L&T aloitti syksyllä ensimmäisenä Suomessa omalla kalustolla paineellisten puhtaan veden runkolinjojen kuvauksen. Jatkossa käytössä olevien vesijohtojen sisäpuolinen kuntotutkimus onnistuu ilman vedenjakelun keskeytystä, johtojen tyhjennystä tai esiin kaivamista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on kokeillut menetelmän toimivuutta Helsingissä.
Paineellisten vesijohtojen sisäpuolinen kuvaus on ollut osa kuntotutkimuksia Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa 2010-luvulta lähtien. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut käytössä soveltuvaa kalustoa, jolla on voitu kuvata käytössä olevaa vesijohtoa.
L&T:n viemärihuollon ja teollisuuspuhdistuksen liiketoimintajohtaja Jani Muilu kertoo, että L&T on aiemmin kuvannut uusia, vielä käyttöön ottamattomia linjoja, mutta ei paineellisia käytössä olevia linjoja. Vanhojen johtojen kuntotutkimuksissa on aikaisemmin käytetty kuunteluun perustuvaa vuotokohtien paikannusta hydrofonilla sekä vesijohtojen kaivamista esiin.
Nyt L&T:llä on käytössä vesijohtojenkuvausauto sekä kaksi erillistä kameraa, joilla kuvaukset voidaan tehdä paineellisessa, käytössä olevassa vesijohdossa. Lähinnä julkisen puolen asiakkaille kuten vesilaitoksille suunnattu palvelu on tarjolla koko maassa.

Laki velvoittaa pitämään veden jakeluverkosta huolta
Muilu korostaa kuvaustekniikan hyödyntämistä ennakoivassa kunnossapidossa, kun vesilaitokset voivat hyvissä ajoin kartoittaa runkolinjojen kunnon ja mahdollisen saneeraustarpeen. Myös vesihuoltolain tiukennukset velvoittavat vesilaitoksia suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja infrastruktuurin suojaamiseen.
– L&T:llä on pitkä kokemus viemärilinjojen kuntotutkimuksesta, joten oli luontevaa laajentaa palvelu myös puhtaan veden jakeluun sekä paineellisten vesijohtojen kuvaamiseen. Puhtaan veden runkolinjojen kuntokartoitukselle on tarvetta, koska valtaosa maahan upotetuista verkostosta on rakennettu 1950–1980-luvuilla kiivaan rakentamisen aikana. Korjausvelan kartoittamisen lisäksi laki velvoittaa vesilaitoksia huolehtimaan ja kehittämään vesihuoltoverkostoa sekä varmistamaan kriittisen huoltovarmuuden, Muilu kertoo uuden palvelun taustoista.

Kuvaustekniikan avulla vesilaitokset voivat ennakoida runkolinjojen saneeraustarpeita sekä saada tietoa verkoston kunnosta hyvissä ajoin ja mikä parasta, ilman vedenjakelun keskeytystä asukkaille. Uusi kuvauspalvelumme on tarjolla koko maassa.
Hygienia säilyy koko kuntotutkimuksen ajan
Juomaveden kuntotutkimuksissa hygienian säilyminen on ehdottoman tärkeää, sillä kamera kulkee juomaveden seassa. L&T käyttää puhtaan veden kuvauksissa erillistä laitteistoa, jota säilytetään omissa puhtaissa tiloissaan. Ennen jokaista ajoa kamera, kaapeli ja muu laitteisto desinfioidaan elintarvikeluokan aineilla.
Muilu kertoo, että L&T:n työntekijöillä on myös elintarvikehygienia- sekä vesityökortit ja he noudattavat tiukkoja hygieniamääräyksi veden turvallisen laadun takaamiseksi.
Kuvaus selvittää kunnon ja määrittää runkolinjan elinkaaren
Muilu arvioi vesilaitosten korjausvelan nousevan miljooniin euroihin, koska saneeraus koskee vesijohtojen lisäksi vesitorneja ja pumppuasemia ja niiden rinnalla myös viemäriverkostoa. Ennakoivassa kunnossapidossa korostuu taloudellinen hyöty, sillä hallittu saneeraus on kustannustehokkaampaa kuin jo syntyneiden vaurioiden korjaaminen.
– Tämän teknisen ratkaisun avulla saamme kameralaitteiston putken sisään sen ollessa käytössä. Aikaisemmin vesijohtojen sisäpuolen tutkiminen on vaatinut linjaston tyhjentämistä ja esimerkiksi erillistä vesijakelua alueen asukkaille ja laitoksille. Nyt kuntotutkimus voidaan tehdä käytön aikana, eikä asukkaille aiheudu katkoksia tai muuta haittaa, Muilu toteaa.

