiaalinkäsittelykeskus vastaanottaa, käsittelee
sekä hyötykäyttää monia erilaisia jätteitä ja sivuvirtoja, kuten teollisuusjätteitä,
pilaantuneita maita, rakennus- ja purkujätteitä sekä yhdyskuntajätteitä.
Porin kaatopaikka vastaanottaa ja käsittelee kipsi-, rakennus- ja purkujätteitä
sekä pilaantuneita maa-aineksia ja muita pieneriä. Uusi ympäristölupa on saanut
lainvoiman joulukuussa 2025. Uusi ympäristölupa kattaa haetut uudet vaarat-
toman ja vaarallisen jätteen vastaanotto- ja käsittelytoiminnot. Vaarallisen jätteen
toimintojen rakentaminen alkaa keväällä 2026.
Muut varaukset
Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykulu- ja tapaturma-
maksuvarauksia sekä vuokrattujen toimitilojen ennallistamisvarauksia.
MEUR
Ympäristö-
varaukset
Muut
varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2025 6,3 0,6 6,9
Varausten lisäykset 0,5 0,2 0,7
Käytetyt varaukset -0,4 -0,5 -0,8
Diskonttauksen vaikutus -0,1 - -0,1
Varaukset 31.12.2025 6,3 0,3 6,6
MEUR
Ympäristö-
varaukset
Muut
varaukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2024 7,2 0,1 7,2
Varausten lisäykset 0,6 0,6 1,2
Käytetyt varaukset -0,4 -0,1 -0,5
Diskonttauksen vaikutus -1,0 - -1,0
Varaukset 31.12.2024 6,3 0,6 6,9
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
8787
3 Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat
3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . 88
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset . . . . . . . . . . . . . . . 89
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . . . . . . 89
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat . . .91
3.5 Muut pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
88
3.1 Liikearvo ja muut aineettomat
hyödykkeet
Laatimisperiaate
Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräys-
vallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden
käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se
testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen vuosineljän-
neksen aikana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineettomien hyödyk-
keiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai
rajoittamaton. Lassila & Tikanojan liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut
aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa asiakassuhteita. Asiakassuh-
teiden poistoaika on keskimäärin kymmenen vuotta.
Muut aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muut
aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena
vaikutusaikanaan. Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan
muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien kun projektit ovat
siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos
on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödyk-
keen tulee tuottaa Lassila & Tikanojalle vastaista taloudellista hyötyä,
joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää
kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta
valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät
ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot.
Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on 5–10 vuotta.
Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2
Liikearvon arvonalentumistestaukset ja muiden aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia on kuvattu liitetiedossa
1.7 Poistot ja arvonalentumiset.
2025, MEUR Liikearvo
Liiketoiminto-
jen yhdistämi-
sissä hankitut
erät
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 118,8 38,9 1,0 15,8 20,7 195,2
Lisäykset - - 0,0 0,1 2,2 2,4
Hankitut liiketoiminnot 6,4 5,1 - - - 11,5
Vähennykset - - -0,0 -0,9 - -1,0
Siirrot erien välillä - - - 21,1 -21,1 -
Kurssierot 0,5 0,2 0,0 - - 0,7
Hankintameno 31.12. 125,7 44,2 1,1 36,2 1,7 208,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -29,6 -0,3 -11,4 -41,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,0 1,3 1,3
Tilikauden poistot -1,9 -0,1 -2,9 -4,9
Kurssierot -0,1 -0,0 - -0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. - -31,6 -0,3 -13,1 - -45,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 125,7 12,6 0,7 23,1 1,7 163,8
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1).
2024, MEUR Liikearvo
Liiketoiminto-
jen yhdistämi-
sissä hankitut
erät
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 118,2 38,3 1,0 13,5 13,9 184,9
Lisäykset - - 0,0 0,1 9,1 9,3
Hankitut liiketoiminnot 0,8 0,7 - - - 1,5
Vähennykset - - -0,0 -0,1 - -0,1
Siirrot erien välillä - - - 2,3 -2,3 -
Kurssierot -0,3 -0,1 -0,0 - - -0,3
Hankintameno 31.12. 118,8 38,9 1,0 15,8 20,7 195,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -27,8 -0,2 -10,0 -38,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,0 0,1 0,1
Tilikauden poistot -1,8 -0,1 -1,5 -3,4
Kurssierot 0,0 0,0 - 0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. - -29,6 -0,3 -11,4 - -41,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 118,8 9,3 0,8 4,4 20,7 153,9
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
89
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset
Laatimisperiaate
Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain neljännen
vuosineljänneksen aikana tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä
liikearvon arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään
testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti.
Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat
rahavirrat käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat
johdon neljän vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinves-
tointiennusteisiin, jotka on tehty strategiaprosessin yhteydessä. Johto
perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä
alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja yksikön
kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja
raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt
investointipäätökset.
Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle
ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa
käytetty kasvu perustuu johdon arvioon liiketoiminnan pitkän aikavälin
kasvusta ja kannattavuuden kehittymisestä.
Carve-out periaate
Koska tämän tilinpäätöksen luvut ennen jakautumishetkeä 31.12.2025
on laadittu carve-out periaatteella Luotean (entinen Lassila & Tikanoja)
historiallisista konsernitilinpäätöksistä, alla esitetyt vertailukauden
liikearvon arvonalentumistestaukset perustuvat Luotean kiertotalous-
liiketoimintojen rahavirtayksiköille (CGU) suorittamiin historiallisiin
arvonalentumistesteihin.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liikearvojen arvonalentumistesteissä käytettävien käyttöarvoon
perustuvien laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyt-
tämistä. Vastaiset rahavirrat perustuvat entisen Lassila & Tikanojan
hallituksen hyväksymiin strategiakausien ennusteisiin, jotka perus-
tuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon käsitykseen alan
kasvunäkymistä. Käytetty ikuisuuskasvuolettama perustuu johdon
käsitykseen liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvusta. Käytetty dis-
konttokorko vastaa parasta arviota keskimääräisestä painote-
tusta pääomakustannuksesta. Vaikka johdon käsityksen mukaan
käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista
rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.
Liikearvon kohdistaminen
Lassila & Tikanojalla on yksi rahavirtaa tuottava yksikkö, kiertotalousliiketoiminta.
Liikearvon kirjanpitoarvot on esitetty seuraavassa taulukossa:
MEUR 2025
2024
Carve-out
Kiertotalousliiketoiminta 125,7 118,8
Arvonalentumistestaus vuonna 2025
Arvonalentumistestaus on laadittu käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat
diskontataan nykyarvoon. Keskeiset käytetyt oletukset laskettaessa kerrytet-
tävissä olevaa rahamäärää ovat liikevaihdon kasvu ennustejaksolla, EBITDA %
ennustejaksolla sekä ikuisuuskasvuolettama. Käyttöarvolaskelmissa on käytetty
rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ikuisuuskasvuolettamana 2,0 prosenttia, joka
vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.
Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun kes-
kimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön
korko, markkinariskipreemio, yhtiökohtainen beta, vieraan pääoman kustannus
sekä oman ja vieraan pääoman suhde.
Laskennassa käytetyt keskeiset arviot on esitetty seuraavassa taulukossa. Ver-
tailukauden luvut ovat painotettuja keskiarvoja vuoden 2024 testausajankohdan
rahavirtaa tuottavien yksiköiden yksikkökohtaisista keskeisistä arvioista.
Laskennassa käytetyt keskeiset arviot
% 2025 2024
Liikevaihdon kasvu neljän vuoden ennustejaksolla 3,5 3,1
EBITDA-% neljän vuoden ennustejaksolla keskimäärin 19,2 19,2
Ikuisuuskasvuolettama 2,0 2,0
Diskonttauskorko ennen veroja 8,2 8,9
Kiertotalousliiketoiminnan käyttöarvo ylitti testattujen varojen kirjanpitoarvon ja
siten liikearvosta ei kirjattu arvonalentumista vuodelle 2025.
Arvonalentumistestin herkkyysanalyysit
Arvonalentumistestauksen yhteydessä rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin
herkkyysanalyysi, jossa laskennan keskeiset oletukset testattiin. Testauksen
oletuksina käytettiin diskonttauskorkoa sekä toteutuneen kehityksen perusteella
määritettyä loppuarvon laskennassa käytettyä EBITDA-prosenttia. Herkkyysana-
lyysissa laskettiin yksittäistä keskeistä oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla
käyttöarvo on yhtä suuri kirjanpitoarvon kanssa. Herkkyysanalyysin perusteella
mikään jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei voisi saada
aikaan sitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon.
3.3 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaate
Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoonsa vähennet-
tynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen
hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen
aineellisen omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmis-
tamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan
osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi hankintamenossa otetaan
huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen
käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot
arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia
kaatopaikkoja. Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksik-
köön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle
toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvasta-
maan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin
vaikutusaikoihin:
Rakennukset ja rakennelmat 5–30 vuotta
Kuljetusvälineet 6–15 vuotta
Koneet ja kalusto 4–15 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden
taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä
hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset
kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan
taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu
tulevaisuudessa Lassila & Tikanojan hyväksi.
Aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisen käsittelyä
on kuvattu liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
90
2025, MEUR Maa-alueet
Rakennukset
ja rakennel-
mat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä¹
Hankintameno 1.1. 7,6 131,7 331,9 0,2 8,0 479,5
Lisäykset 0,0 1,1 8,5 0,0 11,5 21,2
Hankitut liiketoiminnot - - 1,0 0,0 - 1,0
Vähennykset - -0,9 -12,6 0,8 - -12,7
Siirrot erien välillä - 3,7 3,4 - -7,1 -
Kurssierot - 0,0 0,5 0,0 0,0 0,6
Hankintameno 31.12. 7,6 135,7 332,8 1,1 12,5 489,6
Kertyneet poistot 1.1. -96,5 -227,7 -0,1 -324,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,6 12,5 -0,8 12,4
Tilikauden poistot -5,7 -20,9 -0,0 -26,7
Kurssierot -0,0 -0,2 -0,0 -0,2
Kertyneet poistot 31.12. - -101,6 -236,3 -0,9 - -338,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 7,6 34,1 96,5 0,2 12,5 150,9
Rakennukset ja rakennelmat sisältävät ympäristövarauksiin liittyvät aktivoidut menot. Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoon sisältyy rahoitusyhtiön kautta myytyjä puristimia
ja paalaimia, jotka laitteiden takaisinostovelvollisuuden vuoksi aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Laitteiden kirjanpitoarvo oli 11,6 miljoonaa euroa (12,0) tilinpäätöshetkellä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 9,0 miljoonaa euroa (8,6).
