Kun energiajätteen keräyksestä luopuminen tuli ajankohtaiseksi, Suur-Seudun Osuuskauppa eli SSO päätti valmistautua muutokseen ajoissa. SSO selvitti yhdessä L&T:n kanssa, mitä materiaalivirtoihin todella päätyy, kehitti lajittelua toimipaikoissa ja otti henkilöstön mukaan muutokseen. Johdonmukaisella työllä kierrätysaste on noussut 75 prosentista 80 prosenttiin ja sekajätteen osuus puolittui 6 prosentista 3 prosenttiin.
Kun tieto energiajätteen keräyksen päättymisestä tuli, Suur-Seudun Osuuskaupassa alettiin pohtia muutoksen käytännön vaikutuksia. Kasvaisiko sekajätteen määrä ja sen mukana kustannukset? Miten muutos toteutettaisiin 40 kiinteistössä, joista osassa oli käytössä energiajätepuristimia ja keräysastioita?
Alkuun muutos tuntui suurelta, mutta valmistautuminen hyvissä ajoin auttoi tekemään siitä hallittavan. Kun muutosta voitiin suunnitella vaiheittain etukäteen, sen käytännön vaikutukset toimipaikoissa osoittautuivat ennakoitua pienemmiksi.
Kun asia esitettiin meille hyvissä ajoin, saimme valmiita vastauksia kysymyksiimme. Lopulta muutos ei ollutkaan toimipaikoille niin suuri.
Parempi lajittelu alkaa siitä tiedosta, mitä jäteastioihin todella päätyy
Ensimmäinen tavoite oli selvä: energia- ja sekajätteen määrää piti saada mahdollisimman pieneksi jo ennen keräystavan muuttumista. Siksi L&T ja Suur-Seudun Osuuskauppa lähtivät selvittämään, mitä jäteastioihin ja puristimiin todellisuudessa päätyi.
Puristinanalyysit auttoivat tekemään kehityskohteita näkyviksi. Niiden avulla nähtiin, mitä materiaaleja puristimiin päätyy ja missä lajittelua voidaan vielä tehostaa. Havaintojen pohjalta lajitteluohjeistusta kehitettiin yhdessä L&T:n kanssa.
Henkilöstö innostui lajittelusta odotettua nopeammin
Pelkkä tieto ei muuta lajittelua, jos uusi toimintatapa ei siirry arkeen. Siksi L&T:n ympäristömanageri otettiin avuksi ja käytännön koulutus vietiin suoraan toimipaikkoihin. Henkilöstö sai käytännön opastusta lajitteluun ja pystyi samalla kysymään suoraan asiantuntijalta, mihin eri materiaalit kuuluvat.
Yli 1 000 työntekijän organisaatiossa uusien lajittelutapojen vieminen käytäntöön olisi voinut olla suuri haaste. Henkilöstön mukaan lähtemisestä tuli kuitenkin yksi muutoksen suurista onnistumisista.
Henkilöstölle järjestettiin koulutuksia ja tapahtumia. Lajittelusta tehtiin myös mahdollisimman konkreettista esimerkiksi kuvaamalla Suur-Seudun Osuuskaupan omia materiaaleja, jotka kuuluvat muovipakkausten keräykseen. Muovipakkausten lajittelu lähtikin liikkeelle niin vauhdikkaasti, että keräyksen järjestämisessä oli Riku Rinteen mukaan aluksi vaikeuksia pysyä kasvavan määrän mukana.
Henkilöstö lähti todella hienosti mukaan. Kun muovipakkausten keräystä lähdettiin lisäämään, innostus oli niin suurta, että välillä oli vaikeuksia pysyä perässä.
Riku Rinne, kiinteistöpalvelupäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa
Konkretia on tärkeää
Riku Rinteen mukaan hyväkään kierrätysaste ei vielä kerro kaikkea. Materiaalivirtoja tarkastelemalla j aohjeistuksia kehittämällä voidaan löytää ne kohdat, joissa lajittelua on mahdollista edelleen parantaa.
Kierrätysaste nousi 80 prosenttiin
Työn tulokset näkyvät materiaalivirroissa. Vuoden 2023 lähtötilanteeseen verrattuna kierrätysaste on noussut 75 prosentista 80 prosenttiin. Samalla sekajätteen osuus on puolittunut kuudesta prosentista kolmeen prosenttiin ja muovipakkausten osuus kasvanut yhdestä prosentista neljään prosenttiin. Energiajätteen osuus on pienentynyt 18 prosentista 16 prosenttiin.
Tulokset ja toimenpiteet
Työ ei kuitenkaan pääty 80 prosentin kierrätysasteeseen. Suur-Seudun Osuuskaupassa etsitään jo uusia keinoja vähentää seka- ja energiajätettä. Samalla tarkastellaan esimerkiksi keräyspisteiden toimintaa. Mitä helpompaa materiaalien lajittelu ja vieminen oikeaan paikkaan on, sitä luontevammin oikea toimintatapa toteutuu arjessa.
Energiajätteen keräyksen päättymiseen kannattaa valmistautua ajoissa
Suur-Seudun Osuuskaupan kokemus osoittaa, että energiajätteen keräyksen päättymiseen voi valmistautua vaiheittain. Alkuun kannattaa selvittää, mitä materiaalivirtoihin todella päätyy ja missä lajittelussa on vielä kehitettävää. Sen jälkeen toimintatapoja voidaan parantaa yhdessä henkilöstön kanssa.
Riku Rinne kannustaa ottamaan L&T:n asiantuntijat mukaan riittävän varhain. Näin muutostarpeet voidaan tunnistaa jo ennen keräystavan vaihtumista ja tulevan sekajätteen määrään voidaan vaikuttaa ennakolta.
L&T:n asiantuntijat kannattaa ottaa mukaan ajoissa. Silloin pystytään tunnistamaan, mitä kannattaa muuttaa ja pienentämään tulevan sekajätteen määrää.
Riku Rinne, kiinteistöpalvelupäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa
Tarina on kirjoitettu Materiaalit kiertoon kaupassa -webinaarin pohjalta.
