CSRD on tammikuussa voimaan tullut EU:n vastuullisuusraportoinnin direktiivi, jonka piiriin kuuluu 50 000 isoa ja keskikokoista yritystä. Ensimmäiset CSRD-raportit on annettava vuonna 2025. Vastuullisuus- tai kestävyysraportoinnin tarkoitus on antaa riittävä kuva siitä, miten yritys huolehtii toiminnassaan ympäristöstä, ihmisistä ja hallinnosta.
Aikaisemmin yritysten vastuullisuusraportointi on perustunut vapaaehtoisuuteen. Käytännöt ovat olleet kirjavia riippuen raportoivasta yrityksestä, jolloin tulokset eivät myöskään ole olleet vertailukelpoisia keskenään. CSRD-direktiivin myötä raportoinnista tulee pakollista ja raportointityyli yhdenmukaistuu. Myös kestävää rahoitusta koskeva EU-taksonomia on sisällytetty CSRD:n piiriin.
Muutoksen myötä kestävyysteemat tulevat entistä tiiviimmäksi osaksi yrityksen strategiaa ja liiketoimintaa. CSRD asettaa yritykset samalle viivalle ja antaa työkalut arvioida vastuullisuustyötä yhteisillä kriteereillä. Lisäksi toimitusketjun merkitys korostuu ja yrityksiltä edellytetään yhä läpinäkyvämpää tietoa toimitusketjun vaikutuksista.
CSRD:n ensimmäinen raportointivuosi on 2024 ja sen tuloksia aletaan saada vuoden 2025 vaihteessa.
”CSRD:n keskiössä on kaksoisolennaisuus, jonka perusteella yritykset arvioivat omia vaikutuksiaan niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan, mutta myös tunnistavat taloudellisia vaikutuksia riskien ja mahdollisuuksien kautta. Tämä luo pohjan yrityksen kestävyystyölle huomioiden tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Samalla kestävyysteemat tulevat samalle viivalle taloudellisen tiedon kanssa”, L&T:n Head of Sustainability Senja Forsman-Katainen sanoo.
Iso muutos monelle yritykselle tulee pakollisesta vastuullisuustiedon varmennuksesta. L&T:llä on tehty pitkään vapaaehtoista ja varmennettua raportointia. Siksi monet CSRD:n mukana tulevista indikaattoreista ovat yhtiöllä jo seurannassa.
L&T haluaa näyttää esimerkkiä myös kumppaneilleen
”Missiomme on tehdä kiertotaloudesta totta. Olemme halunneet näyttää esimerkkiä sidosryhmillemme myös oman vastuullisuusraportointimme kautta”, Forsman-Katainen sanoo.
Senja Forsman-Katainen | Head of Sustainability | Lassila & Tikanoja
Johdon vastuu korostuu
CSRD:n myötä myös yrityksen johdon ja hallituksen vastuu korostuu.
"Vastuullisuusraportointi voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja hintaan ja luo kilpailuetua. Se vaikuttaa myös kilpailuun parhaista osaajista – jos yhtiön vastuullisuustarina ei ole uskottava ja houkutteleva, voi olla vaikeaa saada töihin varsinkaan nuorempaa sukupolvea”, sanoo PwC Suomen vastuullisuusraportoinnin ja tilintarkastuksen (KHT, KRT) partneri Tiina Puukkoniemi.
Vapaaehtoisuudesta siirrytään pakollisuuteen myös vastuullisuusvarmennuksen osalta.
Puukkoniemellä on ainutlaatuinen näköala siihen, miten suomalaisten listayhtiöiden ja suuryritysten johdossa ajatellaan vastuullisuuteen liittyvistä asioista, sillä hän vastaa PwC:n vastuullisuusraportoinnin raportointi- ja varmennuspalveluista. Osana vastuullisuusvarmennuksia hän on haastatellut usean vuoden aikana kymmenien suomalaisyritysten johtoa vastuullisuusasioista.
Vihreän siirtymän regulaatiossa nähdään myös liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullisilla innovaatioilla on valtava markkinapotentiaali. Riskeissä nähdään sitä, että maapallon luonnonvarat vähenevät eikä kaikki uusiudu. Nämä asiat nousevat johdon agendalla. Enemmän ja enemmän johdon palkitseminen tullaan linkittämään vastuullisuussuoriutumiseen.
Puukkoniemen mukaan kovin montaa sellaista suomalaista listayhtiötä ei enää ole, joiden strategioihin ja visioihin vastuullisuus ei jollain tavalla sisältyisi. Osa yrityksistä on huolissaan siitä, pystyvätkö ne täyttämään kasvavat raportoinnin vaatimukset, joita vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn myötä tulee.