2024, MEUR Maa-alueet
Rakennukset
ja rakennel-
mat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä¹
Hankintameno 1.1. 7,6 125,2 321,4 0,2 16,0 470,3
Lisäykset 0,0 0,7 9,5 0,0 18,5 28,7
Hankitut liiketoiminnot - - 0,3 0,0 - 0,4
Vähennykset - -3,6 -16,0 - -0,1 -19,7
Siirrot erien välillä - 9,5 16,9 - -26,4 -
Kurssierot - -0,0 -0,2 -0,0 -0,0 -0,2
Hankintameno 31.12. 7,6 131,7 331,9 0,2 8,0 479,5
Kertyneet poistot 1.1. -94,0 -223,2 -0,1 -317,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,6 15,8 - 18,4
Tilikauden poistot -5,1 -20,3 -0,0 -25,5
Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot 31.12. - -96,5 -227,7 -0,1 - -324,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 7,6 35,3 104,2 0,1 8,0 155,3
Ilmastosiirtymäsuunnitelma
Lassila & Tikanojalla on päästöjen vähentämiseksi siirtymäsuunnitelma. Pääpaino
toimenpiteissä omien päästöjen osalta kohdentuu kuljetuksien aikana syntyvien
päästöjen vähentämiseen, jossa keskeisenä toimenpiteenä on siirtyminen vähä-
päästöiseen kalustoon sekä panostaminen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön.
Siirtymä toteutetaan kalustoon kohdistuvien investointien yhteydessä, eikä inves-
toinneilla vähäpäästöiseen kalustoon ole olennaisia vaikutuksia tilinpäätökseen.
Olemassa olevaa kalustoa hyödynnetään käyttöikänsä päähän eikä siirtymäsuun-
nitelman takia ole tarve tehdä poistoaikojen muutoksia. Siirtymäsuunnitelma ei
toistaiseksi vaikuta merkittävästi raskaan kaluston investointitasoihin.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
91
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja
vuokrasopimusvelat
Laatimisperiaate
Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan
sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralleantaja
antaa kohdeomaisuuserän Lassila & Tikanojan käytettäväksi. Käyttö-
oikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään
kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokra-
sopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen
arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimus-
velan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan
mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja
sopimuksesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi
hankintamenossa otetaan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän
ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvoja arvioidaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta,
kuten liitetiedossa 1.7 Poistot ja arvonalentumiset on kuvattu.
Vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokra-
sopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat
nykyarvoon. Lassila & Tikanojan vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole
helposti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan
käyttäen lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin
mukaan koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi
ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoike-
usomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän
hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Lassila &
Tikanoja on määrittänyt lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen
sopimusten maturiteettiin ja taloudelliseen ympäristöön.
Lassila & Tikanojan vuokrasopimusvelka kattaa rahoitusyhtiön kautta
vuokrattujen hyödykkeiden sekä muiden vuokrasopimusten vuokravas-
tuut pois lukien lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset,
joista ei kirjata vuokrasopimusvelkaa.
Konsernin vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muuttuvia vuokria
tai jäännösarvotakuita.
2025, MEUR
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1. 11,0 36,8 50,5 98,3
Lisäykset 1,0 10,8 9,7 21,4
Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,9 0,0 1,0
Vähennykset -0,4 -5,5 -11,0 -16,9
Kurssierot - 0,1 0,0 0,2
Hankintameno 31.12. 11,7 43,0 49,2 103,9
Kertyneet poistot 1.1. -2,6 -14,7 -26,2 -43,5
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,1 4,2 9,4 13,7
Tilikauden poistot -0,9 -6,4 -6,6 -14,0
Kurssierot - -0,1 -0,0 -0,1
Kertyneet poistot 31.12. -3,4 -17,0 -23,4 -43,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 8,2 26,1 25,8 60,1
2024, MEUR
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1. 12,5 29,7 62,9 105,1
Lisäykset 0,3 11,0 1,1 12,4
Hankitut liiketoiminnot - 0,1 0,0 0,1
Vähennykset -1,8 -4,0 -13,5 -19,3
Kurssierot - -0,1 -0,0 -0,1
Hankintameno 31.12. 11,0 36,8 50,5 98,3
Kertyneet poistot 1.1. -2,0 -11,7 -30,6 -44,4
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 0,4 3,1 11,9 15,4
Tilikauden poistot -1,0 -6,0 -7,5 -14,5
Kurssierot - 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot 31.12. -2,6 -14,7 -26,2 -43,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 8,4 22,1 24,3 54,8
Tilinpäätöshetkellä tiedossa ei ole tulevilla tilikausilla voimaan astuvia uusia
vuokrasopimuksia, joilla olisi olennaista vaikutusta käyttöoikeusomaisuuserän tai
vuokrasopimusvelan määrään.
Vuokrasopimusvelat ja niiden maturiteetti on esitetty liitetiedoissa 4.1 Rahoitus-
varat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
Vuokrasopimuksiin liittyvistä kuluista on esitetty tarkemmin tietoja liitetiedossa
1.6 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Lassila & Tikanojalla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia
erityisesti kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa
olevien kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus
perustuu johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan
huomioon esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakoh-
teeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päät-
tämiseen liittyvät menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys Lassila &
Tikanojan toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän
erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen saata-
vuus. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta jatkossa varmis-
taakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
92
3.5 Muut pitkäaikaiset varat
Laatimisperiaate
Lassila & Tikanojan muut pitkäaikaiset varat koostuvat osuuksista
yhteisyrityksissä sekä muista osakkeista ja osuuksista. Konsernin
osuudet yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.
Konsernin osuus sen yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista
tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaa-
vasti taseessa olevan sijoituksen oikaisuksi. Kun konsernin osuus
yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus
yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei
konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut
maksuja yhteisyrityksen puolesta. Muut osakkeet ja osuudet koostuvat
muutaman pienemmän yhtiön osakkeista, ja ne arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelman kautta. Muut saamiset sisältävät pääasiassa
Ruotsin yhtiöiden eläkevastuisiin liittyviä rahastoituja varoja sekä pitkäai-
kaisia ennakkomaksuja.
1.7.2024 Lassila & Tikanoja -yhtiö L&T Ympäristöpalvelut Oy osti loput 60 pro-
senttia Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Keräys-
tuote Oy oli osakkuusyhtiö, josta Lassila & Tikanojan osuus oli 40 prosenttia. Kau-
palla ei ollut olennaista vaikutusta Lassila & Tikanojan lukuihin.
MEUR
Osuudet yhteis-
yrityksissä
Muut
osakkeet
ja osuudet
Muut
saamiset
Hankintameno 1.1.2025 18,9 0,1 0,4
Lisäykset - 0,0 0,1
Vähennykset - -0,1
Osuus yhteisyritysten tuloksesta 1,9 - -
Saadut osingot -1,6 - -
Kurssierot - - 0,0
Hankintameno 31.12.2025 19,2 0,1 0,4
MEUR
Osuudet osakkuus-
ja yhteisyrityksissä
Muut
osakkeet
ja osuudet
Muut
saamiset
Hankintameno 1.1.2024 17,6 0,1 0,9
Vähennykset -0,0 - -0,4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritys-
ten
tuloksesta 3,2 - -
Saadut osingot -1,8 - -
Kurssierot - - -0,0
Hankintameno 31.12.2024 18,9 0,1 0,4
Tiedot konsernin olennaisesta yhteisyrityksestä
Nimi Kotipaikka
Välitön
omistusosuus (%)
2025 2024
Laania Oy Helsinki 55 55
Taloudellinen informaatio olennaisesta yhteisyrityksestä
MEUR 2025 2024
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2,9 3,5
Käyttöoikeusomaisuuserät 1,8 2,6
Muut pitkäaikaiset varat 0,0 0,0
Vaihto-omaisuus 52,5 52,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset 30,0 28,8
Varat yhteensä 87,2 87,8
Pitkäaikaiset korolliset velat 21,9 22,7
Laskennalliset verovelat 0,4 -
Ostovelat 14,4 13,4
Muut lyhytaikaiset velat 15,7 17,3
Velat yhteensä 52,3 53,4
Liikevaihto 148,7 151,3
Poistot -1,6 -1,5
Rahoitustuotot ja -kulut -1,0 -1,0
Tuloverot -0,9 -1,4
Tilikauden tulos 3,4 5,8
Keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana 120 123
Yhteisyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys
konsernin kirjaamaan tase-arvoon:
Konsernin omistusosuus % 55,0 55,0
Konsernin osuus nettovaroista 19,2 18,9
Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa 19,2 18,9
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
9393
4 Rahoitusriskit ja pääomarakenne
4.1 Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . .94
4.2 Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . .96
4.3 Oma pääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .99
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko . . . . . . . .99
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat . .99
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
94
4.1 Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaate
Lassila & Tikanojan rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista,
myynti- ja muista saamisista, ostoveloista ja muista veloista, pankki-
lainoista, joukkovelkakirjalainoista, konsernitilisaamista ja -veloista
lähipiiriltä sekä vuokrasopimusveloista. Konsernin rahoitusvarat ja -velat
on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:
Käypä arvo tulosvaikutteisesti
• Muut osakkeet ja osuudet
• Yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät ja ehdolliset vastikkeet
Jaksotettu hankintameno
• Rahavarat
• Myynti- ja muut saamiset
• Korolliset velat, kuten pankkilainat, joukkovelkakirjalainat, konsernitili-
velat ja -saamiset lähipiiriltä, vuokrasopimusvelat
• Osto- ja muut velat
Tämä luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan rahoitusvaran tai
-velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen luokittelu eri
arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja
hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen.
Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoi-
tukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu.
Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt
sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun kaikki omistuksen
olennaiset riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity
velvoite on täytetty tai kumottu tai rauennut.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankki-
talletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Niiden
maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne
kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.
Valuuttamääräiset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän
päätöskursseja. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytai-
kaisiin korollisiin velkoihin. Tilikauden lopussa luottolimiittejä ei ollut
käytössä.
Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä
ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaamiset kirjataan
alkuperäiseen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla. Myyntisaa-
misista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu
syy olettaa, ettei Lassila & Tikanoja tule saamaan kaikkia saataviaan
alkuperäisin ehdoin. Lassila & Tikanoja soveltaa myyntisaamisten
arvonalentumisten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa
oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myynti-
saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin
siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut
kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja luottotappiovarauksista on esitetty
liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Siirtyvät ja ehdolliset vastikkeet ovat yleensä pitkäaikaisia velkoja, joiden
maturiteetti on yli 12 kuukautta. Niiden käyvän arvon määritys perustuu
myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen. Käyvän arvon muutoksista
johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat
syntyneet.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan
hankintahetkellä konsernin taseeseen saadun vastikkeen mukaisesti.
Lainan hankintaan tai liikkeeseen laskuun suoraan liittyvät transaktio-
menot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä
jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan
efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan
12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä
olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja
tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat
lisäluoton korolla. Lisätietoja vuokrasopimusvelkojen laskentaperiaatteista on esi-
tetty liitetiedossa 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja -veloista
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmi-
tasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytet-
tävien syöttötietojen merkittävyyttä. Hierarkiatasolle 1 kuuluvat rahoitusinstru-
mentit, joiden käypä arvo saadaan suoraan toimivilta markkinoilta. Hierarkiatason
2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC) -johdannaiset sekä
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainasaamiset ja lainat. Rahoitus-
instrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi
perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon.
Konsernissa yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät ja ehdolliset vastikkeet kirja-
taan käypään arvoon. Niiden käypä arvo kuuluu hierarkiatasolle 3. Sen arvostusta
kuvataan tarkemmin kohdassa Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään
arvoon arvostetuista rahoitusveloista. Lisäksi konserni omistaa muutaman pie-
nemmän yhtiön osakkeita, jotka arvostetaan käypään arvoon ja jotka kuuluvat
hierarkiatasolle 3.
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon
arvostetuista rahoitusveloista
MEUR 2025 2024
Kirjanpitoarvo 1.1. 6,7 5,9
Lisäykset tilikauden aikana 1,1 -
Käyvän arvon muutos -0,9 1,0
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,4 -0,2
Kirjanpitoarvo 31.12. 7,3 6,7
Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand &
Vattenbläst i Tyringe AB:n (”SVB”) osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon
1.2.2022. SVB yhdistellään 100 prosentin osuudella Lassila & Tikanojaan ja järjes-
telyyn liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä
vastikkeesta, joka liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan. Se
arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo. Siir-
tyvän vastikkeen arvostus perustuu osakassopimukseen, ja siihen vaikuttaa han-
kitun yhtiön taserakenne sekä vuoden 2025 käyttökate. Siirtyvä vastike tullaan
maksamaan vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Lisäys vuoden 2025 aikana liittyy RecondConcept i Ånge AB:n hankintaan jou-
lukuussa 2025. Järjestelyyn liittyen Lassila & Tikanoja kirjasi pitkäaikaisiin vel-
koihin 1,1 miljoonan euron ehdollisen vastikkeen (lisäkauppahinnan). Ehdollinen
vastike arvostetaan käypään arvon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n
käyttökatteen kehitykseen vuosina 2026 ja 2027.
Tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuissa rahoitusvaroissa ei tapahtunut
muutoksia tilikauden tai vertailukauden aikana.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
95
2025 2024 Carve-out
MEUR
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Tase-erien
kirjanpito-
arvot
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Tase-erien
kirjanpito-
arvot
Käyvän
arvon
hierarkia-
taso Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet 0,1 0,1 0,1 0,1 3 3.5
Muut saamiset 0,3 0,3 0,3 0,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 51,5 51,5 49,6 49,6 2.1
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä - - 0,1 0,1
Rahavarat 37,4 37,4 1,9 1,9
Rahoitusvarat yhteensä 89,1 0,1 89,3 51,9 0,1 52,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 125,0 125,0 0,3 0,3 2
Vuokrasopimusvelat 48,6 48,6 45,2 45,2 4.2
Ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) 1,1 1,1 3
Siirtyvä vastike - - 6,7 6,7 3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 0,2 0,2 0,5 0,5 2
Konsernitilivelat lähipiirille - - 11,6 11,6
Vuokrasopimusvelat 13,8 13,8 11,7 11,7 4.2
Korkovelat 1,7 1,7 - -
Siirtyvä vastike 6,2 6,2 - - 3
Ostovelat ja muut velat 39,0 39,0 35,2 35,2 2.3
Rahoitusvelat yhteensä 228,3 7,3 235,7 104,6 6,7 111,3
Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita. Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä ostovelat ja muut velat
lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja) ja siirtovelkoja. Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista.
Korolliset nettovelat
MEUR 2025
2024
Carve-out
Lainat 125,0 0,3
Vuokrasopimusvelat 48,6 45,2
Pitkäaikaiset korolliset velat 173,6 45,5
Vuokrasopimusvelat 13,8 11,7
Konsernitilivelat lähipiirille - 11,6
Lainat 0,2 0,5
Lyhytaikaiset korolliset velat 13,9 23,8
Korolliset velat yhteensä 187,6 69,4
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä - 0,1
Rahavarat 37,4 1,9
Korolliset nettovelat 150,2 67,4
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
96
4.2 Rahoitusriskien hallinta
Lassila & Tikanojan rahoitusriskejä hallitaan keskitetysti konsernin taloushallin-
nossa, jota johtaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
määritellään Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen hyväksymässä rahoituspolitii-
kassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoi-
tusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden
riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.
Valuuttariski
Lassila & Tikanoja muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa
ja Ruotsissa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toi-
minta- ja raportointivaluuttana on euro ja ruotsalaisten tytäryhtiöiden toiminta ja
raportointivaluutta on Ruotsin kruunu. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten
konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
Translaatioriski
Translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin teh-
dyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät oman pääoman sijoitukset ja kertyneet
voittovarat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suo-
jata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.
Valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja 0,5 mil-
joonaa euroa (-0,3) vuonna 2025. Muuntoero aiheutuu ainoastaan Ruotsin liiketoi-
minnasta. Tilinpäätöshetken Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 13,5
miljoonaa euroa (11,8).
Transaktioriski
Ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toiminta-
valuutassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Konsernin politiikkana on pitää
käteisvarannot pääosin konsernin toimintavaluutassa, jolloin niihin ei kohdistu
valuuttakurssiriskiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin lasku-
tusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pää-
osin konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan
määräisiä. Konsernin sisäisten lainojen määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu
merkittävää transaktioriskiä.
Lassila & Tikanoja on kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta
Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n hankintaan liittyen sekä arvion ehdollisesta
vastikkeesta RecondConcept i Ånge AB:n hankintaan liittyen. Erät ovat Ruotsin
kruunu -määräisiä ja aiheuttavat konsernille valuuttakurssiriskin.
Korollisten nettovelkojen muutos
2025 2024 Carve-out
MEUR Lainat
Konserniti-
lisaamiset
ja -velat
Vuokra-
sopimus-
velat Rahavarat Yhteensä Lainat
Konserniti-
lisaamiset
ja -velat
Vuokra-
sopimus-
velat Rahavarat Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1. 0,8 11,6 56,9 -1,9 67,4 1,4 1,1 62,2 -2,4 62,3
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,9 -0,9 -0,6 -0,6
Konsernitilisaamisten ja -velkojen
muutos -11,6 -11,6 10,5 10,5
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -13,7 -13,7 -13,9 -13,9
Rahavarojen muutos -35,7 -35,7 0,5 0,5
Rahavirrat yhteensä -0,9 -11,6 -13,7 -35,7 -61,9 -0,6 10,5 -13,9 0,5 -3,5
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset 19,3 19,3 8,6 8,6
Jakautuminen 124,7 124,7 -
Hankitut liiketoiminnot 0,5 0,5 -
Muut muutokset 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0
Muutokset yhteensä 125,2 - 19,3 0,2 144,7 0,0 - 8,6 0,0 8,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 125,2 - 62,4 -37,4 150,2 0,8 11,6 56,9 -1,9 67,4
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
97
Sijoitusten hintariski
Lassila & Tikanoja ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo
vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimark-
kinoihin liittyvälle hintariskille. Konsernilla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä,
1.7.2022 yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Sijoitus
käsitellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä, ja sen arvo
taseessa tilinpäätöshetkellä oli 19,2 miljoonaa euroa (18,9). Lisätietoja yhteisyri-
tyksestä ja sen käsittelystä on annettu liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat.
Lassila & Tikanojan omistamien muiden noteeraamattomien osakkeiden määrä on
vähäinen, eikä niihin liity olennaista hintariskiä.
Hyödykehintariski
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotantokalus-
tossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden
hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asia-
kassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei
pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen koho-
aminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä.
Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että
myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien osto-
hintojen voimassaoloajaksi.
Korkoriski
Markkinakorkojen vaihteluilla on vaikutusta korkomaksuihin ja korollisten saa-
misten ja maksettavien lainojen käypään arvoon. Korkoriskien hallinnan tavoit-
teena on pienentää korkokantojen vaihteluista aiheutuvia vaikutuksia tuloslaskel-
maan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan.
Korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja
joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Korkokustan-
nukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi yli puolet
yhtiön pitkäaikaisista lainoista pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Tilikauden
lopun pitkäaikaisista lainoista oli kiinteäkorkoisia 60 prosenttia ja vaihtuvakor-
koisia 40 prosenttia. Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuk-
siin täysimääräisesti. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvel-
koja oli 3,2 prosenttia.
Lassila & Tikanojan tilinpäätöshetken korolliset velat koostuvat lainoista rahoi-
tuslaitoksilta, joukkovelkakirjalainoista sekä vuokrasopimusveloista. Mahdollisen
korkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin tulokseen olisi
+/- 0,4 miljoonaa euroa.
Pääosa Lassila & Tikanojan liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palveluso-
pimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi konsernin rahoituspoli-
tiikassa on määritelty, että likvidien varojen määrä pyritään pitämään riittävällä
tasolla suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen.
Luotto- ja vastapuoliriski
Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään
sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä
rahoitussopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa.
Lassila & Tikanojalla on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista,
asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset
koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkit-
täviä luottoriskikeskittymiä ole. Konsernilla on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään
varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiak-
kaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri
osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta
yleensä vaadita vakuuksia.
Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käytetään
yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä
perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotettuihin luottotap-
pioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historial-
listen luottotappioiden määriin. Lisätietoa luottotappiovarauksesta esitetään liite-
tiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaa-
misten osalta keskitetysti konsernin taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt
hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti.
Rahoitusvarat ja niihin liittyvät luottoriskit
MEUR 2025
2024
Carve-out
Muut osakkeet ja osuudet 0,1 0,1
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,3 0,3
Myyntisaamiset 51,5 49,4
Muut saamiset 0,0 0,2
Konsernitilisaamiset lähipiiriltä - 0,1
Rahavarat 37,4 1,9
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy jatkuvasti hoita-
maan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin
kustannuksin. Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla
kassanhallinnalla. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoi-
daan rahavirtaennusteiden avulla. Konsernissa on käytössä konsernipankkitilijär-
jestelmä, joka auttaa käteisvarojen hallinnassa. Rahoituksen saatavuutta pyritään
varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitus-
riskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pitämällä pitkän lainasalkun
keskimääräinen duraatio vähintään 2 vuotena.
Konsernin rahavarat on pyritään pitämään melko pieninä ja likviditeettiä hal-
litaan riittävillä luottolimiiteillä. Lyhytaikaisia, rahavirran heilahteluista johtuvia
rahantarpeita varten yhtiöllä on 10 miljoonan euron tililimiitti, joka oli tilikauden
lopulla käyttämättä. Tilikauden lopussa konsernin likvidien varojen määrä oli 37,4
miljoonaa euroa (1,9).
Lassila & Tikanojan ulkoisia lainoja ei ole sisällytetty vertailukauden carve-out
-taloudellisiin tietoihin. Rahoitusjärjestelyistä 75 miljoonan euron joukkovelkakir-
jalaina, 35 miljoonan euron ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot sekä 40 mil-
joonan euron rahoituslimiittisopimus siirtyivät jakautumisessa Lassila & Tikano-
jalle. Tilikauden lopussa 40,0 miljoonan komittoitu rahoituslimiitti oli käyttämättä.
Joukkovelkakirjalaina erääntyy vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä.
Lainan kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 3,375 prosenttia. Joukkovelkakirjalaina
on sidottu vastuullisuustavoitteisiin, joita ovat yhtiön oman toiminnan kasvihuo-
nekaasupäästöjen vähentäminen (Scope 1 ja 2) sekä alihankkijoiden polttoaineen
käytön vähentäminen kuljetuksessa (Scope 3).
Määrältään 35 miljoonan euron ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot sekä
40 miljoonan euron rahoitusluottolimiitti erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosi-
neljänneksellä, ja näitä koskevissa sopimuksissa on kahden vuoden jatko-optio.
Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omava-
raisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen täytty-
mistä seurataan vuosineljänneksittäin.
Tilikauden jälkeen 19.2.2026 Lassila & Tikanoja Oyj solmi sopimuksen 100 mil-
joonan euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta. Yhtiö voi laskea ohjelman
puitteissa liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Rahoitusjärjestely
laajentaa Lassila & Tikanoja Oyj:n rahoituspohjaa sekä varmistaa konsernin nor-
maalia käyttöpääomarahoitusta.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopimuk-
siin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät
luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
98
Rahoitusvelkojen erääntyminen
MEUR 2025 Tasearvo
Sopimusten
mukainen
rahavirta 2026 2027 2028 2029
2030 ja
myöh.
Lainat 125,2 125,0 0,0 - 125,0 - -
Korkovelat 1,7 11,3 4,0 4,0 3,3 - -
Vuokrasopimusvelat 62,4 65,8 14,8 12,1 8,1 7,6 23,3
Siirtyvä ja ehdollinen vastike 7,3 7,3 6,2 - 1,1 - -
Ostovelat ja muut velat 39,0 39,0 39,0 - - - -
Yhteensä 235,7 248,5 64,0 16,1 137,5 7,6 23,3
MEUR 2024 Carve-out Tasearvo
Sopimusten
mukainen
rahavirta 2025 2026 2027 2028
2029 ja
myöh.
Lainat 0,8 0,8 0,5 0,3 0,1 0,0 -
Konsernitilivelat lähipiirille 11,6 11,6 11,6 - - - -
Vuokrasopimusvelat 56,9 60,9 14,4 10,5 6,6 5,9 23,5
Siirtyvä vastike 6,7 6,7 - 6,7 - - -
Ostovelat ja muut velat 35,2 35,2 35,2 - - - -
Yhteensä 111,3 115,3 61,7 17,5 6,6 5,9 23,5
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
99
4.3 Oma pääoma
Laatimisperiaate
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät
omien osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman
pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman
pääoman ehtoisia instrumentteja, näiden instrumenttien hankintameno
vähennetään omasta pääomasta.
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei
ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osak-
keet on maksettu täysimääräisesti. Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli
80 000 euroa, joka koostui 38 211 724 osakkeesta. Yhtiön hallussa ei ollut omia
osakkeita tilikauden lopussa.
Vanhan Lassila & Tikanoja Oyj:n (nykyisin Luotea Oyj) 4.12.2025 pidetty ylimää-
räinen yhtiökokous päätti osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena jakautumisen
täytäntöönpanolle uuden Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen valtuuttamisesta
yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi
ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osa-
keannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko
osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa jakautu-
misen täytäntöönpanoa ensiksi seuraavan Lassila & Tikanojan varsinaisen yhtiö-
kokouksen päättymiseen saakka.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman
luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimen-
omaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muuntoerot
Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muun-
tamisesta euromääräisiksi. Muuntoerot kirjataan sijoitetun oman pääoman muun-
toeroihin, ja niiden muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toiminnan jatku-
vuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen
huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma
vähennettynä saaduilla ennakoilla. Pääoman rakenteen kehitystä seurataan oma-
varaisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen avulla vuosineljänneksittäin.
4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko
Laatimisperiaate
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeen-
omistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien
osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman
yhtiön omassa omistuksessa olevia osakkeita. Laimennusvaikutuksella
oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän
painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten
osakkeiden laimentava vaikutus.
MEUR 2025 2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR¹ 25,7 31,5
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
kauden aikana, miljoonaa kpl1 38,2 38,2
Osakekohtainen tulos, EUR 0,67 0,83
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus,
miljoonaa kpl 0,1 0,1
Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikaistu
lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoona kpl1 38,3 38,3
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR 0,67 0,82
¹ Jakautumishetken 31.12.2025 osakemäärä myös vertailukaudella.
Yhtiön hallitus ehdottaa 28.4.2026 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta
2025 jaetaan osinkoa 0,4 2 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että osinko mak-
setaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,21 euroa osakkeelta, maksettaisiin
toukokuussa 2026 ja toinen erä, 0,21 euroa osakkeelta lokakuussa 2026.
4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
MEUR 2025
2024
Carve-out
Omista sitoumuksista annetut vakuudet
Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen1 0,2 0,2
Yrityskiinnitykset 0,5 0,5
Muut vakuudet 0,0 0,0
Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset 26,2 25,0
Muut pankkitakaukset 7,8 5,7
Vastuut yhteisyrityksen puolesta
Pankkitakaukset - 16,5
Vuokravastuut
Alle vuoden kuluttua 0,3 0,0
Yli vuoden kuluttua 0,2 0,0
¹ Vertailuvuoden luku on oikaistu
Lassila & Tikanojalla on 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022 yhdessä
Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Vastuut yhteisyrityksen puolesta
ilmoitetaan Lassila & Tikanojan omistusosuuden mukaisesti vastuun enimmäismää-
rästä. Laanian rahoitusjärjestelyihin annetut takaukset on purettu vuoden 2025
viimeisellä neljänneksellä..
Vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopi-
musten vähimmäisvuokravastuista, joihin Lassila & Tikanoja soveltaa IFRS 16 -stan-
dardin sallimaa helpotusta. Lisätietoja vuokrasopimuksista löytyy liitetiedoista 1.6
Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut ja 3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopi-
musvelat.
Lassila & Tikanoja on osapuolena muutamassa tavanomaiseen liiketoimintaan liit-
tyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
Lassila & Tikanojan taloudelliseen asemaan.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
100100
5 Konsolidointi ja
muut liitetiedot
5.1 Yhdistelyperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .101
5.2 Konserniyritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .101
5.3 Hankitut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
5.4 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
5.5 Tilintarkastuskustannukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . 104
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
101
5.1 Yhdistelyperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytär-
yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Carve-out taloudelliset tiedot sisäl-
tävät Lassila & Tikanojan liiketoimintaan kohdistuvat varat, velat, tuotot ja kulut
sekä rahavirrat vanhasta Lassila & Tikanojasta (jakautunut yhtiö) sekä jakautu-
misessa Lassila & Tikanojalle siirtyneet tytäryhtiöt, joihin Lassila & Tikanojalla on
määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun Lassila & Tikanoja olemalla osallisena
yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttu-
vaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa.
Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen han-
kintamenetelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat
ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot,
lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkee-
seen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisä-
kauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu
joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan
käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisä-
kauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallattomien omista-
jien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään,
joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta han-
kinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate
määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syn-
tyneen liikearvon käsittelyä kuvataan liitetiedossa 3.1 Liikearvo ja muut aineet-
tomat hyödykkeet.
Tytäryritykset yhdistellään tilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin Lassila
& Tikanoja on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan Lassila & Tikanojan omis-
tajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että mää-
räysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille
omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa
oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden
muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa
pääomaa koskevina liiketoimina. Lassila & Tikanojalla ei ole määräysvallattomien
omistajien osuuksia.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan
käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä
sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitu-
mattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.
Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautu-
minen Lassila & Tikanojan omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään
erikseen tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista
pääomista esitetään omana eränään taseessa omassa pääomassa.
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,
mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin,
kun Lassila & Tikanoja omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun sillä
on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset
ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden järjestelyn
osapuolten kanssa. Tilinpäätöshetkellä Lassila & Tikanojalla ei ollut osakkuusyri-
tyksiä.
Lassila & Tikanojan osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konserniti-
linpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitus arvostetaan
käypään arvoon. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan
jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Kun
konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suu-
rempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, Lassila & Tikanoja ei kirjaa
sijoitusta suurempaa tappiota, ellei Lassila & Tikanojalla ole näihin liittyviä velvoit-
teita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään
siinä valuutassa, joka on kunkin yhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta
(toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Lassila & Tika-
noja Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan mää-
räisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein
kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset
monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakurs-
seja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Konsernilla ei
ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin
arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien
muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan.
Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton ylä-
puolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai
-kuluihin.
Niiden konserniyhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat
muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskel-
massa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan sijoitetun oman pääoman
muuntoeroihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä
hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet
muuntoerot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden
varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien
arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muun-
nettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
5.2 Konserniyritykset
Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta %
Konsernin emoyritys
Lassila & Tikanoja Oyj
Kotimaiset tytäryritykset
L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki 100,0
L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki 100,0
Viemärihuolto Reinikka Oy (1.12.2025 alkaen) 100,0
Suomen Keräystuote Oy (1.7.2024 alkaen) 100,0
Ulkomaiset tytäryritykset
Sand & Vattenbläst i Tyringe AB, Ruotsi 70,0
RecondConcept i Ånge AB, Ruotsi (1.12.2025 alkaen) 100,0
Yhteisyritykset
Laania Oy, Helsinki
1
55,0
1
Tiedot yhteisyrityksestä on esitetty liitetiedossa 3.5 Muut pitkäaikaiset varat
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
102
5.3 Hankitut liiketoiminnot
Laatimisperiaate
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen
perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut
vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon
perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa
noudatettavat poistoperiaatteet.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet
kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon,
mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa Lassila
& Tikanoja on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja
asiakkuuksia sekä ympäristölupia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien
asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun
kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettora-
havirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaa-
valla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Aineettomat erät
poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudelli-
sena vaikutusaikanaan.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat sekä myytävänä
oleviksi luokitellut omaisuuserät ja velat arvostetaan käypään arvoon.
Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-ar-
voja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista,
arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti
aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kas-
savirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot
perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista
että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista. Omaisuuden tasearvoja
arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi.
Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 1.7. Poistot ja arvonalentumiset.
Hankitut liiketoiminnot 2025
Lassila & Tikanoja Oyj:n tytäryhtiö L&T Ympäristöpalvelut Oy osti 2.6.2025
Stena Recycling Oy:n kuormalavaliiketoiminnan. Liiketoiminnan vuositason
liikevaihto on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistaa Lassila &
Tikanojan palvelutarjoomaa sekä tukee kiertotalousliiketoiminnan kasvua
L&T:n kasvustrategian mukaisesti. Lassila & Tikanojan kuormalavaliiketoiminta
työllistää liiketoimintakaupan myötä reilut 30 työntekijää neljässä toimipisteessä.
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 3,7 miljoonan euron arvosta
asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 3,4 miljoonan euron
arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa laajempaan palveluverkostoon,
vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Liikearvo on
verotuksessa vähennyskelpoista.
Lassila & Tikanoja Oyj:n tytäryhtiö L&T Teollisuuspalvelut Oy osti 1.12.2025
Viemärihuolto Reinikka Oy:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä
tunnistettiin 0,9 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineet-
tomia hyödykkeitä ja 1,4 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu
pääasiassa laajempaan palveluverkostoon, vahvempaan palvelutarjoamaan sekä
tulevaisuuden kehitysnäkymiin.
Lassila & Tikanojan ruotsalainen tytäryhtiö Sand & Vattenbläst i Tyringe AB
(SVB) osti 1.12.2025 Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan RecondCon-
cept i Ånge AB:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin
0,4 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödyk-
keitä ja 1,6 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa vah-
vempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Järjestelyyn
liittyen Lassila & Tikanoja on kirjannut pitkäaikaisiin velkoihin 1,1 miljoonan euron
ehdollisen vastikkeen (lisäkauppahinnan). Ehdollinen vastike arvostetaan käypään
arvoon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n käyttökatteen kehitykseen
vuosina 2026 ja 2027.
Tilikauden aikana hankittujen liiketoimintojen vaikutus Lassila & Tikanojan lii-
kevaihtoon oli 7,1 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,3 miljoonaa euroa. Mikäli han-
kinnat olisivat toteutuneet 1.1.2025, olisi Lassila & Tikanojan liikevaihto ollut noin
434,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 35,1 miljoonaa euroa. Ostettuihin liiketoi-
mintoihin liittyen tilikauden liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin transaktioku-
luja 0,3 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 0,3).
Hankitut liiketoiminnot 2024
Lassila & Tikanoja osti Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan PF
Industriservice AB:n koko osakekannan 1.2.2024. Järjestelyn avulla Lassila &
Tikanojan prosessipuhdistusliiketoiminta laajeni Ruotsissa Gävleborgin alueelle.
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,7 miljoonan euron arvosta asiakas-
suhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 0,8 miljoonan euron arvosta lii-
kearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa hankitun liiketoiminnan alueelliseen ase-
maan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin.
Lassila & Tikanojan tytäryhtiö L&T Ympäristöpalvelut Oy osti 1.7.2024 loput 60
prosenttia Suomen Keräystuote Oy:n osakekannasta. Aikaisemmin Suomen Kerä-
ystuote Oy oli osakkuusyhtiö, josta Lassila & Tikanojan osuus oli 40 prosenttia.
Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Lassila & Tikanojan lukuihin
Vuonna 2024 ostettujen yritysten ja liiketoimintojen vaikutus Lassila & Tika-
nojan tilikauden liikevaihtoon oli 2,6 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,2 miljoonaa
euroa. Mikäli vuoden 2024 yrityskaupat olisivat toteutuneet 1.1.2024 olisi Lassila
& Tikanojan liikevaihto ollut noin 424,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 40,5
miljoonaa euroa. Ostettuihin liiketoimintoihin liittyen kirjattiin kuluja vuoden 2024
tulokseen 0,1 miljoonaa euroa.
Hankitut liiketoiminnot
Käypä arvo yhteensä,
MEUR 2025 2024
Aineettomat hyödykkeet 5,1 0,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,0 0,4
Käyttöoikeusomaisuuserät 1,0 0,1
Vaihto-omaisuus 0,5 -
Saamiset 0,6 0,2
Rahavarat 0,8 0,5
Varat yhteensä 9,0 1,9
Vuokrasopimusvelat 0,9 0,1
Muut velat 1,1 0,2
Laskennallinen verovelka 0,3 0,2
Velat yhteensä 2,3 0,6
Hankittu nettovarallisuus 6,7 1,2
Kokonaisvastike 13,0 2,1
Liikearvo 6,4 0,8
Vaikutus rahavirtaan
Kokonaisvastike -13,0 -2,1
Ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) 1,1 -
Rahana maksettu vastike -11,9 -2,1
Hankitun yrityksen rahavarat 0,8 0,5
Rahavirtavaikutus yhteensä -11,1 -1,6
Vuoden 2025 hankintamenolaskelmat ovat vielä alustavia. Joulukuussa toteu-
tettujen hankintojen nettovarallisuuden käyvät arvot täsmentyvät vuoden 2026
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tiedot sellaisista hankituista yrityksistä
ja liiketoiminnoista, jotka eivät ole erikseen tarkasteltuna olennaisia, esitetään
yhteenlaskettuna.
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
103
5.4 Lähipiiritapahtumat
Lassila & Tikanojan lähipiiriin kuuluvat konserniin kuuluvat tytäryhtiöt, osak-
kuusyritys (Suomen Keräystuote Oy 1.7.2024 asti), yhteisyritys (Laania Oy) sekä
L&T Sairauskassa, joka perustettiin 31.12.2025 vanhan L&T Sairauskassan
(nykyisin Luotea Sairauskassa) osittaisjakautumisessa. Lähipiiriin luetaan myös
Lassila & Tikanoja -konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet,
toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja
näiden määräysvaltayhteisöt. Luettelo Lassila & Tikanojaan kuuluvista yhtiöistä
on esitetty liitetiedossa 5.2 Konserniyritykset.
Jakautumisen täytäntöönpanopäivään asti uuden Lassila & Tikanojan lähipii-
riin katsotaan carve-out taloudellisissa tiedoissa kuuluvan myös vanha Lassila &
Tikanoja Oyj ja vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin uuteen Lassila & Tikanojaan
kuulumattomat tytäryhtiöt, vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin johtoon kuu-
luvat avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvalta-
yhteisöt sekä vanha L&T Sairauskassa. Uusi Lassila & Tikanoja -yhtiöiden mak-
samat tukimaksut vanhalle L&T Sairauskassalle tilikaudella olivat 0,5 miljoonaa
euroa (0,5).
