Mediatiedote
12.5.2026 klo 11:00
L&T:n jätehuollon yritysasiakkaista kierrätysasteella mitattuna parhaiten kierrätyksestä suoriutuvat Etelä-Karjalan alueella toimivat yritykset. Kiertoon ohjautuvan muovin määrä on lisääntynyt koko maassa, mutta paljon kierrätyskelpoista muovia päätyy edelleen polttoon.
L&T:n yritysasiakkailta noutamien jätteiden kierrätysaste vaihtelee maakunnittain vuoden 2025 datan perusteella Pohjois-Savon 47 %:sta Etelä-Karjalan 75 %:iin. Mitä korkeampi kierrätysaste on, sitä suuremman osuuden jätteistään yritykset ohjaavat polton sijaan kierrätykseen eli materiaalina hyödyntämiseen. Kierrätysasteiden maakuntakohtaisiin eroihin ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia selittäviä tekijöitä.
"L&T:n yritysasiakkaiden kierrätysasteisiin vaikuttaa syntypaikkalajittelun lisäksi syntyvien jätteiden laatu, johon taas vaikuttaa maakuntien erot elinkeinorakenteessa ja asiakkaiden toimialoissa. Muutamien isojen teollisten tai kaupan alan asiakkaiden jäteprofiilit ja päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi koko maakunnan kierrätysasteeseen. Data mahdollistaa kuitenkin mielenkiintoisten huomioiden tekemisen maakuntien kiertotalouden tilanteesta", kertoo johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki L&T:ltä.
Vain yhdellä maakunnalla kierrätysaste yli 70 %
Etelä-Karjalan hyvin korkeaa kierrätysastetta (75 %) selittää esimerkiksi se, että maakunnan alueelta L&T:n keräämistä yritysasiakkaiden jätteistä yli puolet on alueen teollisuusasiakkailta kerättävää kartonkia ja paperia. Paperia ja kartonkia tulee eri maakunnista keskimäärin 22 %, joten ne ovat muutoinkin määrältään toiseksi merkittävimmät kierrätettävistä jätejakeista.
Edelleen koko maan tasolla volyymiltaan merkittävin jäteryhmä on polttoon päätyvä energia- ja sekajäte (29 % kaikesta jätteestä). Volyymiltaan kolmanneksi suurin on jäteryhmä biojätteet ja elintarviketeollisuuden sivutuotteet (13 %). Pohjois-Karjala on esimerkki maakunnasta, jonka kohtalaisen korkean kierrätysasteen (61 %) taustalla on suuri biojätteiden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteiden osuus: noin kolmannes kaikista jätteistä.
Volyymiltaan neljänneksi suurin jäteryhmä on puu (9 %). Satakunnan yrityksissä puujäte on volyymiltaan toiseksi merkittävin jätejae, ja poikkeuksellisesti Satakunnassa yli 40 % puujätteestä myös kierrätetään. Kierrätykseen toimitetun puujätteen lähteenä on alueen kaupan sektori.
"Puujätteen suuri määrä on toisaalta myös mahdollisuus. Puu hyödynnetään useimmiten energiana, mutta jos puuta saadaan ohjattua polton sijaan kierrätykseen, sillä voidaan merkittävästi nostaa yrityksen kierrätysastetta. Puun materiaalihyödyntämisellä on mahdollista edistää kiertotaloutta myös laajemmin koko maan tasolla", Pitkämäki huomauttaa.
Keskimäärin maakunnissa kierrätysaste on kehittynyt vuosien 2022-2025 välillä hieman yli 6 prosenttiyksikköä. Merkittävin nousu oli Kymenlaaksossa, 18 prosenttiyksikköä. Kymmenen prosenttiyksikön tai tämän ylittävään nousuun yritysten kierrätysasteessa ylsivät myös Etelä-Savo (16 %-yksikköä), Lappi (14 %-yksikköä), Kainuu (13 %-yksikköä), Uusimaa (10 %-yksikköä) ja Päijät-Häme (10 %-yksikköä).
Yritysmuovit kiertoon erilliskeräyksen kautta
Vaikka muoveihin kiinnitetään nykyään paljon huomiota, volyymeissa mitattuna keskimäärin vain noin 3 % kaikesta L&T:n yrityksiltä keräämästä jätteestä on muovia.