”Onko omassa yrityksessä järjestelmät, prosessit ja kontrollit, joiden avulla saadaan laadukkaampaa ja määrämuotoisempaa tietoa kautta organisaation niiksi luvuiksi ja tiedoiksi, joita tullaan toimintakertomuksessa tulevaisuudessa raportoimaan? Sekin monia mietityttää, onko omassa organisaatiossa riittävästi resursseja ja osaamista uuden raportoinnin tuottamiseen, joka CSRD:n myötä tuli pakolliseksi joulukuussa 2023”, Puukkoniemi sanoo.
Hänen mukaansa suhtautuminen vastuullisuuteen jakaa yritykset kolmeen ryhmään. On niitä, jotka uskovat vastuullisuuteen ja sen merkitykseen myös liiketoiminnan näkökulmasta. Sitten on niitä, jotka eivät oikeasti usko, mutta jotka eivät kehtaa sanoa sitä ääneen.
”Ja sitten on vielä niitä epäilijöitäkin, jotka sanovat, että haluavat tehdä vain minimin ja että tämä on heille pelkkää pakkoa vailla kilpailuetua ja järkeä”, Puukkoniemi muotoilee.Vastuullisuuteen liittyvää raportointia on monessa yrityksessä totuttu tekemään vapaaehtoisuuteen perustuvilla malleilla. CSRD-direktiivi tuo kestävyysraportoinnin osaksi taloudellista raportointia ja samalla vastuullisuus asettuu entistä vahvemmin yrityksen ylimmän johdon vastuulle.
Vaatimukset näkyvät ja tuntuvat yrityksissä jo nyt
”On yrityksiä, jotka kertovat, että ne ovat karsiutuneet tarjouskilpailun alkumetreillä, kun niillä ei ole ollut riittävän uskottavaa vastuullisuustekemistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Toisille on voitu sanoa rahoituslaitoksista, että rahoitusta ei tipu ennen kuin yritykset laittavat vastuullisuusasiansa parempaan kuntoon. Ne ovat voimakkaita signaaleja markkinoilta.”
Tiina Puukkoniemi | Partneri | PwC Suomi
Yrityksillä iso savotta edessään
Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan hyvässä jamassa verrattuna moneen muuhun maahan, kestävyysraportointi tuo niin paljon uutta raportoitavaa ja lisää datavaatimuksia, että yrityksillä on iso savotta saada vastuullisuusraportointi taloudellisen raportoinnin tasolle ja aikatauluun.
”Siitä ollaan kuitenkin vielä aika monessa yrityksessä kaukana. Vastuullisuus on ollut oma erillinen raporttinsa, joka on useasti julkaistu vähän myöhemmin kuin toimintakertomus ja tilinpäätös. Jatkossa sen pitää olla osa toimintakertomusta, joka tulee tilinpäätöksen kanssa samaan aikaan ulos. Selvää on, että ESG-osaajia tarvitaan enemmän”, Puukkoniemi sanoo.
Puukkoniemi käy myös paljon puhumassa yritysten tarkastusvaliokunnille ja johtoryhmille vastuullisuusraportoinnista. Mikä on yllättänyt?
”Välillä yllätyn positiivisesti siitä, miten vahvasti jossakin yrityksessä toimitusjohtaja näkee vastuullisuuden kilpailuetuna ja miten yrityksessä tietoisesti investoidaan siihen ja ymmärretään sen mahdollisuudet”, Puukkoniemi sanoo.
Vastuullisuus tulee jokaisen työhön
Satavuotias perheyritys Kiilto on jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti kehittänyt vastuullisuuttaan erityisesti ympäristöasioissa. CSRD:n myötä myös esimerkiksi sosiaalinen vastuu nousee paljon isompaan rooliin.
”Olemme pitäneet ympäristövastuuasioita kilpailukykynämme ja tavoitteenamme olla omalla alallamme ympäristöjohtaja, mutta CSRD nostaa rimaa niin valtavasti, että vastuullisuudesta tulee suorastaan kilpailuehto. Tuotetta tai palvelua ei pääse edes tarjoamaan, jos vastuullisuus ei ole riittävällä tasolla”, sanoo Head of Product Safety and Sustainability Lilli Puntti Kiillosta.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa EcoVadisin kaltaisten vastuullisuuden arviointi- tai reittausjärjestelmien merkitys ja määrä lisääntyy, kun asiakkaatkin niitä entistä enemmän edellyttävät.