Lassila & Tikanojan lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä
heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
Liiketoimet vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin kanssa
Lassila & Tikanojan liiketapahtumat vanhan Lassila & Tikanoja -konsernin kanssa
jakautumisen täytäntöönpanopäivään asti on esitetty seuraavassa taulukossa.
Liiketapahtumat vanhan Lassila & Tikanojan kanssa tapahtuvat käyvin markkina-
hinnoin.
MEUR 2025 2024
Liikevaihto 1,0 1,0
Tavaroiden ja palveluiden ostot -0,2 -0,2
Liiketoiminnan muut kulut -0,5 -0,8
Rahoitustuotot 0,1 0,1
Rahoituskulut -2,1 -1,7
Konsernitilisaamiset - 0,1
Myynti- ja muut saamiset - 0,3
Konsernitilivelat - 11,6
Ostovelat ja muut velat - 0,1
Lassila & Tikanojan myynti vanhaan Lassila & Tikanoja -konserniin kuuluville
yhtiöille koostuu tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista eristä, kuten alihan-
kintapalveluista ja aine- ja tarvikemyynnistä. Ostot ja liiketoiminnan muut kulut
koostuvat pääasiassa alihankintapalvelukuluista sekä muista palveluostoista.
Rahoitustuotot ja -kulut koostuvat konsernitilisaamisiin ja -velkoihin liittyvistä
koroista. Myynti- ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat koostuvat tavan-
omaisessa liiketoiminnassa syntyvistä eristä.
Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa
Konsernin liiketapahtumat Laania Oy:n kanssa on esitetty seuraavassa taulu-
kossa. Lisäksi vanha Lassila & Tikanoja on antanut takauksia Laanian rahoitusjär-
jestelyihin, jotka on kohdistettu uudelle Lassila & Tikanojalle carve-out taloudelli-
sissa tiedoissa. Vanhan Lassila & Tikanojan Laanian rahoitusjärjestelyihin antamat
takaukset on purettu vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2025
Laania maksoi osinkoa 1,6 miljoonaa euroa (1,8) Lassila & Tikanojalle.
MEUR 2025 2024
Liikevaihto 2,7 3,1
Tavaroiden ja palveluiden ostot -0,8 -0,9
Myynti- ja muut saamiset 0,0 0,0
Johdon palkitseminen
Alla olevassa taulukossa esitetään carve-out taloudellisten tietojen laatimista
varten Lassila & Tikanojalle allokoitu osuus vanhan Lassila & Tikanojan johtoon
kuuluvien avainhenkilöiden kuluista kuvastamaan johdon panosta Lassila & Tika-
nojan liiketoimintaan. Allokaatioavaimena on käytetty kuhunkin konsernihallinnon
toimintoon soveltuvaa tunnistetta, kuten liikevaihtoa tai henkilöstömäärää.
TEUR 2025 2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 136,0 990,3
Tulos- ja lisäpalkkiot 139,2 124,9
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet - 494,7
Osakepalkkiot 73,5 193,9
Eläkekulut, lakisääteiset 97,4 104,2
Yhteensä 1 446,1 1 908,0
Lisäksi carve-out taloudellisiin tietoihin on allokoitu Luotean (vanha Lassila &
Tikanoja) hallitukselle maksettuja palkkoja ja palkkioita 236 tuhatta euroa vuo-
delle 2025 ja 204 tuhatta euroa vuodelle 2024.
Lassila & Tikanoja ei ole toiminut itsenäisenä julkisena osakeyhtiönä esitetyillä
tilikausilla, joten yllä esitettyjä lukuja ei voida pitää suuntaa antavina Lassila &
Tikanojan johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tulevasta palkitsemisesta.
Lassila & Tikanojalla ei ole ollut lähipiirin kanssa merkittäviä liiketapahtumia
edellä esitettyjen lisäksi.
5.5 Tilintarkastuskustannukset
MEUR
2025
Carve-out
2024
Carve-out
Tilintarkastus 0,2 0,1
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot 0,0 0,0
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palvelut 0,0 0,1
Yhteensä 0,2 0,2
Lassila & Tikanojan carve-out taloudellisiin tietoihin kohdistetut lakisääteisen
tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkas-
tuspalvelut olivat yhteensä 44 tuhatta euroa tilikaudella 2025 (133 tuhatta euroa
tilikaudella 2024).
Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuosikertomus 2025
104
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset
tapahtumat
Yhtiö tiedotti Lassila & Tikanoja Oyj:n nimitystoimikunnan kokoonpanon
29.1.2026. Lassila & Tikanojan kolme suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat
oikeutettuja nimeämään edustajan Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeenomista-
jien nimitystoimikuntaan, ovat osakkeenomistajien ryhmä I (Evald ja Hilda Nissin
Säätiö ja Bergholm Heikki), osakkeenomistajien ryhmä II (Chemec Oy, CH-Poly-
mers Oy, Maijala Eeva, Maijala Investment Oy, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Mai-
jala Miikka, Maijala Mikko, Maijala Roope ja Maijala Tuula) ja Nordea Funds Ltd
(hallinnoimiensa 11 rahaston kautta).
Edustajikseen Lassila & Tikanojan nimitystoimikuntaan nämä osakkeenomis-
tajat ovat valinneet Juhani Lassilan, Miikka Maijalan ja Josefin Degerholmin.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen toimii nimitys-
toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on Juhani
Lassila.
Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 30.1.2026 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.
pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Protector Forsikring ASA:n osakeo-
mistus Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 29.1.2026.
Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 16.2.2026, että johtoryhmän jäsen Hilppa Raut-
palo (Johtaja, lakiasiat, henkilöstö ja EHSQ) on ilmoittanut jättävänsä yhtiön siirty-
äkseen työskentelemään talon ulkopuolelle viimeistään elokuussa 2026.
Lassila & Tikanoja tiedotti 26.2.2026 Lassila & Tikanojan osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksessa olisi viisi (5)
jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen kaikki
sen nykyiset jäsenet eli Tuija Kalpala, Teemu Kangas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka
Leinonen ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa,
että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Leinonen ja varapuheenjohtajana
Sakari Lassila.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita
seuraavasti:
• puheenjohtaja 70 000 euroa vuodessa (2025: 70 000 euroa);
• varapuheenjohtaja 47 000 euroa vuodessa (2025: 47 000 euroa);
• muut hallituksen jäsenet 35 000 euroa vuodessa (2025: 35 000 euroa);
Kuitenkin mikäli hallituksen jäsen, joka ei ole hallituksen puheenjohtaja tai vara-
puheenjohtaja, toimii tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja vastuullisuusvalio-
kunnan puheenjohtajana, hänen vuosipalkkionsa on 47 000 euroa.
Lassila & Tikanoja tiedotti 27.2.2026, että yhtiö käynnistää omien osakkeiden
hankinnan osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä ja hallituksen palkitsemisen
toteuttamista varten. Lassila & Tikanojan Oyj:n hallitus on päättänyt käyttää
04.12.2025 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia
yhtiön osakkeita. Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 2.3.2026 ja
päätetään viimeistään 28.4.2026. Hankittava määrä on korkeintaan 150 000 osa-
ketta, joka vastaa noin 0,39 % Lassila & Tikanojan kaikista osakkeista.
Lassila & Tikanoja tiedotti 27.2.2026, että yhtiön hallitus on päättänyt perustaa
uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avain-
henkilöille. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeen-
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä
aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön
osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perustuvan
palkkiojärjestelmän.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2026–2030 on kolme (3) kolmen (3) vuoden mit-
taista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2026—2028, 2027—2029 ja 2028–2030.
Järjestelmässä osallistujalla on mahdollisuus ansaita Lassila & Tikanoja Oyj:n
osakkeita ansaintakriteerien saavuttamisen perusteella. Hallitus päättää jär-
jestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet
ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kunkin
ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ansaintajaksolla 2026–2028 palkkioiden
ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin:
• Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (30 %) vuosina 2026—2028
• Liikevaihdon kasvu (30 %) vuosina 2026–2028
• Osakkeen kokonaistuotto (rTSR) (30 %) vuosina 2026—2028
• Hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) (10 %) vuosina 2026—2028
Ansaintajaksolta 2026—2028 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään
noin 218 677 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana mak-
settavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajak-
solla 2026—2028 noin 25 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjoh-
taja ja johtoryhmä.
Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 19.3.2026, että Lassila & Tikanoja Oyj:n toimi-
tusjohtajana vuodesta 2019 toiminut Eero Hautaniemi on ilmoittanut toiveestaan
jäädä pois tehtävästään viimeistään 30.6.2027. Yhtiön hallitus on käynnistänyt
uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
105
Emoyhtiön tilinpäätös
Tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .106
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .106
Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . .108
105
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
106
Emoyhtiön
tuloslaskelma
Tuhat euroa 2025 Liite
Liiketoiminnan muut kulut -4 242,0 3
Liiketulos -4 242,0
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -4 242,0
Tilinpäätössiirrot 4
Konserniavustus 24 700,0
24 700,0
Tuloverot -4 091,6 5
Tilikauden tulos 16 366,4
Emoyhtiön tase
Tuhat euroa 2025 Liite
VASTA AVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 6
Muut aineettomat hyödykkeet 1 260,9
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 048,5
2 309,4
Aineelliset hyödykkeet 7
Koneet ja kalusto 90,9
Muut aineelliset hyödykkeet 39,7
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 172,9
303,4
Sijoitukset 8
Osuudet saman konsernin yrityksissä 89 075,3
Osuudet yhteisyrityksessä 9 946,8
Muut osakkeet ja osuudet 100,0
99 122,1
Pysyvät vastaavat yhteensä 101 734,8
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 204,6 9
Siirtosaamiset 165,7
Laskennalliset verosaamiset 6,6 10
4 376,9
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 74 700,0 9
Muut saamiset 1 081,7
Siirtosaamiset 648,0 9
76 429,7
Rahat ja pankkisaamiset 18 465,2
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 99 271,7
Vastaavaa yhteensä 201 006,6
Tuhat euroa 2025 Liite
VASTAT TAVA A
Oma pääoma 11
Osakepääoma 80,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 966,5
Edellisten tilikausien voitto 6 983,3
Tilikauden voitto 16 366,4
42 396,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 137,7
Pakolliset varaukset 12
Lyhytaikainen 9,7
9,7
Vieras pääoma 13
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 50 000,0
Joukkovelkakirjalainat 75 000,0
125 000,0
Lyhytaikainen
Ostovelat 164,7
Velat saman konsernin yrityksille 18 623,2
Muut velat 6 932,9
Siirtovelat 7 742,1
33 463,0
Vieras pääoma yhteensä 158 463,0
Vastattavaa yhteensä 201 006,6
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
107
Emoyhtiön
rahoituslaskelma
Tuhat euroa 2025
Liiketoiminta
Voitto (+)/tappio (-) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -4 242,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -4 242,0
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys/vähennys -1 081,7
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen
lisäys/vähennys 5 323,8
Käyttöpääoman muutos yhteensä 4 242,0
Liiketoiminnan rahavirta -
Investointien rahavirta -
Rahoituksen rahavirta -
Rahavarojen muutos -
Rahavarat tilikauden alussa -
Rahavarat, jotka siirtyneet osittaisjakautumisessa 18 465,2
Rahavarat tilikauden lopussa 18 465,2
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 18 465,2
Emoyhtiön
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Lassila & Tikanoja Oyj perustettiin Luotea Oyj:n (entinen Lassila & Tika-
noja Oyj) osittaisjakautumisessa, jonka täytäntöönpanopäivä oli 31.12.2025.
Yhtiön ensimmäinen tilikausi on täten yhden päivän mittainen. Lassila & Tika-
noja Oyj on Lassila & Tikanoja -konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki.
Yhtiö tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty emoyhtiön
tuotettaviksi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti
(FAS). Tilinpäätös on laadittu euroina ja tilinpäätöksen erät on arvostettu alku-
peräiseen hankintamenoon. Avaavat tasesaldot on siirretty kirjanpitoarvostaan
jakautuvasta yhtiöstä jakautumisen täytäntöönpanopäivänä 31.12.2025.
Lassila & Tikanoja Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään Lassila & Tikanoja
-konsernin IFRS-normistoon perustuvia laatimisperiaatteita soveltuvin osin. Kon-
sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetie-
doissa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n noudattamat
konsernin laatimisperiaatteista poikkeavat laatimisperiaatteet.
Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä arvonalennuksilla. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastel-
laan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa
tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavir-
taennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat
allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi.
Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien
nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä
olevan rahamäärän.
Osuudet yhteisyrityksessä ja muut osakkeet ja osuudet
Yhteisyritysosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.
Lainat rahoituslaitoksilta ja joukkovelkakirjalainat
Lainat merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Lainoihin liit-
tyvät liikkeeseenlaskukulut ja muut rahoituksen hankintaan välittömästi liit-
tyvät menot aktivoidaan siirtosaamisiin ja jaksotetaan kuluksi tasapoistoina
lainan juoksuajalle. Lainojen korot kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota ne
koskevat.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne esi-
tetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liit-
tyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen.
Osakepalkitseminen
Osakkeina maksettavat osakepalkkiot kirjataan oman pääoman omien osak-
keiden rahastosta kertyneisiin voittovaroihin luovutushetkellä. Rahana mak-
settavat osakepalkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskeman henkilöstökuluihin ja
velaksi siihen asti, kunnes ne maksetaan.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi syntyvuotenaan.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka perustuvat lakiin
tai ovat joko sopimusperusteisesti tai muuten sitovia velvoitteita sivullisia
kohtaan, mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet, ne kohdistuvat päätty-
neeseen tai aikaisempaan tilikauteen, toteutumista pidetään tilinpäätöstä
laadittaessa varmana tai todennäköisenä, mutta täsmällinen määrä ja toteu-
tumisajankohta ovat epävarmoja, ja niitä vastaava tulo ei ole varma eikä
todennäköinen. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
108
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä
koskevat liitetiedot
2025
Henkilöstö keskimäärin
Toimihenkilöt 63
Yhteensä 63
Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpää-
töksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat.
Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lai-
noja.
2. Tilintarkastajan palkkiot
Tuhat euroa 2025
Tilintarkastus 52,5
Yhteensä 52,5
3. Liiketoiminnan muut kulut
Tuhat euroa 2025
Liiketoiminnan muut kulut
Jakautumiseen liittyvät kulut 4 242,0
Yhteensä 4 242,0
4. Tilinpäätössiirrot
Tuhat euroa 2025
Konserniavustukset
Saadut konserniavustukset 24 700,0
Konserniavustukset yhteensä 24 700,0
Tilinpäätössiirrot yhteensä 24 700,0
5. Tuloverot
Tuhat euroa 2025
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta 4 091,6
Yhteensä 4 091,6
6. Aineettomat hyödykkeet
2025
Tuhat euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Siirrot osittaisjakautumisesta 38,1 2 421,1 1 048,5 3 507,7
Hankintameno 31.12. 38,1 2 421,1 1 048,5 3 507,7
Siirrot osittaisjakautumisesta -38,1 -1 160,2 -1 198,3
Kertyneet poistot 31.12. -38,1 -1 160,2 -1 198,3
Kirjanpitoarvo yhteensä - 1 260,9 1 048,5 2 309,4
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja.
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
109
8. Sijoitukset
2025
Tuhat euroa
Osuudet saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
yhteisyrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Siirrot osittaisjakautumisesta 89 075,3 9 946,8 100,0 99 122,1
Hankintameno 31.12. 89 075,3 9 946,8 100,0 99 122,1
Kirjanpitoarvo yhteensä 89 075,3 9 946,8 100,0 99 122,1
Yhtiön osuus osakkeista ja äänivallasta %
Tytäryhtiöt
L&T Teollisuuspalvelut Oy, Helsinki 100,0
L&T Ympäristöpalvelut Oy, Helsinki 100,0
Sand&VattenBläst i Tyringe AB, Hässleholm, Ruotsi 70,0
Yhteisyritykset
Laania Oy, Helsinki
55,0
7. Aineelliset hyödykkeet
2025
Tuhat euroa
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Siirrot osittaisjakautumisesta 127,0 39,7 172,9 339,5
Hankintameno 31.12. 127,0 39,7 172,9 339,5
Siirrot osittaisjakautumisesta -36,1 -36,1
Kertyneet poistot 31.12. -36,1 -36,1
Kirjanpitoarvo yhteensä 90,9 39,7 172,9 303,4
9. Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset saamiset
Tuhat euroa 2025
Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä
Lainasaamiset¹ 4 204,6
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Joukkovelkakirjalaina, jaksotus 165,7
Lyhytaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä
 50 000,0
Konserniavustussaaminen 24 700,0
Yhteensä 74 700,0
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Maksetut lisenssit 502,7
Muut 145,3
Yhteensä 648,0
¹ Lassila & Tikanoja Oyj on antanut vakuudettoman yhteensä 45,5 miljoonan Ruotsin
kruunun määräisen osakaslainan tytäryhtiölleen Sand & Vattenbläst i Tyringe Ab:lle
(omistus 70 %). Osakaslainan korko on sidottu 12 kuukauden Euriboriin. Korko tarkis-
tetaan vuosittain 1. tammikuuta. Lainasopimusta ei voi siirtää kolmannelle ilman osa-
puolien suostumusta. Osakaslainalle ei ole eräpäivää, vaan se maksetaan vaadittaessa
korkoineen takaisin.
-
joonan euron lainasaaminen L&T Teollisuuspalvelut Oy:ltä. Lainat ovat vakuudettomia ja
niiden korko on sidottu 6 kuukauden Euriboriin. Lainat erääntyvät maksuun 30.6.2026.
10. Laskennalliset verosaamiset
Tuhat euroa 2025
Pakolliset varaukset 1,9
Käyttöomaisuuden alaskirjauksesta 4,6
Yhteensä 6,6
Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Vuosikertomus 2025
110
11. Oma pääoma
Tuhat euroa 2025
Sidottu oma pääoma
Siirtynyt osittaisjakautumisessa 31.12. 80,0
Sidottu oma pääoma yhteensä 80,0
Vapaa oma pääoma
Siirtynyt osittaisjakautumisessa 31.12. 18 966,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 18 966,5
Siirtynyt osittaisjakautumisessa 31.12. 6 983,3
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 6 983,3
Tilikauden voitto 16 366,4
Vapaa oma pääoma yhteensä 42 316,2
Oma pääoma 31.12. 42 396,2
Jakokelpoinen oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto 6 983,3
Tilikauden voitto 16 366,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 966,5
Jakokelpoisia varoja 42 316,2
12. Pakolliset varaukset
Tuhat euroa 2025
Uudelleenjärjestelyvaraukset 9,7
Yhteensä 9,7
13. Vieras pääoma
Pitkäaikaiset lainat
Tuhat euroa 2025
Lainat rahoituslaitoksilta 50 000,0
Joukkovelkakirjalainat 75 000,0
Yhteensä 125 000,0
Tuhat euroa 2025
Lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille
Konsernitilivelat 18 465,2
Siirtovelat 158,1
Yhteensä 18 623,2
Lyhytaikaiset velat muille
Ostovelat 164,7
Muut lyhytaikaiset velat¹ 6 932,9
Siirtovelat 7 742,1
Yhteensä 14 839,7
Siirtovelat
Henkilöstökulut 1 912,1
Korkokulut 1 738,4
Verot 4 091,6
Muut kulut 0,0
Yhteensä 7 742,1
Osittaisjakautumiseen liittyvät velat Luotea Oyj:lle.
