Siirry sisältöön

Blogi

Ympäristörakentamisen tulevaisuus – miten saadaan luontohyötyjä?

Ari-Pekka Heikkilä
Ari-Pekka Heikkilä
  • 2 minuutin lukuaika
<span id="hs_cos_wrapper_name" class="hs_cos_wrapper hs_cos_wrapper_meta_field hs_cos_wrapper_type_text" style="" data-hs-cos-general-type="meta_field" data-hs-cos-type="text" >Ympäristörakentamisen tulevaisuus – miten saadaan luontohyötyjä?</span>

Kestävästä maankäytöstä ja rakentamisesta pitää saada pysyvä osa kuntien, yritysten ja muiden maanomistajien toimintaa. Alueiden kunnostaminen uudelleenkäyttöä varten sekä nykyisen elinkaaren päässä olevien alueiden palauttaminen takaisin luonnontilaan ovat tehokkaita keinoja edistää luonnon monimuotoisuutta. Hyvin suunnitellusta ympäristörakentamisesta hyötyvät maan omistajat, käyttäjät ja luonto. 

Ympäristörakentaminen ei ole pelkkää maaperän kunnostamista. Sen avulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta kahdella tavalla:

  • Maa-alue voidaan kunnostaa uutta käyttötarkoitusta varten, esimerkiksi teollisessa käytössä ollut maa-alue asuinalueeksi. Jo käytössä olevan maaperän kunnostaminen säästää neitseellisiä luonnonvaroja, sillä rakennuskäyttöön ei tarvitse kaavoittaa koskemattomia maa-alueita. Lisäksi neitseellistä maa-ainesta säästyy, kun rakentamisessa voidaan hyödyntää ylijäämämaa-aineksia tai toteuttaa kunnostus in situ -menetelmillä.
  • Maa-alue voidaan palauttaa alkuperäiseen tilaan, eli siihen, missä alue on ollut ennen ympäristön pilaantumista, teollista käyttöä tai rakennuttamista. Tätä kutsutaan ennallistamiseksi. 

Kaupunkien kasvu vauhdittaa maankäytön muutoksien tarvetta

Kaupungistuminen ohjaa maa-alueiden uusiokäytön tarvetta. Suurissa kaupunkikeskittymissä on pohdittava, minne asuintilaa voidaan rakentaa. Asuinalueeksi soveltuvaa joutomaata voi löytyä keskeiseltäkin paikalta kaupunkia.

Ympäristörakentamisella nämä käyttämättömät alueet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön. Se on tehokkaampaa kuin koskemattoman maaperän käyttöönotto, sillä kaupunkiympäristössä sijaitsevilla joutomailla on yleensä kaupunkitekniikka, kuten tiet, vesijohdot ja viemäröinti valmiina. Joutomaiden kunnostaminen auttaa myös säilyttämään virkistysalueet nykyisessä käyttötarkoituksessaan. 

Esimerkiksi kaupungeissa tai niiden lähellä sijaitsevat vanhat teollisuusalueet voidaan kunnostaa eri käyttötarkoitukseen. Helsingin Jätkäsaari on muovautunut viimeisen vuosikymmenen aikana satamateollisuuteen painottuvasta alueesta eläväiseksi asuinalueeksi viheralueineen ja palveluineen. Teollisuusalueena tunnettu Pasila taas on nykyään monipuolinen asutus- ja palvelukeskus.  

Maa-aines ja sivuvirrat hyötykäyttöön 

L&T:n ympäristörakentamisen projekteissa korvaava maa-aines pyritään löytämään ylijäämämaista tai sivuvirroista, mikä vähentää neitseellisen maa-aineksen tarvetta.

Lähtökohtana on, että valtaosa alueiden maa-aineksista päätyy takaisin hyötykäyttöön joko samalle alueelle tai toiseen sopivaan kohteeseen.

Betoni- ja tiilimurskeen kohdalla tämä voi tarkoittaa jopa satojen tuhansien tonnien edestä uusiokäyttöön ohjattavaa materiaalia. Massanvaihdolla toteutettavassa kunnostuksessa maa-alueen pilaantunut maa-aines kuljetetaan pois, jolloin alueelle tarvitaan korvaavaa maa-ainesta. Pilaantuneestakin maasta voidaan seuloa kiviainesta, jota pystytään hyödyntämään kohteessa uudelleen. 

Loppusijoitusalueille niittyä nurmen sijaan 

Loppusijoitusalueen sulkemisen yhteydessä tehtävä maisemointi on hyvä keino edistää luonnon monimuotoisuutta valitsemalla alueelle oikeanlaista kasvillisuutta. 

Vähimmäisvaatimuksena vanhojen jätealueiden ennallistamisessa on pintamaan eroosion torjunta. Eroosion torjuntaa voi tehostaa istuttamalla kasvillisuutta, kuten pajuja, joiden vedensidontakyky on korkea ja jotka kasvavat nopeasti. 

Tavallisesti loppusijoitusalueen päälle istutetaan nurmea. Nurmikkoa parempi vaihtoehto on niittykasvillisuus, joka sitoo hiiltä tehokkaammin ja tarjoaa elinympäristön laajalle eliöjoukolle. Niitty on nurmea helpompi ylläpitää ja se tulee toimeen karussakin ympäristössä.

L&T on rakentanut niittykohteisiin myös hyönteishotelleja, joiden tarjoama suoja parantaa hyönteisten ja kuoriaisten elinolosuhteita.

Hyötyinä taloudellisuus, viihtyisyys ja turvallisuus

Maa-alueiden kunnostamisen tavoitteena on varmistaa alueiden viihtyisyys ja turvallisuus. Ympäristörakentaminen mahdollistaa turvalliset ja toimivat alueet sekä viihtyisyyttä lisäävät viheralueet, joiden äärellä on helppo elää, työskennellä ja virkistäytyä. 

Maaperän kestävällä käytöllä on myös taloudellisia hyötyjä: alueiden kunnostaminen uusiokäyttöön nostaa niiden arvoa ja parantaa tuottavuutta. Tulevaisuudessa myös alueen hiilensidontakapasiteetilla on taloudellista merkitystä, mikä kannustaa maanomistajia etsimään alueille uusia käyttötarkoituksia ja ennallistamaan nykyisen elinkaaren päässä olevat alueet.  

Tietoisuus ja ymmärrys siitä, mitä maa-alueiden kunnostaminen ja ennallistaminen tarkoittavat, ei ole vielä saavuttanut kaikkia. Pilaantuneen maan uusiokäyttöön liittyy vielä ennakkoluuloja.

Me L&T:llä haluamme poistaa ennakkoluuloja ja jakaa tietoa maaperän kestävän käytön hyödyistä. Kun kunnostushanke on asiantuntijoiden käsissä, projekti on selkeä ja kustannustehokas sekä alue turvallinen käyttää kunnostuksen jälkeen.

Kysy lisää kirjoittajalta

Hups, näyttää siltä, että etsimääsi tietoa ei löytynyt.

Tepa Kampanja: Joutomaa - FI

Visit Joutomaa

Jokainen joutomaa ansaitsee uuden elämän. Käy vielä kun voit, ennen kuin kaikki joutomaat on...

Uutiskirje_moduuli_kuva_4x5

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeemme tilaajana saat aina ensimmäisten joukossa ajankohtaisen tiedon ja mielenkiintoiset kirjoitukset suoraan sähköpostiisi sinua kiinnostavista aihealueista.