Vastuullisuuden näkökulmat osaksi jokaisen työnkuvaa
”Raportointivaateiden kasvaessa vastuullisuudesta tulee entistä kiinteämmin osa kaikkea yrityksemme tekemistä strategiasta toimintasuunnitelmiin ja jokapäiväiseen työhön. Vastuullisuus ei ole erillistä tai irrallista, vaan vastuullisuusnäkökulmat tunnistetaan entistä helpommin osana jokaisen työnkuvaa. ”
Lilli Puntti | Head of Product Safety and Sustainability | Kiilto
Kiilto on tähänkin asti tehnyt GRI-raportteja. Nyt konsernissa on aloitettu CSRD:n edellyttämä kaksoisolennaisuusarviointi sidosryhmien kuulemisella.
”Käytämme siinä ulkopuolista kumppania. Samalla teemme kuiluanalyysiä siitä, mitä meiltä puuttuu ja miten lähdemme tarvittavaa dataa keräämään.Päästäksemme vastuullisuusraportoinnissa talousraportoinnin aikatauluun tutkimme IT-järjestelmiemme ja raportointityökalun yhteensopivuutta tämän vuoden aikana. Niiden tulee vastata myös varmentamisen vaatimuksiin”, Puntti sanoo.
Direktiivi tuo mukanaan paljon asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Puntti nostaa yhtenä esiin toimitusketjun.
”Siinä meillä on vielä parannettavaa. Luulen, että aika monella muullakaan yrityksellä juuri toimitusketjun velvoitteista huolehtiminen ei vielä ole ihan sillä tasolla, jota asetuksessa vaaditaan”, Puntti sanoo.
Hän sanoo, että monella alalla joudutaan tarkastelemaan asiakaskuntaa uudella tavalla. Edessä on kinkkisiäkin kysymyksiä.
Kiilto kuuluu CSRD:n toiseen aaltoon, joka antaa ensimmäisen raporttinsa vuonna 2026. Punttia esikoisraportin deadline ei hirvitä.
”Ensimmäinen raportti vaatii tietysti paljon työtä, mutta ei se ole lopullinen maali. Olemme aloittaneet hyvissä ajoin ja meillä on jo aiempaa raportointikokemusta. Varmasti saadaan raportti kokoon ja seuraavana vuonna siitä sitten vielä parannetaan. On hyvä, että vähitellen kaikki yritykset joutuvat miettimään vastuullisuusasioita. CSRD:llä on oikeasti hyvä tarkoitus”, Puntti sanoo.
Miten valmistautua raportointiin?
”Yritysten pitää olla hereillä ja valmistautua raportointiin. CSRD ei ole vain isojen listayhtiöiden asia, vaan se tulee koskemaan laajaa joukkoa myös muita yrityksiä. Yrityksissä pitää tehdä realistinen kartoitus ja analyysi nykytilasta: mitä yrityksellä jo on, tarvitaanko ulkopuolista apua, tarvitaanko taloon lisää omia resursseja. Valmistaudutaan tulevaan – tavalla tai toisella, mutta tietoisesti.”
Tiina Puukkoniemi | Partneri | PwC Suomi
Regulaation infoboksi
- CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on tammikuussa voimaan tullut EU:n vastuullisuusraportoinnin direktiivi, jonka piiriin kuuluu 50 000 isoa ja keskikokoista yritystä. Ensimmäiset CSRD-raportit on annettava 2025. Vuonna 2026 direktiivi laajenee käsittämään niitä yrityksiä, joissa täyttyy kaksi näistä kolmesta ehdosta: yli 50 miljoonan euron liikevaihto, yli 25 miljoonan euron tase, vähintään 250 työntekijää.
- ESG (Environmental, Social, Governance) tarkoittaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta sekä hyvää hallintotapaa.
- EU-taksonomia on järjestelmä, joka on tarkoitus ohjata ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. Käytännössä yritykset raportoivat joka vuosi siitä, miten suuri osa niiden toiminnasta on taksonomian tavoitteiden mukaista.
- GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen aloite, joka tähtää yleisesti hyväksyttyyn yhteiskuntavastuuraportoinnin toimintamalliin.
- Kaksoisolennaisuudella tarkoitetaan yrityksen vastuullisuuden tarkastelun kahdesta näkökulmasta: ulkoa sisään (miten maailma vaikuttaa yritykseen) ja sisältä ulos (millä tavoin yrityksen toiminta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan).
- NFI (Non-financial information) tarkoittaa muuta kuin taloudellista tietoa. NFI-raportointi tuli koskemaan yhä pienempiä yrityksiä, kun CSRD tuli voimaan.
- NFRD on direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (Non-Financial Reporting Directive).