Pitkäaikaiset lainat erääntyvät vuonna 2028. Niiden ehtoja on selostettu
tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta.
14. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset
ja muut vastuut
Tuhat euroa 2025
Vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat 708,6
Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat 1 847,2
Yhteensä 2 555,8
 33 948,8
 105,3

tuhatta euroa. Yläpuolella on esitetty käytössä oleva osuus takauslimiiteistä.
Yhtiö on osakassopimuksen perusteella sitoutunut ostamaan jäljellä olevan
30 prosentin osuuden Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n osakekannasta.
Osuus tullaan ostamaan vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Sitoumuksen arvioitu määrä tilikauden lopussa oli 6 198,1 tuhatta euroa.
Tilinpäätös Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä
Vuosikertomus 2025
111
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 2. päivänä huhtikuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Samuli Perälä
KHT
Hallituksen voitonjakoehdotus
Lassila & Tikanoja Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 42 316 205,58
euroa, josta tilikauden voitto on 16 366 364,95 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilan-
teessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä
myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten
varojen määrään.
Hallitus ehdottaa 28.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikau-
delta 2025 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että osinko
maksetaan kahdessa erässä.
Osingon ensimmäinen erä, 0,21 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomista-
jille, jotka osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 30.4.2026 ovat mer-
kittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa,
että osingon ensimmäinen erä maksetaan 8.5.2026.
Hallitus päättää alustavasti 18.9.2026 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen
erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytys-
päivä olisi silloin arviolta 22.9.2026 ja osingon maksupäivä arviolta 1.10.2026.
Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on
38 076 012 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi 15 991 925,04 euroa ja
jäljelle jääneet jakokelpoiset varat olisivat 26 324 280,54 euroa.
Hallituksen lausumat sekä toimintakertomuksen ja vuoden 2025 tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus
yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen artiklaa 8.
Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2026
Jukka Leinonen Sakari Lassila Teemu Kangas-Kärki
Tuija Kalpala Anna-Maria Tuominen-Reini
Eero Hautaniemi
toimitusjohtaja
Tilintarkastuskertomus
Vuosikertomus 2025
112
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstan-
dardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laati-
mista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 3555336-9) tilinpää-
töksen tilikaudelta 31.12.2025–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen 31.12.2025, yhdistellyn tuloslaskelman, yhdistellyn laajan
tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, yhdistellyn
rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olen-
naisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota kaudelta 1.1.2025–31.12.2025
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot tilikaudelta
31.12.2025–31.12.2025.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-
kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilin-
tarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nou-
datettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspal-
velut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa nou-
datettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suo-
rittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konserniti-
linpäätöksen liitetiedossa 5.5.
Tietyn seikan painottaminen – Laadintaperusta
Haluamme kiinnittää huomiota Lassila & Tikanoja-konsernitililinpäätöksen liite-
tietojen kappaleeseen Tilinpäätöksen laatimisperusta, jossa kuvataan, että kon-
sernitilinpäätöksen 31.12.2025 taloudelliset luvut on esitetty toteutuneilla luvuilla
31.12.2025 taseen osalta ja carve-out-perusteisesti muiden taloudellisten tietojen
sekä vertailutietojen osalta. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan
osalta.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Olennai-
suus
Tilintarkastuksen
laajuus
Keskeiset
seikat
• päätökselle määritetty olennaisuus:
3 600 000 €
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena
ovat olleet merkittävimmät konserniyhtiöt, ja
tarkastus on kattanut riittävän osuuden kon-
sernin liikevaihdosta, varoista ja veloista
• Myyntituottojen tulouttaminen
• Liikearvon arvostus
• Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiö-
osakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saata-
vien arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja
arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti
olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Täl-
laisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudelli-
siin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen
tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun kon-
sernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvali-
tatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen koko-
naislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja
laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonai-
suutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
3 600 000 €
Olennaisuuden
määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen
konsernin liikevaihtoon
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailu-
kohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mu-
kaan se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukoh-
dan, jota tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät
arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Lassila & Tikanoja-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportoin-
tiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Lassila & Tikanoja -konsernilla on yksi raportoitava segmentti, Kiertotalousliike-
toiminta, ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Olemme määrittäneet
konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan konsernitilinpäätöksen
riittävässä laajuudessa.
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Vuosikertomus 2025
113
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että kon-
sernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa ole-
vien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää laki-
sääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-
päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista vir-
heellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toi-
minta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul-
linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,
ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuu-
della odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpää-
töksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkas-
tuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpää-
töksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin
riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myyntituottojen tulouttaminen
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 ja 1.2
Lassila & Tikanoja -konsernin yhdistellyn tuloslaskelman mukainen liikevaihto oli
427 miljoonaa euroa. Konsernin myyntituotot asiakassopimuksista koostuvat liite-
tiedossa 1.2 kuvatulla tavalla useasta eri liikevaihtovirrasta. Myyntituottojen tulou-
tusperiaate määritellään erikseen eri liikevaihtovirroille.
Asianmukaisen tuloutusperiaatteen valintaan liittyvän johdon harkinnan sekä
liikevaihdon olennaisuuden takia myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä
relevantteihin IFRS-standardeihin
• hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituotto-
jen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeata tuloutusajankohtaa
• testasimme otannalla myyntitapahtumia
• testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimuk-
seen perustuvia omaisuuseriä ja velkoja.
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1 ja 3.2
Konsernitaseessa oli 31.12.2025 liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä synty-
nyttä liikearvoa 126 miljoonaa euroa. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testa-
taan vähintään kerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvon
arvonalentumista arvioidaan konsernissa käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat
rahavirrat diskontataan nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittävää
johdon harkintaa koskien mm. kannattavuustasoja, pitkän aikavälin kasvutekijöitä
ja diskonttauskorkoja.
Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon olennai-
suudesta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seik-
ka.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä
menetelmistä ja oletuksista
• testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta
• arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukai-
suutta budjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin
nähden
• arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiet-
tyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa
oleviin markkinatietoihin
• arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka
keskeisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvon-
alentumiseen
• arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen riittävyyttä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä
olevien saatavien arvostus
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 8 ja 9.
Emoyhtiön taseessa oli 31.12.2025 yhteensä 89 miljoonaa euroa osuuksia sa-
man konsernin yrityksissä ja pitkä- ja lyhytaikaisia saatavia konserniyhtiöiltä 79
miljoonaa euroa.
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostusta arvioidaan vuosittain ja ne
testataan arvonalentumisen varalta tarvittaessa käyttäen diskontattujen raha-
virtojen menetelmää.
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostus on emoyhtiön tilinpäätök-
sen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen näiden sijoitusten tasear-
vojen merkittävyydestä sekä niiden arvonalentumistestauksessa käytettävään
menetelmään liittyvästä johdon harkinnasta.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen tulevaisuuden ennusteiden
kohtuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hyväk-
syttyjen budjettien ja ennusteiden kanssa
• arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen diskonttokorkojen ja pitkän
aikavälin kasvuennusteiden määrittelytapaa esimerkiksi vertaamalla näitä ha-
vainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden
riskejä.
Tilintarkastuskertomus
Vuosikertomus 2025
114
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoi-
mintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheel-
listen tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmu-
kaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pys-
tyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai-
suutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien
tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asian-
mukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai kon-
sernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomukses-
samme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilin-
päätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon-
serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilin-
tarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunni-
tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista,
mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat mer-
kittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastusker-
tomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai
kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaiku-
tusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 31.12.2025
alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tie-
tämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimin-
takertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta
niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa
ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovel-
lettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia
tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandar-
deissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman
voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamal-
tamme tilikaudelta.
Helsingissä 2.4.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Vuosikertomus 2025
115
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka koh-
teena on Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 3555336-9) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti 31.12.2025
päättyneeltä tilikaudelta.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tie-
toomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestä-
vyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointi stan-
dardeja (ESRS), sekä
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Lassila & Tikanoja Oyj on yksilöinyt
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinker-
tainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan
mukaista konsernikestävyysra-portin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kes-
tävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lain-
säädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen
vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun var-
muuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tar-
kastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme
hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel-
tuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa
31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa
esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nou-
datettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eet-
tisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaat-
teet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpito-
lain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistan-
dardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistan-
dardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-
lassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön
johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa
kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tule-
vaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset loppu-
tulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat
eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoi-
tetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) nou-
dattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme amma-
tillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat kon-
sernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pys-
tyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennus-
toimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimen-
piteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tar-
koitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäy-
tökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittä-
mättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Vuosikertomus 2025
116
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toi-
meksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennus-
toimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheel-
lisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tie-
tojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja
organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen
kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä
tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin sovel-
tuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä
tietoja.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipro-
sessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointi-
prosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot
ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on
määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudel-
liset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukai-
suutta.
Helsingissä 2.4.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KRT
ESEF varmennusraportti
Vuosikertomus 2025
138
Lassila & Tikanoja Oyj:n johdolle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Lassila & Tikanoja Oyj:n (Y-tunnus 3555336-9) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 636700EBB0SA4501AT18-
2025-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 31.12.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sään-
telystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• Laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystan-
dardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen säänte-
lystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaa-
timusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustu-
vien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa var-
mennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystan-
dardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission tek-
nisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmu-
kaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkas-
tajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärin-
käytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystan-
dardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Lassila & Tikanoja
Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että
Lassila & Tikanoja Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 636700EBB0SA4501AT18-2025-
12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 31.12.2025–31.12.2025 on olennaisilta osin mer-
kitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk-
sesta tilikaudelta 31.12.2025–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksel-
lamme päivätty 2.4.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilin-
tarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
Vapautamme kiertotalouden potentiaalin
Lassila & Tikanoja Oyj | Valimotie 16, 00380 Helsinki | puh. 010 636 111 | www.