Sähköautojen pikalatauslaitteita valmistava Kempower on ottanut jätehuollon yhdeksi tärkeimmäksi kiertotalouden kehitysalueistaan. Uusin kierrätystä tehostava askel on purkulinjasto, jonka kautta osa käytöstä poistettavien latauslaitteiden komponenteista saadaan uudelleen käyttöön. L&T:n työpajassa luotiin askelmerkit linjaston kehitystyöhön.
Kempower edistää ja tukee laadukkailla ja viimeisintä teknologiaa edustavilla pikalatausratkaisuillaan liikenteen vihreää siirtymää. Vastuullisuuspäällikkö Johanna Kilpi-Koski toteaa, että he haluavat myös muulla toiminnallaan edistää vastuullisuutta tuotannossa ja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Jätehuollon kehittäminen ja kiertotalouden edistäminen ovat tärkeä osa yrityksen konkreettisia ympäristövastuun arjen toimia.
– Haluamme, että toimintamme on läpinäkyvää ja luotettavaa koko toimitusketjun osalta. Kehitämme muun muassa tuotteidemme elinkaarilaskentaa. Meille on tärkeää kouluttaa omaa henkilökuntaamme, alihankkijoitamme ja toimittajakumppaneitamme. L&T:n kanssa olemme järjestäneet lajitteluun liittyvää opastusta ja olemme yhdessä miettineet myös lajittelusta saatavaa taloudellista hyötyä, Kilpi-Koski kertoo.
Kilpi-Koski ja ESG-asiantuntija Hanna Vanhanen toteavat, että Kempower haluaa olla pari askelta edellä esimerkiksi lakien ja regulaation asettamista vaatimuksista. Tämä näkyy muun muassa tuotekehityksessä ja -suunnittelussa, kun valitaan ympäristövaikutuksiltaan vähäpäästöisiä materiaaleja.

Purkupisteiden läheisyyteen on rakennettu omat lajittelupisteet, joissa uusiokäytettävät osat ja kierrätysmateriaalit erotellaan tehokkaasti toisistaan. Johanna Kilpi-Koski esittelee Antti Pitkämäelle ja Kari Stångille, että laitteista irrotetut piirikortit jatkavat elektroniikkaromuna asianmukaiseen käsittelyyn.
Kustannustehokasta kiertotalouden kehitystyötä
Kempowerin latausjärjestelmät kootaan moduuleista, joten tehoyksiköt ja latauspisteet ovat laajennettavissa. Dynaaminen lataus mahdollistaa kapasiteetin joustavan jakelun ja useiden sähköautojen samanaikaisen latauksen.
Kempowerin tehtailla ei tuotannossa käytetä merkittäviä määriä kemikaaleja, vettä tai energiaa, mutta kierrätettävää jätettä syntyy esimerkiksi käytöstä poistuvista ja huollettavista laitteista. Nämä materiaalit ja komponentit halutaan tehokkaasti joko uudelleen käyttöön tai materiaalikierrätykseen.
– Aiemmin elektroniikkajäte meni lähes sellaisenaan SER-kierrätykseen, mutta aloimme pari vuotta sitten miettiä, olisiko mahdollista käyttää joitakin latauslaitteiden komponentteja uudelleen. Syntyi ajatus omasta purkulinjastosta, jossa laitteet puretaan käsin ja osat lajitellaan, Kilpi-Koski kertoo.
Latauslaitteet ovat lähes 100-prosenttisesti kierrätettäviä. Kilpi-Koski korostaa, että kaikille uudelleen käytettäville osille tehdään laaduntarkistus ja vain tiukat vaatimukset täyttävät osat menevät jatkotuotantoon.
– Paras kustannushyöty saadaan useimmiten materiaaleista, joita voidaan hyödyntää lukumääräisesti eniten, kuten esimerkiksi liittimet ja muoviosat, Kilpi-Koski sanoo.

Paul Lang purkaa käsityönä käytöstä poistettavien latauslaitteiden komponentteja.
L&T:n ympäristövastuun työpaja varmisti lajittelun järkevyyden
Idean synnyttyä oli L&T:n vuoro päästä kehitystyöhön mukaan. Kempowerissa oli tuolloin meneillään jätehuollon kumppanuuden kilpailutus. Kun Kilpi-Koski kuuli L&T:n asiakkuuspäällikkö Kari Stångilta mahdollisuudesta päästä mukaan kiertotalouden haasteita käsittelevään työpajaan, oltiin Kempowerissa valmiita syventämään purkulinjastoon liittyvää ideointia L&T:n ympäristövastuun johtavan asiantuntijan Antti Pitkämäen kanssa.
– Päälähtökohtamme oli työpajassa selvittää elektroniikkalaitteiden kierrätyksestä saatavaa taloudellista kustannushyötyä. Meiltä tapaamisiin osallistui työntekijöitä eri yksiköistä ja toiminnoista. Työpaja vahvisti omia ajatuksiamme ja herätti keskustelua yrityksen sisällä, Kilpi-Koski sanoo.
Pitkämäki tiivistää yhdeksi tärkeimmäksi työpajan tulokseksi sen, että kempowerilaisten kanssa saatiin määritettyä, mihin eri materiaalijakeisiin ja osiin laitteet kannattaa purkaa, mitä resursseja tämä edellyttää ja mitkä ovat konkreettiset askeleet, jolla purkutoiminta saadaan ideasta käytäntöön. SER-keräyksestä materiaali menee asianmukaiseen käsittelyyn, mutta oma purkutyö mahdollistaa sen, että osa komponenteista voidaan käyttää uudelleen.
– Tapaamisissa kävimme läpi sitä, mikä on järkevä taso purkamiselle ja kustannustehokkain ratkaisu. Yllättävän paljon voidaan erotella, sillä oikeastaan vain piirikortit menevät sellaisenaan SERiin, Pitkämäki sanoo ja pitää yhtenä kiertotaloustyöpajan onnistumisen osatekijänä sitä, että Kempowerilla oli selkeä kiertotalouden haaste, jota voitiin yhdessä lähteä ratkomaan.
Vanhanen ja Kilpi-Koski toteavatkin, että työpajan lopputulos varmisti, että purkaminen ja syntypaikkalajittelu on kustannustehokasta. Selvää säästöä syntyy SER-käsittelymaksuissa sekä materiaalikustannuksissa.
Kilpi-Koski ja Vanhanen kannustavat yrityksiä lähtemään ratkomaan kiertotalouden haasteita alan ammattilaisten kanssa avoimin mielin uusien ideoiden suhteen. Kun näin tekee, saa kiertotaloudesta hyötyä koko yritykselle.
– Elinkaaren pituinen ajattelu on kannattavaa ja tulevaisuudessa elinehto, Kilpi-Koski summaa.