HSY pääsi kokeilemaan kaluston toimivuutta koillisessa Helsingissä syyskuun puolivälissä. Tavoitteena oli selvittää, millaisessa kunnossa noin 50 vuotta vanhat vesijohdot ovat. Kuvauksessa käytettiin L&T:n uutta kuvauslaitteistoa.
– Kohteesta saatava kuvaus- ja mittaustieto täydentää muita käytössämme olevia kuntotutkimusmenetelmiä. Yhdessä muun kuntotiedon ja riskianalyysien kanssa se auttaa meitä ennakoimaan verkoston elinkaarta ja kohdentamaan saneerausinvestointeja mahdollisimman tarkasti oikeisiin kohteisiin. Syksyn 2026 kokeilussa tutkimme noin 13 kilometriä suuria päävesijohtoja. Samalla saamme tietoa mahdollisista vuotokohdista, joita epäilimme kyseisistä linjoista löytyvän. Erityisen merkittävää meille on se, että näin laaja tutkimus voidaan toteuttaa ilman vesijohtojen tyhjentämistä ja vedenjakelun keskeytyksiä, HSY:n kehittämisinsinööri Anssi Yrjölä sanoo.

Erityisen merkittävää meille on se, että näin laaja tutkimus voidaan toteuttaa ilman vesijohtojen tyhjentämistä ja vedenjakelun keskeytyksiä.
Pisimmillään kamera etenee vesijohdossa kilometrin matkan
L&T:n hankkima laitteisto perustuu alalla tunnettuun brittiläiseen Flowrider-teknologiaan. L&T:n asiakkuuspäällikkö Samuli Hautanen kertoo kuvaus- ja anturikaluston edustavan alan viimeisintä tekniikkaa.
L&T:llä on käytössä vesijohtojen kuvausauto sekä kaksi erillistä kameraa, joista isompi on kilometrin etäisyyteen ulottuva kiinteästi asennettu virtausavusteinen kamera sekä pienemmät 100 metrin työntövaijerilla varustetut kamerat. Kamerat kestävät 12–16 barin paineen, kun vesijohdoissa paine on yleensä 6–8 baria. Pieni kamera mahtuu DN90 putkeen ja isompi DN200 eteenpäin.
– Tekniikkaa on Isossa-Britanniassa hyödynnetty jo pitkän ja kokemukset ovat osoittaneet, että paineellisessa johdossa kuvaaminen on tehokas ja nopea tapa löytää vesijohtojen piilevät vuodot. Videokuvan ja paikannuksen lisäksi kaapelissa on hydrofoni, joka tallentaa putken ääniä, joista voidaan paikallistaa vuotokohta. Pienempi vuoto pitää suhinaa ja isompi kuulostaa enemmän kohinalta. Veden osuminen paineella johdon viereiseen maaperään on myös selvästi erotettavissa. Hydrofonin avulla vuotokohta voidaan kohdentaa ja samalla siitä saadaan videokuva, Hautanen selittää ja sanoo, että kuuntelu on paras tapa paikantaa vuotokohta.

Kamerakalusto voidaan viedä paineelliseen runkolinjaan olemassa olevan yhteen, kuten palopostin tai venttiilin, kautta. Joissakin tapauksissa vesijohtoon joudutaan kuitenkin rakentamaan erillinen tarkastusyhde kuvausta varten. Hautasen mukaan venttiilit sijaitsevat usein pitkien etäisyyksien päässä toisistaan, minkä vuoksi kuvausta varten voidaan joutua kaivamaan tarkastuskuoppa ja tekemään uusi tarkastusyhde vesijohtoon. Tämä tarkastusyhde voidaan jättää käyttöön myös tulevia tarkastuksia varten, jolloin sitä voidaan hyödyntää uudelleen putkiston kunnon seurantakuvauksissa.
Kamera saadaan tarkastusyhteiden kautta vesijohtoon tiiviisti ilman, että siitä vuotaa vettä. Vastaavasti se saadaan pois vesijohdosta hallitusti, Hautanen täsmentää.
Myös tarkastusyhteet desinfioidaan sekä kaapelin syötössä on käytössä kamerakaapelin desinfiointi.
Infrastruktuuri ikääntyy ja korjausvelan arvioidaan kasvavan lähivuosina myös puhtaan veden runkolinjoissa. Viemäriverkoston puolella vanhimmat putkiosuudet ovat jo teknisen ikänsä päässä. Kustannustehokkain ja veden käyttäjien kannalta paras tapa on ennakoiva kunnossapito, jolloin investoinnit voidaan tehdä suunnitellusti, kustannustehokkaasti ja huoltovarmuus edellä.