"Muovin pientä prosenttiosuutta selittää se, että muovimateriaali on tilavuudeltaan suurta, mutta painoltaan varsin pientä. Lisäksi muovia päätyy edelleen muun jätteen mukana polttoon. Vuonna 2025 yritysasiakkaidemme yritysmuovipakkausten talteenotto kasvoi kuitenkin 33 % edellisvuodesta. Muoveja on silti syytä saada vielä entistäkin paremmin erilliskerättyä ja kierrätettyä", Pitkämäki sanoo.
Muovin kiertoon ohjaaminen kannattaa, sillä muovista voidaan valmistaa uusioraaka-ainetta ja korvata näin neitseellisen materiaalin käyttöä. L&T valmistaa yritysasiakkaiden muoveista Merikarvian muovinkäsittelylaitoksellaan yli sataa erilaista uusiomuoviraetyyppiä muoviteollisuuden raaka-aineeksi.
Pitkämäen mukaan yksi suurimmista haasteista yritysten kierrätyksessä on se, että polttoon päätyy liikaa kierrätyskelpoista materiaalia.
"Poltettavan jätteen pitäisi olla ihan se viimeinen vaihtoehto. Kun olemme tutkineet yritysasiakkaidemme polttoon päätyvän jätteen sisältöä, iso osa on edelleen muovia, kartonkia, paperia ja muuta erilliskerättäviä jätejakeita. Lajittelemalla jätteet oikein syntypaikalla voidaan materiaalit tehokkaimmin erotella toisistaan ja näin varmistaa, että ne päätyvät kiertoon materiaalina polttamisen sijaan", Pitkämäki muistuttaa.
Kierrätysasteen kehitys maakunnittain (L&T:n jätehuollon yritysasiakkaat)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Etelä-Karjala | 75 % | 73 % | 59 % | 75 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 58 % | 63 % | 58 % | 63 % |
| Etelä-Savo | 37 % | 38 % | 39 % | 53 % |
| Kainuu | 49 % | 53 % | 57 % | 62 % |
| Kanta-Häme | 66 % | 67 % | 63 % | 63 % |
| Keski-Pohjanmaa | 53 % | 49 % | 46 % | 53 % |
| Keski-Suomi | 57 % | 61 % | 57 % | 52 % |
| Kymenlaakso | 32 % | 32 % | 33 % | 50 % |
| Lappi | 39 % | 44 % | 54 % | 53 % |
| Pirkanmaa | 51 % | 50 % | 59 % | 57 % |
| Pohjanmaa | 49 % | 48 % | 50 % | 53 % |
| Pohjois-Karjala | 52 % | 58 % | 62 % | 61 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 51 % | 55 % | 59 % | 56 % |
| Pohjois-Savo | 40 % | 43 % | 39 % | 47 % |
| Päijät-Häme | 42 % | 48 % | 53 % | 51 % |
| Satakunta | 53 % | 59 % | 59 % | 55 % |
| Uusimaa | 48 % | 53 % | 54 % | 58 % |
| Varsinais-Suomi | 50 % | 48 % | 49 % | 49 % |
| Kaikki yhteensä | 50 % | 53 % | 53 % | 56 % |
Kierrätysasteen kehitys toimialoittain (L&T:n jätehuollon yritysasiakkaat)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Julkinen sektori | 49 % | 51 % | 50 % | 51 % |
| Kauppa | 62 % | 64 % | 64 % | 65 % |
| Kiinteistöt | 53 % | 53 % | 52 % | 53 % |
| Rakentaminen | 32 % | 37 % | 41 % | 44 % |
| Teollisuus | 49 % | 51 % | 54 % | 58 % |
| Kaikki yhteensä | 50 % | 53 % | 53 % | 56 % |
Lisätietoja:
L&T:n viestintä
050 598 7700
viestinta@lassila-tikanoja.fi
Lassila & Tikanoja on johtava pohjoismainen kiertotalousyhtiö, joka on sitoutunut vapauttamaan kiertotalouden potentiaalin yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Palveluihimme kuuluvat jätehuolto ja kierrätys, vaarallisten jätteiden ja ennallistamisen palvelut sekä teolliset palvelut ja vesienkäsittely. Tavoitteenamme on vahvistaa toimivaa infrastruktuuria yhteiskunnassa sekä edistää kestävää materiaalien käyttöä muuttamalla jätevirrat arvokkaiksi raaka-aineiksi. Yhtiö työllistää noin 2 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa ja se on listattu Nasdaq Helsingissä.
