Laki edellyttää rakennusjätteen syntypaikkalajittelua sekä erilläänpitoa ja uudistunut jätelaki kiristi vaatimuksia entisestään. Lajittelun puolesta puhuvat myös merkittävät kustannussäästöt.
Voimassa oleva jätelaki velvoittaa rakennuttajia lajittelemaan tietyt jätejakeet niiden syntypaikassa eli rakennustyömaalla. Jätteen erilläänpitovelvollisuus edellyttää, että vanhakantaisen yhden jätelavan taktiikan olisi pitänyt jäädä jo historiaan.
Silti monella työmaalla rakennusjätteen yhteen kerääminen on yhä arkipäivää, vaikka vuonna 2021 uudistunut jätelaki tiukensi vaatimuksia entisestään. Suomen jätelain on vastattava EU:n asettamia kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita. Erilliskeräys onkin tehokkain tapa selvittää syntyvän rakennusjätteen määrä ja toimittaa materiaalit puhtaina kiertoon.
Rakennusjätteen raportointivelvollisuus laajenee
Uudistuneen jätelain merkittävimpiin muutoksiin kuului jätteen siirtoasiakirjavelvoitteen laajeneminen. Uutena jätelajina raportoinnin piiriin tuli pysyvät orgaaniset yhdisteet eli POP-jäte (Persistent Organic Pollutants). Tällä hetkellä niin kutsuttu POP-asetus sisältää 25 myrkyllistä ja hitaasti hajoavaa yhdistettä tai yhdisteryhmää.
POP-jätettä voi syntyä esimerkiksi purkutyömaalla. POP-yhdisteitä sisältävän jätteen erottelu jätelavalta jälkikäteen onkin lähes mahdotonta.
Lisäksi esimerkiksi hylkymateriaalit, kuten kierrätykseen kelpaamaton likainen villa, on vähennettävä kierrätetyn jätteen määrästä. Jätelain päivitys on vaatinut myös raportointijärjestelmien päivitystä, sillä käytössä olevat järjestelmät eivät mahdollista vähennyksen tekemistä.
Vain syntypaikkalajittelu vastaa lain vaatimuksiin
Raportointivelvollisuuden kiristyminen koskettaa sekä jätteen tuottajaa että käsittelijää. Jos rakennustyömaalla syntyvät jätteet kuljetetaan yhteen kerättynä jätteenkäsittelylaitokselle, eivät kummankaan osapuolen kirjanpitovaatimukset toteudu jätelain edellyttämällä tavalla. Eri materiaalien osuuksia on mahdotonta selvittää työmaakohtaisesti jälkeenpäin.
Erilliskeräyksen puolesta puhuu myös lakiin kirjattu velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä. Sen mukaan jätteen haltijan on pyrittävä vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätykseen. Jätteen hyödyntäminen energiana ja viime kädessä loppusijoitus seuraavat järjestyksessä viimeisinä.
Jätteen syntypaikkalajittelu on ainoa tapa, miten etusijajärjestys onkin mahdollista toteuttaa.
Kierrätysasteen toteutuminen laahaa vuosia jäljessä
Vuonna 2012 voimaan astuneen valtioneuvoston asetuksen tavoitteena oli saavuttaa rakennusjätteelle 70 prosentin kierrätysaste vuoteen 2020 mennessä.
Vaikka lajittelu onkin lisääntynyt kiitettävästi, L&T:n arvioiden mukaan suomalaisilla rakennustyömailla kierrätysaste on keskimäärin 30–35 prosenttia. Parhaimmat työmaat pääsevät yli 50 prosenttiin.
Kierrätysaste perustuu työmaalla tapahtuvaan lajitteluun. Jätelaitoksilta vaaditaan oman kierrätysasteensa raportointia, eikä jätteenkäsittelijä voi tehdä rakennustyömaan jätekirjanpitoa asiakkaidensa puolesta.
Kannustimena merkittävät kustannussäästöt
L&T:n ympäristömanagerien luotsaamissa pilottikohteissa on selvitetty, kuinka nykyvaatimusten mukaiseen lajitteluun siirtyminen on vaikuttanut jätehuollon kokonaiskustannuksiin. Vanhan mallin työmaat, joissa rakennusjätteestä erotettiin ainoastaan puu, ovat päässeet erilliskeräyksen myötä jopa 20 prosentin kustannussäästöihin.
Eritellystä jätteestä voi sen sijaan saada jopa hyvityksen. Hyvitystä maksetaan esimerkiksi metallista, pahvista ja muovista. Mitä arvokkaampi materiaali, sitä parempi hyvitys. Arvometalleihin kuuluvat esimerkiksi rosteriputket, joista maksetaan jätteen haltijalle sen hetkisen markkinahinnan mukaan.
L&T auttaa muuttamaan haasteet ratkaisuiksi
L&T:n toiminnan perusta on työmaakohtainen jätehuoltosuunnitelma, joka tehdään yhdessä rakennusmestarin kanssa. Työmaalle luodaan yksityiskohtainen lajitteluohjeistus, joka määrittelee, mitä jätejakeita siellä kerätään, miten ja millaisilla välineillä.
L&T myös toimittaa asiakkaalle kaikki tarvittavat keräysvälineet ja lajitteluohjeet niin yleisellä tasolla kuin työntekijä- ja asentajakohtaisesti.
Jos lajittelu ei vielä ohjeistuksen ja koulutuksen myötä ala sujua, auttavat L&T:n ympäristömanagerit työmaan kiertotaloustoimien kehittämisessä. Kun ohjeistukset, työkalut ja ennen kaikkea asenne ovat kunnossa, lajittelu sujuu lähes itsestään.