Työpaja vahvisti omia ajatuksiamme ja herätti keskustelua yrityksen sisällä.
L&T:n asiantuntijoilta uusi näkökulmia
Työpajassa ja muissakin yhteisissä hankkeissa kempowerilaiset ovat saaneet L&T:n asiantuntijoilta uusia näkökulmia pohdittavina olleisiin asioihin sekä vahvistusta omille ajatuksille ja suuntaviivoille.
– L&T:n asiantuntijoilla on ratkaisuja valmiina, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, Kilpi-Koski toteaa.
Vanhanen jatkaa, että ulkopuolisen osapuolen mukanaolo sitouttaa hyvin henkilöstöä.
– Kiertotaloudessa haluamme myös itse oppia ja tietää, mitä teemme. Emme lähde suin päin hankkimaan asiantuntijapalveluita. Haluamme rakentaa yhteistyössä kiertotalouttamme ja elinkaariajatteluamme, Vanhanen sanoo.
Työpajavaiheessa Kempower ei vielä ollut L&T:n asiakas. L&T:n kokonaisvaltainen palvelutarjonta ja henkilökohtainen palvelu kannustivat Kempoweria tekemään laajan jätehuollon sopimuksen L&T:n kanssa.
– Olemme olleet tyytyväisiä L&T:n avoimeen, läpinäkyvään ja asiantuntevaan yhteistyöhön. ESG-raportoinnissa voimme hyödyntää L&T:n Ympäristönetin dataa, Vanhanen toteaa.

Kosti Harjukoski on yksi purkulinjaston käynnistäjistä ja Paul Langin työhön opastaja.
Sosiaalinen vastuu mukana toteutuksessa
Kempowerin työnjohtaja Kosti Harjukoski on ollut mukana Lahden toimipisteissä toteuttamassa purkulinjaston käynnistämistä. Linjastot otettiin käyttöön syksyllä 2025. Harjukoski kertoo, että lajittelun lisääminen on otettu yksiköissä innostuneesti vastaan. Linjastolle ja muihinkin tehtäviin on palkattu työntekijöitä International Work Lahti -hankkeesta, jonka tavoitteena on työllistää seudun vieraskielisiä työnhakijoita.
Linjastolla työskentelevä Paul Lang kertoo purkamisen tapahtuvan pääosin käsityönä. Työpisteissä on otettu huomioon haastavat työskentelyasennot, ja esimerkiksi painavat moduulit siirretään pöydälle nostimella.
– Purkutyö tehdään kerroksittain. Ruuveja tulee paljon, Lang sanoo.

Kari Stång ja Hanna Vanhanen kehittävät yhteistyössä Kempowerin kiertotaloutta.
Kiertotalouden haasteisiin vastataan yhdessä
Kilpi-Koski ja Vanhanen kertovat innostuneina jätehuollon kokonaisuudistuksesta, jota on puolentoista vuoden aikana muokattu Stångin ja Pitkämäen kanssa. Kiitosta saavat erityisesti jatkuva yhteydenpito ja kumppani, johon voi helposti ottaa yhteyttä. Myös Stång sanoo yhteistyön sujuneen hyvin. Hänestä Kempowerin kiertotaloutta on saatu edistettyä hienosti yhteistyössä.
Kilpi-Koski toteaa, että Stångin kanssa asioita edistetään muun muassa kvartaalipalavereissa, joissa käydään läpi toteutuneita hankkeita ja ennen kaikkea mietitään, miten jätehuoltoa ja kiertotaloutta voidaan entisestään kehittää.
– Kari on meille kullanarvoinen kumppani. Viimeksi olemme kehittäneet omaa kemikaalien kierrätystämme, onneksi meillä ei kemikaalijätettä juurikaan synny. L&T on järjestänyt meille myös vaarallisten aineiden lakiin liittyvän tiedottavan koulutuksen. Jätehuollon turvallisuuskävelynkin teimme yhdessä, Kilpi-Koski luettelee.




