Talous voi kasvaa myös luontoa kunnioittaen – L&T:n paneelissa ratkaisuja teollisuuden haasteisiin

Talouskasvu ja ympäristö asetetaan usein vastakkain, vaikkei niin tarvitsisi välttämättä tehdä. L&T:n paneelikeskustelussa SuomiAreenassa todettiin, että hyvällä yhteistyöllä ja innovatiivisilla kiertotalousratkaisuilla voidaan rakentaa kestävää yhteiskuntaa. 

Luonnonvarojen käyttö aiheuttaa 50 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luontokadosta.

EU:n tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Energia- ja ilmastostrategialla on suorat vaikutukset luonnonvaroja käyttävään teollisuuteen.

L&T järjesti SuomiAreenassa Porissa paneelikeskustelun, jossa pohdittiin, miten luonnon, teollisuuden sekä talouskasvun tavoitteita sovitetaan yhteen. L&T:n yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Jorma Mikkosen mukaan keskustelu sopi erityisen hyvin Poriin.

– Pori on vahvasti teollistunut alue, jossa vuoropuhelu toimii kaupungin ja teollisuusyritysten kesken. Teollisuuden tarpeisiin luodulla 700 hehtaarin alueella kehitetään paljon uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita, Mikkonen sanoi.

Ratkaisun avaimet kiertotaloudessa

Porin talousalueella yhdistyvät luonto – kuten Yyteri ja Preiviikinlahden kosteikot – ja teollisuus. Kaupungin strategiaan on integroitu vastuullisuusteemat ja niiden yhteensovittaminen teollisuuden tarpeiden kanssa on mahdollista.

– Pori on vielä sen kokoinen kaupunki, että täällä voidaan kaavoittaa ja ohjata asioita luontoa kunnioittaen, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Ropo.

– Tasapainon saavuttamisessa tärkeintä on vuoropuhelu teollisten toimijoiden, kaupungin ja kaupunkilaisten kesken. Vaikka aina ei päästä täysin ihannetulokseen, avoimuudella vältetään isot konflitkit.

Ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa on toimiva kiertotalous. 

Kierrätettyjen materiaalien osuus EU:n materiaalivirrasta on noin 12 prosenttia ja tavoitteena on kaksinkertaistaa se vuoteen 2030 mennessä. Suomen osalta luku on vielä alle 3 prosenttia.

– Meillä on paljon tekemistä. Fokus pitää saada jätteistä yhä enemmän materiaalitalouteen. Teollisuuden maamassat ja sivuvirrat sekä kaivosten sivukivet tarjoavat hurjia mahdollisuuksia. EU-komission mukaan kiertotalouden arvo voi kasvaa nykyisestä 31 miljardista sataan miljardiin euroon 2030 mennessä, Mikkonen sanoo.

Ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa on toimiva kiertotalous. Meillä on siinä vielä paljon tekemistä. Fokus pitää saada jätteistä yhä enemmän materiaalitalouteen. Teollisuuden maamassat ja sivuvirrat sekä kaivosten sivukivet tarjoavat hurjia mahdollisuuksia. EU-komission mukaan kiertotalouden arvo voi kasvaa nykyisestä 31 miljardista sataan miljardiin euroon 2030 mennessä.

Yhteiset pelisäännöt takaavat reilun kilpailun

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi, että Suomessa on ymmärretty hyvin kiertotalouden mahdollisuudet.

– Suomalaisyritykset ovat aidosti vastuullisia. Ilmasto- ja luontotavoitteet on ymmärretty ja yrityksissä nähdään, että niissä on iso mahdollisuus.

Multala muistutti, että globaalit pelisäännöt täytyy olla kunnossa, eivätkä esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat ratkaisut vääristä kilpailua.

Samoilla linjoilla oli Boliden Harjavallan toimitusjohtaja Antti Kontiainen.

– Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Jätteiden hyötykäyttöön on olemassa hyviä mahdollisuuksia, mutta tiettyjä reunaehtoja on vielä työstettävä esimerkiksi lupapuolella sekä jätteistä kierrätettävien materiaalien hyväksymisessä tuotteeksi.

Bolidenilla on Harjavallassa ja Porissa liiketoimintaa muun muassa kuparin ja nikkelin jalostuksessa. Lisäksi Boliden-konserni on Euroopan suurin lyijyakkujen kierrättäjä.

– Boliden Harjavallassa nikkelituotannosta sivuvirtana syntyvästä raekuonasta toimitettiin viime vuonna neljännes kattohuopa-, raepuhallus- ja sementtiteollisuuden hyötykäyttöön. Parhaillaan Boliden-konserni tutkii mahdollisuutta hyödyntää raekuonaa sementin korvaavana tuotteena. Potentiaali on merkittävä, sillä perinteinen sementtiteollisuus on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja.

Kaikki voittavat omilla vahvuuksillaan. Suomen vahvuuksia on se, että meillä on työvoimaa, rahoitusta, edullista puhdasta energiaa ja hyvä poliittinen päätöksenteon kulttuuri. Näillä voidaan luoda hyvät edellytykset luontoarvot huomioivaan puhtaaseen kasvuun. 

Luontokadon pysäyttäminen vaatii yhteistyötä kaikilta

Jotta kiertotalouden edistämisessä ja ilmasto- ja luontotavoitteissa päästään maaliin, se vaatii yhä tiiviimpää yhteistyötä kaikilta toimijoilta.

– Meillä tapahtuu todella paljon asioita niin yrityksissä kuin tutkimuksessa. Kiertotaloutta vaaditaan, mutta siihen myös kannustetaan ja TKI-toimintaa rahoitetaan tällä hallituskaudella yli miljardilla eurolla. Siksi voidaan ottaa nopeitakin loikkia, sanoi ministeri Multala.

EU-komissiolla on strategisia hankkeita, joilla vahvistetaan raaka-ainetaloutta. Näistä hankkeista moni on Suomessa, muistutti L&T:n Mikkonen.

– Tarvitaan hyviä ohjauskeinoja ja porkkanoita, koska kepit eivät kiihdytä dynaamisia vaikutuksia. Teollisuus tarvitaan mukaan kehittämään hyviä ratkaisuja.

Mikkonen sanoo, että Suomella voi olla kiertotaloudessa kokoaan suurempi rooli.

– Meillä on osaamista ja seuraavan viiden vuoden aikana tulee tapahtumaan isoja asioita. Teollisuuden jätteistä ei synny hetkessä uusia raaka-aineita, mutta kun näkymä horisontissa on selvä, se kiihdyttää kehitystä.

Sari Multala on entinen kilpapurjehtija ja haki paneelin loppuun vertausta urheilun maailmasta.

– Kaikki voittavat omilla vahvuuksillaan. Suomen vahvuuksia on se, että meillä on työvoimaa, rahoitusta, edullista puhdasta energiaa ja hyvä poliittinen päätöksenteon kulttuuri. Näillä voidaan luoda hyvät edellytykset luontoarvot huomioivaan puhtaaseen kasvuun.

Katso SuomiAreenan tallenne

Tänä vuonna keskustelimme siitä, miten mahdollistamme talouskasvun ilman luontotappiota. Tähän saakka talouskasvu on uhannut luontoa, nyt luontokato uhkaakin taloutta. Miten yhdistämme luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja kestävän talouskasvun?